Vuosi muutamin sanoin

Vuonna 2024 EKP:n eteneminen rahapolitiikan syklissä jatkui. Sykli on käsittänyt kolme eri vaihetta. Ensimmäinen vaihe kesti heinäkuusta 2022 syyskuuhun 2023, ja sen aikana rahapolitiikkaa kiristettiin ennätysmäiset 4,5 prosenttiyksikköä. Toisessa vaiheessa korot pidettiin muuttumattomina. Kesäkuussa 2024 alkoi kolmas vaihe, jossa rahapolitiikan rajoittavuutta on asteittain vähennetty.

Tämän vuosikertomuksen jaksolle osuu näistä kaksi viimeistä vaihetta. Vuoden 2024 alussa vallitsi vielä muuttumattomien ohjauskorkojen vaihe, jolloin talletusmahdollisuuden korko oli 4 %. Inflaatio oli tuolloin hidastunut huippulukemistaan noin kolme neljäsosaa ja oli 2,9 %. Asiantuntija-arvioiden mukaan inflaatio oli palautumassa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen eli 2 prosenttiin vuonna 2025. Kehityksen kestävyys oli kuitenkin epävarmaa.

Euroalueen sisäisen inflaation mittarit viittasivat inflaation pysymiseen nopeana pitempään. Aiempien nopean inflaation jaksojen vaikutukset välittyivät edelleen palkkakehitykseen porrastetusti. Asiantuntija-arvioiden kannalta ratkaisevaa oli, pystyisivätkö yritykset kattamaan palkkanousun voitoillaan sen sijaan, että nostaisivat hintoja, ja elpyisikö työvoiman tuottavuus, jolloin yksikkökustannukset laskisivat. Molemmat kysymykset selviäisivät vasta ajan myötä.

Tilanne vaati määrätietoisia toimia. EKP:n korkopäätösten perustana oli jo maaliskuusta 2023 lähtien ollut kolme keskeistä kriteeriä: inflaationäkymät, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Inflaationäkymät olivat kohenemaan päin, ja rahapoliittiset päätökset hillitsivät kysyntää selvästi. Pohjainflaatiokriteeriä jouduttiin tosin seuraamaan hyvin tarkasti.

Rahapolitiikan rajoittavan mitoituksen ansiosta inflaation hidastuminen kohti EKP:n tavoitetta kuitenkin jatkui vuoden 2024 aikana. Kesäkuussa inflaationäkymät olivat edelleen vakaat ja osoittivat johdonmukaisesti, että inflaatio saavuttaa 2 prosentin tavoitteen vuonna 2025. Lisäksi useimmat pohjainflaation mittarit viittasivat inflaation hidastumiseen. Tämä eräänlainen ristiintarkistus lujitti EKP:n luottamusta siihen, että inflaatio oli palaamassa kestävästi tavoitteeseen.

Korot olivat pysyneet ennallaan yhdeksän kuukauden ajan, joten ryhdyimme nyt vähentämään rahapolitiikan rajoittavuutta. Kesäkuussa laskimme ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Tukeuduimme edelleen tuoreimpiin tietoihin taloudesta emmekä sitoutuneet ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan. Kun tietojen pohjalta vahvistui, että inflaationäkymät ovat suotuisat, vähensimme rahapolitiikan rajoittavuutta edelleen asteittain.

Syys-, loka- ja joulukuussa laskimme keskeistä ohjauskorkoa vielä 0,75 prosenttiyksikköä. Luottamus siihen, että inflaatio oli hidastumassa hyvää vauhtia, lujittui loppuvuodesta.

Eurojärjestelmän taseen normalisoituminen jatkui vuonna 2024. Tase pieneni 500 miljardia euroa. Joulukuun lopussa saavutettiin kaksi välitavoitetta, kun pankit maksoivat kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa erääntyneet luottonsa kokonaan takaisin ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoittaminen päättyi.

Kun likviditeetti asteittain väheni taseen normalisoitumisen myötä, EKP teki muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmäänsä. EKP ilmoitti, että rahapolitiikan mitoitusta säädellään edelleen muuttamalla talletusmahdollisuuden korkoa, ja lisäksi sen ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pienenee. Jatkossa EKP käyttää likviditeetin tarjonnassa laajaa keinovalikoimaa. EKP:n neuvosto tarkistaa ohjausjärjestelmän keskeiset kriteerit vuonna 2026 siihenastisten kokemusten perusteella.

Myös maksujärjestelmässä tapahtui vuoden mittaan paljon. TARGET-järjestelmän pikamaksupalvelun (TIPS) käyttäjämäärä kasvoi, ja euromääräisten päivittäisten pikamaksujen määrä nousi vuoden mittaan keskimäärin 72 %. Tämän eurojärjestelmän kehittämän palvelun avulla pikamaksuja on mahdollista suorittaa kaikkialla Euroopassa.

Vuonna 2024 eurojärjestelmä eteni digitaalisen euron kaksivuotisessa valmisteluvaiheessa. Ensimmäinen väliraportti digitaalisen euron hankkeen etenemisestä julkaistiin kesäkuussa ja toinen joulukuussa. EKP jatkoi digitaalisen euron sääntökirjan kehitystyötä. Tarkoituksena on laatia digitaalisen euron käytölle ja hallinnalle yhteiset standardit. Myös valmistelut uuden eurosetelisarjan käyttöön ottamiseksi etenivät uuteen vaiheeseen. EKP:n neuvosto on nyt valinnut kuva-aiheet kahteen teemavaihtoehtoon – ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut” – ja perustanut vuonna 2025 käynnistyvän suunnittelukilpailun raadin.

Maailman digitaalistuessa EKP on ryhtynyt määrätietoisesti hyödyntämään tekoälyteknologiaa tehtävissään. EKP:n henkilöstön käytettävissä on nyt neljä laajaa kielimallia, joita yli 4 500 käyttäjää voi hyödyntää työnsä tukena. Lisäksi meneillään on useita kokeellisia hankkeita automatisoidun viestinnän ja datan visualisoinnin kehittämiseksi.

Vuonna 2024 EKP laajensi ilmastonmuutokseen liittyvää työtään ja julkisti ilmasto- ja luontosuunnitelman vuosille 2024–2025. Suunnitelmassa on kolme keskeistä osa-aluetta: vihreään talouteen siirtymisen vaikutukset ja riskit, ilmastonmuutoksen fyysisten vaikutusten lisääntyminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen taloudelliset vaikutukset sekä luontokadosta ja ympäristön tilan heikkenemisestä aiheutuvat riskit ja niiden yhteys ilmastoriskeihin.

Vuonna 2024 Brysselissä sijaitseva House of the Euro ‑edustusto, jossa toimii EKP:n lisäksi seitsemän kansallista keskuspankkia, sai päätökseen ensimmäisen toimintavuotensa. House of the Euro perustettiin edistämään eurojärjestelmän keskuspankkien yhteistyötä ja lisäämään niiden näkyvyyttä monien EU:n toimielinten kotikaupungissa. Edustustosta onkin muodostunut keskuspankkien ja keskeisten sidosryhmien dynaaminen yhteistyö-, ajatustenvaihto- ja keskustelufoorumi.

Maailmantilanteen muuttuessa epävarmemmaksi yhä useammat eurooppalaiset huomaavat yhtenäisyyden merkityksen. Vuonna 2024 euron kannatus kansalaisten keskuudessa nousi huippuunsa. Tämä kertoo yhteisen rahamme laajasta arvostuksesta hankkeena, joka edistää rauhaa ja hyvinvointia Euroopassa. Euron suosion kasvu kertoo myös, että EKP:n henkilöstö ja muut EU:n kansalaisten hyväksi työskentelevät ovat todellakin omistautuneet tehtäväänsä.

Frankfurt am Mainissa huhtikuussa 2025

Christine Lagarde

Pääjohtaja

Vuosi muutamin numeroin

1 Pohjainflaatiopaineet maltillistuvat edelleen EKP:n kireän rahapolitiikan myötävaikutuksella

Maailmantalouden kasvu piti pintansa ja jatkui vuonna 2024 maltilliseen tahtiin. Epävarmuus kasvoi vuoden mittaan normaalia suuremmaksi, kun geopoliittiset jännitteet ja talouspolitiikkaan liittyvät kysymykset lisääntyivät erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen. Maailmankauppa elpyi vuoden 2023 notkahduksestaan, kun tuontia aikaistettiin geopoliittisten jännitteiden ja kauppapolitiikan epävarmuuden lisääntymisen myötä. Globaali inflaatio maltillistui edelleen, joskin sitkeä palveluinflaatio kehittyneissä talouksissa jarrutti inflaation hidastumista. Euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden ja vähäisemmässä määrin myös nimellisellä efektiivisellä vaihtokurssilla mitattuna. Euroalueen talous vahvistui vuonna 2024 pitkälti maailmantalouden vahvan kasvuvireen sekä palvelusektorin sitkeyden ansiosta samalla, kun kokonaisinflaatio hidastui. Samaan aikaan teollisuus pysyi heikkona kireiden rahoitusolojen, energian ja muiden tuotantopanosten korkeiden hintojen, rakenteellisten heikkouksien ja kohonneen epävarmuuden myötä. Vaikka EKP:n rahapolitiikan viime vuosien kiristyminen välittyi edelleen voimakkaasti talouskasvuun ja sai inflaation hidastumaan kestävällä tavalla vuoden 2024 mittaan, työmarkkinatilanne pysyi verrattain vahvana. Euroalueen maiden hallitukset jatkoivat koronapandemian sekä energia- ja inflaatiosokkien takia käyttöön otettujen tukien asteittaista alasajoa, joten finanssipoliittinen elvytys kääntyi osittain kiristymiseksi. Euroalueen kokonaisinflaatio hidastui edelleen vuonna 2024 – joskin edellisvuotista hitaammin, sillä energiainflaation hidastumisen myötävaikutus oli tyrehtynyt. Pohjainflaatiopaineet maltillistuivat, kun aiempien tarjontasokkien vaikutukset laantuivat ja kysyntä heikkeni kireän rahapolitiikan, rahoitusolojen ja finanssipolitiikan myötä, joskin palkkojen voimakas kasvu vahvisti niitä edelleen.

1.1 Maailmantalouden sitkeä kasvu jatkui ja kokonaisinflaatio hidastui edelleen

Maailmantalous piti pintansa vuonna 2024, mutta kasvuun kohdistuvat riskit painottuivat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan ja sektorien sekä maiden väliset erot kasvoivat. Talous kasvoi tasaista mutta maltillista 3,4 prosentin vauhtia eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna mutta historiallista keskiarvoaan vähemmän (ks. kuvio 1.1, kohta a). Kasvuvauhti vaihteli maittain siten, että nousevat markkinataloudet kasvoivat 4,1 % ja kehittyneet taloudet hitaampaa 1,9 prosentin vauhtia (ks. kuvio 1.1, kohta a). Kasvuerot olivat sopusoinnussa aiemman kehityksen kanssa, sillä nousevien markkinatalouksien pitkän aikavälin keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 1999–2023 oli 3,1 prosenttiyksikköä nopeampi kuin kehittyneissä talouksissa. Maailmantalouden kehitys oli epätasaista myös sektorista toiseen, sillä globaali talouskasvu sai tukea erityisesti palvelusektorin vahvuudesta, kun taas tehdasteollisuuden kehitys oli heikompaa. Epävarmuus pysyi koholla ympäri maailmaa ja lyhyen aikavälin kasvun hidasteet lisääntyivät vuoden mittaan. Ne liittyivät geopoliittisten jännitteiden ja talouspoliittisen epävarmuuden lisääntymiseen – erityisesti kauppa- ja finanssipolitiikan osalta – Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen.

Yhdysvaltojen talouskasvu jatkui vahvana vuoden 2024 ajan saaden pontta vahvasta kotimaisesta kysynnästä ja erityisesti kotitalouksien kulutuksesta. Yhdysvaltojen työmarkkinoiden kireys helpotti vuoden mittaan ja työttömyysaste nousi vuoden lopuksi 4,1 prosenttiin edellisen vuodenvaihteen 3,7 prosentista. Kiinan talouskasvu hidastui vuonna 2024, joskin hyvin vähäisesti. Alhaisen kuluttajaluottamuksen ja kiinteistösektorin pitkittyneen heikkouden myötä vaimea kotimainen kysyntä latisti edelleen kasvua, mutta nettoviennin paraneminen sekä finanssi- ja rahapoliittinen elvytys tukivat kasvuvirettä vuodenvaihdetta kohti.

Kuvio 1.1

Maailmantalouden ja maailmankaupan kehitys (ilman euroaluetta)

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maailmankauppa piristyi merkittävästi vuonna 2024, sillä tuonnin kasvu kiihtyi 4,4 prosenttiin edellisvuoden 1,2 prosentista, joskin se pysyi hieman pitkän aikavälin keskiarvoaan vaimeampana (ks. kuvio 1.1, kohta b). Maailmankaupan kasvu sai tukea tuontitavaroiden vahvasta varautumiskysynnästä, joka liittyi huoliin Punaisenmeren toimitusreittien häiriöistä sekä mahdollisista viivästyksistä vuodenvaihteen lomajakson alla. Myös Yhdysvalloissa tuontia aikaistettiin itärannikon satamalakkoihin ja kauppapolitiikkaan liittyneen epävarmuuden myötä. Tavaratuonnin normalisoitumisen, edelleen heikon tehdasteollisuustuotannon sekä aiempaa epäsuotuisamman globaalin kysynnän rakenteen odotettiin hidastavan ulkomaankaupan kasvua loppuvuonna.

Globaali kuluttajahintaindeksin mukainen vuotuinen kokonaisinflaatio hidastui edelleen vuonna 2024 (ks. kuvio 1.2). Se oli 3,0 % lokakuussa 2024, kun se oli ollut vuoden 2023 lopussa 3,4 %. Kokonaisinflaation hidastuminen johtui erityisesti elintarvikkeiden ja energian inflaation sekä pohjainflaation (pl. elintarvikkeet ja energia) heikentymisestä. Palveluhintapaineet pysyivät sitkeinä kehittyneissä talouksissa.

Kuvio 1.2

Kokonaisinflaatio ja sen pääerät

(vuotuinen prosenttimuutos, kuukausihavaintoja)

Keskeiset maailmantalouden kasvuun kohdistuvat riskit vuoden 2024 lopussa liittyivät muun muassa maailmantalouden pirstoutumisen lisääntymiseen ja ulkomaankaupan protektionismiin erityisesti Yhdysvalloissa, Lähi-idän geopoliittisten jännitteiden kiristymiseen ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan kiihtymiseen, sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja voimistumiseen sekä Kiinan talouden heikkenemisen jatkumiseen.

Vuoden päätöshinnoilla mitattuna energia kallistui vuonna 2024 edellisvuotisesta, kun kaasun hinta Euroopassa nousi voimakkaammin kuin öljyn hinta laski. Brent-raakaöljyn hinta laski 5 %, mikä johtui pääasiassa kysyntäpuolen tekijöistä, kuten Euroopan vaisusta tehdasteollisuustuotannosta ja Kiinan talouskasvun vaimenemisesta. Tarjontapuolella Lähi-idän konflikti sekä OPECin ja eräiden muiden öljyntuottajamaiden pitkäaikaiset tarjonnansupistukset estivät öljyn hintaa laskemasta voimakkaammin mutta eivät kuitenkaan riittäneet kääntämään sitä nousuun. Kaasun hinta Euroopassa nousi 52 % edellisen vuoden lopusta, joskin se pysyi edelleen vuoden 2022 huippuarvoaan alempana. Vuoden alussa kaasun hinta laski, koska kysyntä pysyi Euroopassa sitkeästi heikkona erityisesti teollisuudessa. Toisesta neljänneksestä alkaen hinta kuitenkin nousi vakaasti tarjontapuolen paineiden takia. Niitä olivat esimerkiksi suunnittelemattomat katkokset Norjan kaasutoimituksissa, Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan ajoittainen kiristyminen sekä huoli Venäjän ja Ukrainan välisen kaasun kauttakulkusopimuksen päättymisestä. Vuoden lopussa Euroopan kaasuvarastot olivat alittaneet vuosien 2022 ja 2023 tasonsa sekä energiakriisiä edeltäneen vuodenvaihteen keskiarvonsa. Tämä korosti Euroopan haasteita riittävän varmuusvaraston ylläpitämisessä pitkällä aikavälillä.

Vuodensisäisten heilahtelujen jälkeen euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi päätyi vuoden 2024 lopussa hieman alemmaksi (-1,1 %) kuin vuoden 2023 lopussa, koska kahdenvälisten kurssien muutokset tasoittivat toistensa vaikutuksia. Toisaalta euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden (-6,0 %), koska Yhdysvaltojen talouskehitys oli odotettua parempi, varoja siirrettiin turvasatamiin globaalien geopoliittisten jännitteiden myötä ja loppuvuonna odotettiin talouspolitiikkaan muutoksia Yhdysvaltojen uuden hallinnon myötä. Kun lisäksi euroalueen talouskehitys heikkeni vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, korkomarkkinoilla alettiin odottaa ohjauskorkojen laskun nopeutumista euroalueella ja hidastumista Yhdysvalloissa, mikä heikensi euroa edelleen dollariin nähden. Vastaavasti odotukset Ison-Britannian kireän rahapolitiikan jatkumisesta vahvistivat puntaa sekä laaja-alaisesti että euroon nähden. Euro heikkeni vuonna 2024 myös Kiinan renminbiin nähden, joskin vähäisemmässä määrin (-3,4 %), koska Kiinan talousnäkymien synkentyminen rasitti renminbiä. Toisaalta euro vahvistui useimpien kauppakumppaniensa valuuttoihin nähden. Niistä Japanin jeni oli suurimman osan vuotta 2024 laskupaineessa, sillä Japanin alhaisten korkojen arvioitiin ruokkivan korkoerokauppaa, jonka osana jenejä vaihdettiin korkeakorkoisempiin valuuttoihin.

1.2 Talouskasvu euroalueella alkoi elpyä asteittain

Euroalueen BKT:n määrä kasvoi 0,9 % vuonna 2024, kun se oli kasvanut 0,4 % vuonna 2023 (ks. kuvio 1.3). Neljännesvuotuinen kasvu kääntyi positiiviseksi vuoden 2024 alussa viiden jokseenkin nollakasvuisen vuosineljänneksen jälkeen, mutta se hidastui jälleen vuoden lopussa. Kasvun vahvistuminen oli pääasiassa palvelusektorin ansiota, sillä se hyötyi edelleen pandemianjälkeisistä rakenteellisista muutoksista, kuten nopeutuneesta siirtymästä tietopohjaisempaan talouteen, vihreästä siirtymästä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksista. Lisäksi reaalitulojen elpyminen, maailmankauppa ja Next Generation EU (NGEU) -ohjelma tukivat talouskasvua. Samaan aikaan teollisuussektori pysyi heikkona sekä rakenteellisten että suhdanneluonteisten tekijöiden vaikutuksesta. Rahapolitiikan taannoisen kiristämisvaiheen myötä edelleen kasvua rajoittavat olosuhteet sekä tuotantopanosten korkeat hinnat vaikuttivat teollisuussektoriin voimakkaammin kuin palveluihin. Useimmat mallit osoittavat, että kireän rahapolitiikan voimakkain vaikutus talouskasvuun saavutettiin loppuvuonna 2023 ja se päättyi alkuvuonna 2024, mutta vuoden 2024 puolivälissä alkaneen höllentämisen vaikutukset eivät olleet vielä välittyneet koko talouteen. Teollisuussektori kärsi myös euroalueen vientimarkkinaosuuden supistumisesta, sääntelyhaasteista sekä kohonneesta epävarmuudesta, jota liittyi sekä poliittiseen että geopoliittiseen kehitykseen. Kaiken kaikkiaan talouskasvu vuonna 2024 sai vauhtia yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä nettoviennin positiivisista kontribuutioista, kun taas investoinneilla ja varastojen muutoksilla oli siihen negatiivinen vaikutus.

Kuvio 1.3

Euroalueen BKT:n määrä

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyi vuonna 2024, ja kasvua kertyi edellisvuotisesta 1 %. Vahvasta palvelujen kulutuksesta huolimatta yksityinen kokonaiskulutus kasvoi vuoden alkupuoliskolla varsin vaatimattomasti, koska tavaroiden kysyntä pysyi heikkona (ks. kuvio 1.4). Kulutus kiihtyi voimakkaasti vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin se sai vauhtia tilapäisistä tekijöistä, kuten Pariisin olympialaisista ja paralympialaisista, mutta maltillistui viimeisellä neljänneksellä. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tuki kotitalouksien kulutusta vuonna 2024, kun nimellispalkkojen kasvu kiihtyi, inflaatio hidastui ja työllisyyden kasvu piti pintansa. Kireinä pysyvät rahoitusolot kuitenkin vaimensivat edelleen kotitalouksien kulutusta, ja säästäminen pysyi yleisesti korkealla tasolla.

Kuvio 1.4

Euroalueen kulutus, muut kuin rakennusinvestoinnit ja asuinrakennusinvestoinnit

(indeksit: IV/2019 = 100)

a) Yksityinen kulutus

b) Investoinnit

Asuinrakennusinvestoinnit supistuivat voimakkaasti vuonna 2024, kun rahoitusolot pysyivät kasvua rajoittavina ja kysyntä oli heikkoa. Nämä investoinnit supistuivat edellisvuotisista 4,0 % mikä oli voimakkain vuotuinen vähennys sitten vuoden 2009 ja globaalin finanssikriisin. Supistuminen johtui pääasiassa rahapolitiikan tiukentumisen viipeellisestä vaikutuksesta, jonka myötä asuntolainojen korot nousivat ja pankkien luotonantokriteerit kiristyivät. Vaikka reaalitulot elpyivät ja asuntojen hintojen nousu pysyi vaatimattomana, kireät rahoitusolot heikensivät kotitalouksien asunnonostokykyä ja heikensivät asuinkiinteistöjen kysyntää. Koska asuinrakennusinvestoinnit kuitenkin elpyivät koronapandemian jälkeen voimakkaasti osittain Italian runsaiden (jo päättyneiden) finanssipoliittisten kannustimien myötä, asuinrakennusinvestoinnit pysyttelivät vuoden 2024 lopussa 1,3 % pandemiaa edeltänyttä tasoaan korkeampina. Niiden kasvu jäi kuitenkin yksityisen kulutuksen (3,1 %) ja muiden kuin rakennusinvestointien (5,2 % ilman Irlannin henkisiä omaisuustuotteita laskettuna) kasvua heikommaksi.

Muut kuin rakennusinvestoinnit (yritysten investointien lähin vastine kansantalouden tilinpidossa) supistuivat jälleen vuonna 2024, kun kotimainen ja ulkomainen kysyntä olivat heikkoja, rahoitusolot kireät ja epävarmuus monilla eri alueilla suurta. Kaiken kaikkiaan muut kuin rakennusinvestoinnit supistuivat 2,3 % vuodesta 2023, mutta neljännesvuotuinen kasvu vaihteli huomattavasti vuoden kuluessa (ks. kuvio 1.4). Ilman monikansallisten yritysten Irlannissa tekemiä aineettomia omaisuusinvestointeja laskettuna ne supistuivat 0,5 % vuonna 2024.^[1] Tämä johtui sekä kone- ja laiteinvestointien heikkouden jatkumisesta että aineettomien omaisuusinvestointien kasvun hiipumisesta viime vuosina. Kun kotimainen kysyntä oli heikkoa ja vientikin hiljeni, pitkän aikavälin tuotanto-odotukset, jotka ovat keskeinen investointien taustatekijä, pysyivät koko vuoden ajan vaisuina vähentäen yritysten investointikannustimia. Lisäksi yritysten investointeja vuonna 2024 rasittivat huolet kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentymisestä sekä yleinen epävarmuus, joka johtui geopoliittisesta kehityksestä, ulkomaankaupan pirstaloitumista koskevien pelkojen lisääntymisestä ja poliittisen epävarmuuden kasvusta.

Euroalueen vienti parani hieman vuonna 2024 mutta pysyi kuitenkin verrattain heikolla uralla. Monet tekijät myötävaikuttivat viennin kasvun vaimeuteen ulkomaisen kysynnän paranemisesta huolimatta. Euron taannoisen vahvistumisen viipeellisillä vaikutuksilla oli negatiivinen vaikutus vientiin. Energiakustannukset olivat edelleen merkittävä huolenaihe, kun suhteellisen korkea kaasun hinta kasvatti euroalueen vientiyritysten tuotantokustannuksia ja siten heikensi niiden katteita ja kilpailukykyä. Lisäksi Kiinan heikko kysyntä erityisesti pääomahyödykkeille sekä kiinalaisten valmistajien kilpailun lisääntyminen asettivat haasteita euroalueelle. Tuonnin kasvu oli vaimeaa heikkoa kotimaista kysyntää ja investointeja heijastellen. Kaiken kaikkiaan nettoviennillä oli lievä positiivinen vaikutus kasvuun. Euroalueen kauppatase parani vuonna 2024 edellisvuotisesta.

Työmarkkinat

Euroalueen työmarkkinat pysyivät yleisesti vahvoina vuonna 2024, joskin työllisyyden kasvu hidastui edellisistä vuosista ja kyselytutkimukset kertoivat työmarkkinatilanteen viilenemisestä vuoden mittaan. Työttömyysaste laski tammikuun 6,5 prosentista joulukuuhun mennessä 6,2 prosenttiin, mikä oli yksi alimmista lukemista sitten euron käyttöönoton ja 1,3 % alempi kuin ennen pandemiaa tammikuussa 2020. Työttömyysaste oli 6,2 % myös vuoden viimeisellä neljänneksellä (ks. kuvio 1.5). Kokonaistyöllisyys ja tehtyjen työtuntien kokonaismäärä kehittyivät suunnilleen samaa vauhtia talouskasvun kanssa eli molemmat kasvoivat 1 prosentilla vuonna 2024. Näin ollen tuottavuus pysyi pitkälti ennallaan. Työn tuottavuuden heikko kasvu oli lähinnä suhdanneluonteista ja johtui heikosta kysynnästä sekä siitä, että yritykset ylimitoittivat työvoimaa eli pitivät palveluksessaan enemmän työntekijöitä kuin heikon talouskasvun jaksolla on tarpeen. Kuitenkin myös rakenteellisilla tekijöillä saattoi olla vaikutusta. Keskimääräiset tehdyt työtunnit vähenivät 0,1 % vuonna 2024 ja olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,9 % alle pandemiaa edeltäneen tasonsa. Keskimääräisten tehtyjen työtuntien kehitys heijasteli edelleen muun muassa työvoiman ylimitoitusta vuoden 2023 jälkipuoliskolta lähtien sekä edelleen normaalia suurempaa sairauslomien määrää. 15–74-vuotiaiden osallistumisaste nousi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 66 prosenttiin eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin ennen pandemiaa. Naiset, ikääntyneemmät, korkeakoulutetut ja ulkomaiset työntekijät myötävaikuttivat eniten tähän työvoiman kasvuun. Työvoiman kysyntä heikkeni vuonna 2024 edellisistä vuosista, ja avoimien työpaikkojen aste laski yhä kauemmas vuoden 2022 toisen neljänneksen huippulukemistaan. Se oli viimeisellä vuosineljänneksellä 2,5 % eli edelleen korkeampi kuin ennen pandemiaa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä ollut 2,3 %.^[2] Inflaation kompensointi nimellispalkkojen kehityksessä edisti työllisyyden ja tuotannon uudelleentasapainottumista siten, että reaalipalkat mukautuivat paremmin tuottavuuden elpymiseen. Näin ollen keskipitkän aikavälin painotuksensa mukaisesti hintavakautta vaarantamatta EKP tuki rahapolitiikallaan työllisyyttä ja tuottavuutta, jotka kuuluvat niihin Euroopan unionin tavoitteisiin, joihin EKP voi myötävaikuttaa.

Kuvio 1.5

Työmarkkinat

(vasen asteikko: prosenttimuutos edellisestä neljänneksestä; oikea asteikko: prosenttia)

1.3 Finanssipolitiikan mitoitus euroalueella kiristyi

Euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan kaventuneen edelleen vuonna 2024 mutta pysyneen hieman yli 3 prosentissa BKT:stä (ks. kuvio 1.6), kun se vuonna 2023 oli 3,6 %. Tämä kuvastaa lähinnä finanssipolitiikan mitoituksen kiristymistä vuonna 2024, joka perustui vuosina 2022–2023 korkean energian hinnan ja voimakkaan inflaation takia aloitettujen kotitalouksien ja yritysten tukitoimien lopettamiseen.^[3] Samaan aikaan julkisen velan korkomenojen kasvu erityisesti velkaantuneissa maissa on luultavasti vaikuttanut epäsuotuisasti julkisen talouden rahoitusasemaan.^[4]

Euroalueen velkasuhteen odotetaan vuonna 2024 kasvaneen hieman eli lähes 88 prosenttiin jo ennestään korkealta edellisvuoden 87,4 prosentin tasolta ja pysyneen siten selvästi kriisiä edeltänyttä vuonna 2019 ollutta 83,6 prosentin tasoaan korkeampana (ks. kuvio 1.6). Kasvu johtui todennäköisesti perusalijäämästä ja positiivisista alijäämä-velkakorjauksista.

Kuvio 1.6

Euroalueen julkisen talouden rahoitusasema ja velka

(prosentteja BKT:stä; julkisen talouden rahoitusasema: prosenttiyksikköä potentiaalisesta BKT:stä)

Vuonna 2024 finanssipolitiikan mitoituksen arvioitiin kiristyvän edelleen vuonna 2025, joskin hitaammin kuin aiempina vuosina. Näihin finanssipolitiikan näkymiin kuitenkin katsottiin liittyvän suurta epävarmuutta. Poliittista riskiä liittyi suurten euroalueen maiden finanssipoliittisiin suunnitelmiin sekä Yhdysvaltojen uuden hallinnon tuleviin päätöksiin ja Euroopan reaktioihin. Näiden riskien lisäksi väestön vanheneminen aiheuttaa pitkäaikaista painetta julkisen talouden rahoitusasemia kohtaan. Lisäksi finanssipolitiikan odotetaan yhä laajemmin tuottavan strategisia julkisia hyödykkeitä, jotka vahvistavat Euroopan talouden kestävyyttä edistämällä digitaalista ja vihreää siirtymää sekä parantamalla taloudellista turvallisuutta ja puolustusta. Vihreää ja digitaalista siirtymää tuetaan merkittävällä tavalla Next Generation EU -ohjelmalla, joka jatkuu vuoden 2026 loppuun (ks. kehikko 1).

Uudistettu EU:n talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30.4.2024. Järjestelmä keskittyy velan kestävyyteen ja pyrkii varmistamaan julkisen talouden terveyden ja kestävyyden luoden samalla kannustimia rakenneuudistuksiin ja investointeihin.^[5] Jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat ovat uuden järjestelmän keskeinen osa. Näissä suunnitelmissa hahmotellaan nettomenojen kehitysurat ja niiden taustalla olevat kokonaistaloudelliset oletukset sekä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka aikovat pidentää sopeutuskautta neljästä vuodesta seitsemään, finanssi- ja rakennepoliittiset toimenpiteet, joilla julkisen talouden velkasuhde saadaan keskipitkällä aikavälillä uskottavasti lasku-uralle.

26.11. ja 18.12. julkaistun syyspakettinsa myötä Euroopan komissio käynnisti ensimmäisen ohjausjakson uudessa talouden ohjausjärjestelmässään. Paketti käsittää jäsenmaiden keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat ja luonnokset talousarviosuunnitelmiksi vuodelle 2025. Euroopan komissio katsoi, että euroalueen jäsenvaltioiden toimittamista 16 finanssi- ja rakennepoliittisesta suunnitelmasta 15 täytti uuden ohjausjärjestelmän vaatimukset. Suositeltua finanssipolitiikan sopeutusjaksoa pidennettiin neljästä vuodesta seitsemään vuoteen neljän jäsenvaltion osalta (Espanja, Ranska, Italia ja Suomi) niiden omasta pyynnöstä. Pidennyksen täytyy perustua investointi- ja uudistussitoumuksiin, joilla pyritään muun muassa tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua ja kriisinsietokykyä julkisen talouden rahoitusaseman kestävyyden turvaamiseksi.^[6]

Euroopan komission annettua suosituksensa Ecofin-neuvosto päätti heinäkuussa 2024 aloittaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn viiden euroalueen jäsenvaltion eli Belgian, Italian, Maltan, Ranskan ja Slovakian osalta. Liiallisten alijäämien korjaamiseksi komissio suositteli monivuotisia nettomenopolkuja, jotka ovat käytettävissä olevien keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien mukaisia. Monivuotisesta nettomenopolusta on tullut uuden talouden ohjausjärjestelmän tärkein valvontaindikaattori.

Uudistetun talouspolitiikan ohjausjärjestelmän täysimittainen, avoin ja viipymätön käyttöönotto auttaa valtioita saamaan julkisen talouden alijäämänsä ja velkasuhteensa pienenemään kestävästi.

1.4 Kokonaisinflaatio hidastui yhä lähemmäs tavoitetasoaan

Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu euroalueen keskimääräinen kokonaisinflaatiovauhti jatkoi hidastumistaan vuonna 2024. Se oli joulukuussa 2,4 % eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 1.7). Siinä, missä inflaation hidastuminen vuonna 2023 oli perustunut pääasiassa aiempien tarjontasokkien vaikutusten päättymiseen, vuonna 2024 se liittyi yhä vahvemmin kireän rahapolitiikan välittymiseen. Pandemiaan ja energian hintasokkeihin liittyneiden julkistaloudellisten tukitoimien asteittainen purkaminen tuki inflaation hidastumista vaimentamalla kokonaiskysyntää. Samalla se kuitenkin myös jarrutti inflaation hidastumista, sillä kyseiset toimet oli suunniteltu inflaatiota hillitseviksi. Suurin osa YKHI-inflaation heilahteluista vuoden mittaan johtui energiainflaatiosta, loppuvuoden kiihtyminen mukaan lukien. Muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian (NEIG) hintakehitys oli YKHI-inflaation hidastumisen tärkein taustatekijä, sillä joulukuussa 2024 elintarvike-erän vuotuinen inflaatio oli 3,5 prosenttiyksikköä ja NEIG-erän 2,0 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. NEIG-erän inflaatiovauhti läheni pandemiaa edeltänyttä 0,6 prosentin pitkän ajan keskiarvoaan (vuodesta 1999 vuoteen 2019). Näiden kahden erän inflaation hidastuminen johtui aiempien kustannussokkien takia kohonneiden tarjontaketjun inflaatiopaineiden laantumisesta sekä yleisesti suotuisammasta kansainvälisestä hinnoitteluympäristöstä. Sitä vastoin YKHI-inflaation palveluerän inflaatio oli varsin sitkeästi koholla 4,0 prosentin tuntumassa koko vuoden ajan. Tähän vaikuttivat verrattain voimakkaat moniin palvelueriin kohdistuvat palkkapaineet sekä hitaasti reagoivat erät (kuten vakuutus, asuntojen vuokrat ym.), joiden hinnat ovat reagoineet taannoisiin poikkeuksellisiin inflaatiosokkeihin vasta viipeellä.

Kuvio 1.7

Kokonaisinflaatio ja sen pääerät

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

Energiainflaatio oli vuonna 2024 keskimäärin hitaampi kuin vuonna 2023 ja pysytteli suurimman osan vuodesta negatiivisena. Vuotuisen energiainflaation negatiiviset lukemat alkuvuonna johtuivat pääasiassa kaasun ja sähkön hintakehityksestä, kun taas elokuusta lähtien ne heijastelivat liikennepolttoaineiden hintakehitystä. Energian tukkumarkkinahintojen volatiliteetti liittyi muun muassa Venäjän sotaan Ukrainassa sekä vertailuajankohdan vaikutuksiin, jotka perustuivat edellisvuotiseen hintakehitykseen ja energiainflaation heilahteluihin vuonna 2024. Elintarvikeinflaatiolla oli voimakas kokonaisinflaatiota hidastava vaikutus erityisesti vuoden ensimmäisinä kuukausina, jolloin sekä jalostettujen että erityisesti jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat laskivat jyrkästi. Tämä liittyi energian ja elintarvikkeiden hintojen aiemmasta nopeasta noususta aiheutuneiden tarjontaketjun inflaatiopaineiden helpottumiseen.^[7] Sittemmin elintarvikeinflaatio vaihteli jonkin verran suurelta osin jalostamattomien elintarvikkeiden, kuten erityisesti vihannesten, hintojen heilahtelun takia, joka puolestaan johtui todennäköisesti epäsuotuisista sääoloista.

Pohjainflaatioindikaattoreilla pyritään kuvaamaan inflaation pysyvää ja yleistä erää, joka osoittaa, mille tasolle inflaation odotetaan asettuvan keskipitkällä aikavälillä tilapäisten tekijöiden hälvennyttyä. Koska nämä indikaattorit kuitenkin olivat koholla taannoisten voimakkaiden tarjontasokkien takia, niiden odotettiin maltillistuvan osana yleistä inflaation hidastumisprosessia.^[8] Pohjainflaatio, jota mitataan ilman volatiileja energia- ja elintarvike-eriä lasketulla YKHI-inflaatiolla, hidastui joulukuussa 2023 olleesta 3,4 prosentista 2,7 prosenttiin huhtikuussa 2024 ja pysyi sittemmin kutakuinkin tällä tasolla. Se oli 2,7 % myös joulukuussa 2024. Pohjainflaation hidastuminen alkuvuonna 2024 johtui muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian inflaation hidastumisesta, kun taas palveluinflaatio pysyi koko vuoden ajan jokseenkin ennallaan noin 4,0 prosentissa. Palveluinflaatio vaimenee yleensä muita inflaatioeriä hitaammin, koska monien palvelujen hinnat (esim. asuntojen vuokrat, vakuutusmaksut sekä terveys- ja koulutuspalvelut) reagoivat yleisiin inflaatiosokkeihin viipeellä. Palveluinflaation sitkeys vuonna 2024 liittyi myös palkkojen nopeaan kasvuun, sillä palkat muodostavat palvelusektorilla suuremman osan kustannuksista kuin tehdasteollisuudessa. Muutkin pohjainflaatioindikaattorit laskivat vuoden mittaan, joskin ne heilahtelivat jossain määrin, erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Kaiken kaikkiaan inflaation hidastuminen liittyi taannoisten tarjontasokkien vaikutusten hälvenemiseen sekä kysynnän heikentymiseen kireänä jatkuneen rahapolitiikan myötä. Viimeksi mainittu tekijä selittää osaltaan myös tavarainflaation selvempää hidastumista palveluinflaatioon verrattuna, sillä tavaraluokassa rahapolitiikan vaikutuksille herkiksi katsotuilla erillä on suurempi paino kuin palveluluokassa.^[9]

BKT:n deflaattorilla mitattuna kotimaiset kustannuspaineet vaimenivat 2,9 prosenttiin vuonna 2024 edellisvuoden 5,9 prosentista. Tämä johtui sekä yksikkötyökustannusten että yksikkökohtaisten voittojen kontribuution pienenemisestä (ks. kuvio 1.8). Yksikkökohtaisten voittojen kontribuutio pieneni, koska voitto-osuuksilla absorboitiin enenevästi voimakkaina pysyneitä yksikkötyökustannuksista aiheutuvia paineita.^[10] Samaan aikaan nämä paineet maltillistuivat, koska työntekijää kohden lasketuilla palkansaajakorvauksilla mitattu palkkojen kasvu hidastui ja työn tuottavuus vahvistui jonkin verran. Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten vuotuinen kasvu hidastui 4,5 prosenttiin vuonna 2024 edellisvuoden 5,3 prosentista mutta pysyi edelleen merkittävästi pandemiaa edeltänyttä keskiarvoaan (2,2 %) nopeampana, mikä heijasteli työmarkkinoiden kireyden ja inflaatiokompensaatioita koskevien paineiden jatkumista. Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kasvun maltillistuminen johtui palkkaliukuman nopeammasta sopeutumisesta sopimuspalkkojen kasvuun verrattuna. ^[11] Tämä puolestaan johtui muun muassa inflaatiokompensaation todennäköisestä siirtymisestä palkkaliukumasta osaksi sopimuspalkkoja. Vuoden 2024 lopussa reaalipalkat euroalueella olivat yleisesti palautuneet inflaation nopeaa kiihtymistä edeltäneille tasoilleen.

Kuvio 1.8

BKT:n deflaattori ja sen kasvun osatekijät

(vuotuinen prosenttimuutos, kontribuutiot prosenttiyksikköinä)

EKP:n vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä julkaistun Survey of Professional Forecasters ‑kyselytutkimuksen mukaan pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset laskivat loppuvuonna 2023 olleesta 2,1 prosentista 2,0 prosenttiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja pysyivät tiiviisti tavoitetasollaan myös myöhemmin vuoden mittaan järjestelyillä kyselykierroksilla (ks. kuvio 1.9). Muista kyselytutkimuksista myös EKP:n Survey of Monetary Analysts -kyselyn ja Consensus Economicsin tutkimusten mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset olivat kiinnittyneet hyvin EKP:n tavoitteen mukaiselle kahden prosentin tasolle. Kireä rahapolitiikka tuki inflaation hidastumista paitsi hillitsemällä kysyntää, myös kiinnittämällä pitkän aikavälin inflaatio-odotukset kestävällä tavalla, mikä rajoitti kerrannaisvaikutuksia. Pidemmän aikavälin markkinapohjaiset inflaatiokompensaation indikaattorit (kuten viiden vuoden päähän sovittu viiden vuoden inflaatiosidonnainen swapkorko) heilahtelivat vuoden aikana voimakkaammin mutta vakaantuivat loppuvuonna kahden prosentin tuntumaan. Vuoden aikana tapahtuneet heilahtelut liittyivät mitä todennäköisimmin inflaatioriskipreemion muutoksiin, kun taas arvioidut, aidot inflaatio-odotukset pysyivät verrattain vakaina kahden prosentin tasolla. Samaan aikaan kuluttajien mediaaniodotukset inflaatiovauhdista kolmen vuoden päästä vaimenivat toisesta neljänneksestä lokakuuhun saakka, jolloin ne olivat 2,1 % eli alimmillaan sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sen jälkeen loppuvuonna inflaatio-odotukset kuitenkin nousivat merkittävästi suuremmiksi inflaation kiihtymisen ja epävarmuuden lisääntymisen vuoksi, joskin ne pysyivät edelleen pienempinä kuin vuoden alussa.^[12]

Kuvio 1.9

Inflaatio-odotuksia kuvaavat kysely- ja markkinapohjaiset indikaattorit

(vuotuinen prosenttimuutos)

1.5 Rahoitusolot helpottuivat asteittain, joskin ne pysyivät edelleen kireinä

Kun inflaatiopaineet asteittain hellittivät vuoden 2024 mittaan (ks. osa 1.4), EKP kevensi rahapolitiikkansa mitoitusta alentamalla ohjauskorkojaan kesäkuusta lähtien (ks. osa 2.1). Vuoden 2024 alkupuoliskolla riskitön 10 vuoden yön yli ‑indeksiswapkorko (OIS) nousi asteittain 0,50 prosenttiyksikköä ja saavutti vuoden huippulukemansa kesällä. Sen jälkeen rahoitusmarkkinoiden korko-odotusten ja maturiteettipreemioiden laskun myötä kymmenen vuoden yön yli -indeksiswapkorko laski asteittain ja oli joulukuussa 2024 keskimäärin 2,2 % (ks. kuvio 1.10) eli noin 0,20 prosenttiyksikköä joulukuun 2023 keskiarvoa alhaisempi. Pitkien joukkolainojen tuotot olivat vuoden 2024 lopussa yleisesti korkeammat kuin vuoden alussa. Ranskan valtionlainojen tuotot olivat merkittävästi vuodentakaista korkeammat, mikä johtui maan budjettinäkymiin ja poliittiseen kehitykseen liittyvän epävarmuuden kasvusta. Pitkien valtionlainojen tuottoerot samanpituisiin riskittömiin korkoihin nähden levenivät yleisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämä liittyi vakuuksien niukkuuden helpottumiseen valtionlainojen liikkeeseenlaskujen (odotetun) lisääntymisen ja eurojärjestelmän taseen supistumisen myötä. Italiassa tuottoerojen kaventuminen sai vauhtia luottoluokitusnäkymien paranemisesta ja vaikutti osaltaan pitkien joukkolainojen tuottojen laskuun vuonna 2024. Euroalueen valtioiden kymmenen vuoden valtionlainojen BKT-painotettu keskimääräinen nimellistuotto oli joulukuussa 2024 samalla tasolla (2,7 %) kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1.10

Pitkät korot sekä yritysten lainakustannukset ja kotitalouksien asuntolainakustannukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Vuonna 2024 osakekurssit nousivat sekä yrityssektorilla että erityisesti rahoitussektorilla. Viimeksi mainitulla nousua veti pankkisektori, jossa kurssinousu sai vauhtia vahvasta kannattavuudesta. Euroalueen pankkien laaja osakeindeksi oli vuoden 2024 lopussa noin 21 % ylempänä ja muiden yritysten laaja osakeindeksi noin 3 % ylempänä kuin vuoden 2023 lopussa. Osakeriskipreemioiden lasku, lyhyen aikavälin tulosodotusten paraneminen, jaettujen osinkojen kasvu ja pitkien riskittömien korkojen lasku tukivat osakkeiden kurssinousua. Yritysten joukkolainojen tuotot laskivat sekä investment grade- että high yield -luokissa ja olivat joulukuun 2024 lopussa pienempiä kuin vuotta aiemmin, koska riskittömät korot olivat laskeneet ja yritysten joukkolainojen tuottoerot kaventuneet.

Pankkitalletusten supistuminen päättyi ja talletukset alkoivat kasvaa vuoden 2024 loppua kohti. Myös lavean rahan (M3) kasvu elpyi, kun kireää rahapolitiikkaa alettiin asteittain höllentää. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli joulukuussa 3,4 %, kun se oli joulukuussa 2023 ollut nolla (ks. kuvio 1.11). Elpyminen perustui pääasiassa pääoman nettotuontiin ulkomailta, mikä näkyi vaihtotaseen merkittävänä ylijäämänä. Tämä puolestaan johtui heikosta tuonnista ja euroalueen joukkolainojen tuoton houkuttelemasta vahvasta ulkomaisesta kysynnästä. Nämä nettovirrat pitkälti kompensoivat eurojärjestelmän taseen supistumisen aiheuttaman likviditeetin hupenemisen. Kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa (TLTRO III) lainattujen varojen takaisinmaksun (täysimääräisesti vuoden loppuun mennessä) sekä eurojärjestelmän sijoitussalkkujen keventymisen myötä pankit jatkoivat siirtymistä kalliimpien markkinalähteiden käyttöön varainhankinnassaan. Tästä huolimatta niiden varainhankintakustannukset laskivat vuoden 2023 huipputasoltaan, joskin vähemmän kuin ohjauskorot. Pankkien taseet pysyivät yleisesti vahvoina.

Euroalueen rahoitusolot pysyivät kireinä vuonna 2024, joskin EKP:n ohjauskorkojen laskut vähensivät rahapolitiikan kireyttä jossain määrin. Yritysten ja kotitalouksien nimellinen lainanottokustannus väheni jonkin verran käytyään vuonna 2023 korkeimmillaan lähes 15 vuoteen. Pankkien myöntämien yrityslainojen yhdistelmäkorko oli joulukuussa 4,4 % eli noin 0,90 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 lopussa, ja vastaava kotitalouksien asuntolainakorko laski vuoden aikana noin 0,60 prosenttiyksikköä 3,4 prosenttiin (ks. kuvio 1.10). Näin ollen yritys- ja kotitalouslainojen välille rahapolitiikan kiristysjaksolla muodostunut tuntuva ero kapeni vain vähän. Antolainauskorkojen hajonta maiden välillä pysyi hillittynä, mikä kertoi EKP:n rahapolitiikan tasaisesta välittymisestä koko euroalueella.

Pankkien luotonanto yrityksille ja kotitalouksille pysyi heikkona, kun luotto-olot olivat edelleen kireät ja kokonaiskysyntä heikkoa (ks. kuvio 1.11). Elpymisestä oli kuitenkin merkkejä vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn, mukaan luotonantokriteerit (eli sisäiset ohjeet tai lainan myöntämisen edellytykset) yritysluotoille kiristyivät vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, kun ne olivat edellisillä neljänneksillä pysyneet jokseenkin ennallaan. Yritysten rahoituksensaantia koskevan kyselyn (SAFE) mukaan pankkilainojen saatavuus parani vain tilapäisesti ja heikkeni jälleen viimeisellä neljänneksellä. Pankkien myöntämien yrityslainojen vuotuinen kasvuvauhti oli joulukuussa 1,7 %. Kaiken kaikkiaan yritysten velkarahoitus pysyi vaimeana ja yritysten ulkoisen rahoituksen nettovirrat olivat tuntuvasti pitkän aikavälin trendiään heikommat, vaikka listattujen osakkeiden liikkeeseenlaskut lisääntyivät ja markkina-arvostukset kasvoivat (ks. kuvio 1.12). Kotitalouksien pankkilainojen vuotuinen kasvu oli puolestaan joulukuussa 1,1 %, ja sen maltillinen elpyminen perustui pääasiassa asuntolainoihin. Havainto oli sopusoinnussa sen kanssa, että luottokriteerit helpottuivat yleisesti vuoden mittaan, luotonkysyntä elpyi vahvasti vuoden 2024 jälkipuoliskolla pankkien luotonantokyselyjen mukaan ja asunnonostoaikeet pysyivät vahvoina koko vuoden ajan kuluttajaodotusten kyselytutkimuksen mukaan. Jälkimmäisen kyselyn mukaan myös luoton saatavuuden heikkenemisestä raportoineiden kotitalouksien osuus pysyi vuodenvaihteeseen saakka suurempana kuin sen paranemisesta kertoneiden osuus ja kulutusluottoihin turvautuminen pysyi yleisenä erityisesti pienituloisempien kotitalouksien keskuudessa. Lisäksi pankit raportoivat edelleen kuluttajaluottojen myöntökriteerien tiukentumisesta koko vuoden 2024 ajan.

Kuvio 1.11

M3:n kasvu sekä yritysten ja kotitalouksien luotonannon kasvu

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 1.12

Ulkoisen rahoituksen nettovirrat euroalueen yrityksille

(vuositasolla, mrd. euroa)

Kehikko 1
Koronapandemian pitkäaikainen vaikutus ja tuottavuuskasvun rakenteelliset trendit

Euroalueella on meneillään transformaatiovaihe, jossa taloudelliset sokit ja syvälliset rakennemuutokset vaikuttavat keskipitkän ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvuun. Viime vuosina euroaluetta on kohdannut ainutlaatuinen yhdistelmä disruptioita ja jatkuvia rakennemuutoksia, jotka vaikuttavat tuottavuuden kasvuun monimutkaisilla ja epävarmoilla tavoilla. Koronapandemia, nopea digitaalinen siirtymä sekä vihreä ja demografinen siirtymä nousevat esiin tärkeimpinä keskipitkän ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvuun vaikuttavina tekijöinä. Kukin niistä vaikuttaa tuottavuuteen omalla erityisellä tavallaan ja niiden vuorovaikutukset sekoittavat taloudellisia seurauksia entisestään. Tässä kehikossa tarkastellaan kyseistä kehitystä ja sen vaikutuksia tuottavuuden kasvuun. Se perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) asiantuntijoista koostuvan ryhmän viimeaikaiseen tuottavuutta koskevaan tutkimukseen.^[13]

Pandemian pitkäkestoinen vaikutus tuottavuuden kasvuun

Pandemia aiheutti eri maissa, toimialoilla ja yrityksissä laajoja häiriöitä, jotka vaikuttivat tuottavuuden kasvuun erityisillä tavoilla. Kriisin laaja-alaisuus ja siihen liittyneet toimenpiteet, kuten sulkutoimet, työtapojen ja kulutuskäyttäytymisen muutokset sekä yrityksille ja kotitalouksille tarjottu mittava tuki tekivät siitä poikkeuksellisen aiempiin talouden taantumiin verrattuna.

Talouspolitiikan keinoin estettiin konkurssiaalto mutta häirittiin tuottavuutta parantavaa resurssien uudelleenkohdentumista. Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että kriisin myötä tuottavuudeltaan heikot yritykset supistuivat merkittävästi enemmän kuin tuottavuudeltaan paremmat yritykset – tai ne vaihtoehtoisesti poistuivat todennäköisemmin joltakin markkinalta, mikä edisti resurssien uudelleenkohdentumista lyhyellä aikavälillä (ks. kuvio A). Tämä vaikutus ei kuitenkaan näkynyt yhtä korostuneesti kuin aiemmissa kriiseissä, koska kattavalla taloudellisella tuella ehkäistiin liiketoimintojen lopettamista ja supistumista. EKPJ:n asiantuntijaryhmän tekemä analyysi osoittaa, että tukien kohdentaminen yrityksille muuttui ajan myötä yhä vääristävämmäksi, vaikka kelpoisuusvaatimukset pysyivät entisellään.

Pandemia kiihdytti digitalisaatioprosessia, ja sillä oli mahdollisesti pitkäaikainen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen, pidettyihin sairauslomiin ja suoritettuihin koulutuksiin. Digitaalisen talouden syventyminen ja sen osana etätyön lisääntyminen, jota tuettiin muun muassa Next Generation EU -ohjelman varoilla, tarjoaa lupaavia näkymiä. Pandemialla oli kuitenkin samaan aikaan myös pitkäaikaisia vaikutuksia työvoimaan, eikä sen pitkän aikavälin vaikutuksia tuottavuuden kasvuun välttämättä voida vielä määrittää.

Kuvio A

Vuonna 2020 toimialalta poistuneiden ja siellä jatkaneiden yritysten tuottavuuden jakauma

(tiheys)

Digitaalinen siirtymä ja tuottavuuden kasvu

Digitaaliset teknologiat voivat tehostaa työntekijöiden tuottavuutta täydentämällä työtehtäviä ja helpottamalla ei-ydintehtävien ulkoistamista. Lisäksi digitalisaatio parantaa markkinakilpailukykyä, mahdollistaa skaalaedut ilman henkilökunnan huomattavaa lisäystä sekä laajentaa markkinoiden peittoa sähköisen kaupan avulla. Yritystasoiset tiedot esimerkiksi Ranskasta ja Itävallasta osoittavat, että investoinnit digitaalisiin teknologioihin voivat johtaa kestävään tuottavuuskasvuun, joskin vasta sopeutumisjakson jälkeen ja keskimäärin suhteellisen vähäisessä määrin.

Digitalisaation aikaan saamat tuottavuusparannukset vaihtelevat voimakkaasti toimialojen ja yritysten välillä. Vaikka digitaalisten investointien keskimääräinen vaikutus on vähäinen, siitä hyötyvillä sektoreilla vaikutus on 17-kertainen keskiarvoon verrattuna. Lisäksi vain noin 30 % yrityksistä – tyypillisesti kaikkein kannattavimmat – onnistuvat käyttämään digitaalisia teknologioita innovatiivisilla ja disruptiivisilla tavoilla tuottavuutensa parantamiseksi, koska niillä on siihen riittävät taidot ja aineeton omaisuus (ks. kuvio B). Kokonaisvaikutusten tasolla digitalisaatioon liittyvät tehokkuusparannukset ovat kiihdyttäneet merkittävästi työn tuottavuuden kasvua. Simulaatiot osoittavat, että ilman näitä parannuksia tuottavuuden kasvu esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa olisi jäänyt tuntuvasti vähäisemmäksi.

Vihreän siirtymän vaikutus tuottavuuden kasvuun

Pakottava tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on saanut päättäjät toteuttamaan politiikkaa, jolla edistetään vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa, ja näillä saattaa olla vaikutuksia kokonaistuottavuuden kasvuun. Kaksi pääkanavaa, joiden kautta vihreä siirtymä vaikuttaa tuottavuuteen, ovat vihreä innovointi ja resurssien uudelleenkohdentuminen. Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kannustaa yrityksiä innovoimaan ja omaksumaan entistä tehokkaampia ja kestäviä käytäntöjä osaksi toimintaansa. Samaan aikaan koko talous on painottumassa vihreämpien sektorien suuntaan, mikä ohjaa työvoimaa ja pääomaa pois saastuttavilta toimialoilta ja yrityksiltä. Tämä uudelleenkohdentuminen voi parantaa kokonaistuottavuutta, jos resurssit siirtyvät tehokkaampaan käyttöön.

Kuvio B

Digitalisaation arvioitu vaikutus yritysten kokonaistuottavuuteen sen lähtötason mukaan

(prosenttiyksikköä)

Empiirinen näyttö viittaa siihen, että tiukat ympäristöpolitiikat voivat kasvattaa vihreää innovaatiota pitkällä aikavälillä mutta heikentää kokonaistuottavuuden kasvua lyhyellä aikavälillä. Asiantuntijaryhmän analyysi osoittaa, että siirtymä vähähiiliseen talouteen edellyttää moniulotteista politiikkaa, jossa yhdistyvät hiiliverot, sääntely ja vihreiden teknologioiden tukeminen. Siirtymä käy kuitenkin lyhyellä aikavälillä kalliiksi, koska yritysten sopeutumisella on negatiivinen vaikutus kokonaistuottavuuden kasvuun. Tämä koskee erityisesti pieniä saastuttavia yrityksiä, joiden rahoituksensaanti on rajallista. Ympäristöpolitiikka luo kuitenkin kannustimet vihreään innovaatioon, mistä kertoo saastuttavien yritysten jättämien vihreän teknologian patenttihakemusten lukumäärän merkittävä lisääntyminen. Tämä vihreän innovaation lisääntyminen todennäköisesti vauhdittaa tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.

Siirtymäpolitiikkojen käynnistämän resurssien uudelleenkohdentumisen vaikutus tuottavuuteen vaihtelee toimialoittain. Jos sektorikohtainen tuottavuus oletetaan vakioksi, resurssien siirtyminen sektorilta toiselle alentaisi mekaanisesti tuottavuutta, koska hiili-intensiivisillä sektoreilla tuottavuus on keskimäärin korkeampi. Tiukasti määritellyillä toimialoilla yrityskohtainen hiili-intensiteetti ei kuitenkaan välttämättä korreloi työn tuottavuuden kanssa. Siksi resurssien uudelleenkohdentaminen korkean hiili-intensiteetin yrityksiltä matalan hiili-intensiteetin yrityksille ei välttämättä johda tuottavuuden paranemiseen. Yrityskohtaiset tiedot EU:n päästökauppajärjestelmästä osoittavat, että useimmilla sektoreilla hiilitehokkaimmat yritykset ovat myös tuottavimpia. Tämä viittaa siihen, että yrityskohtaisen tuottavuuden nykytasolla resurssien uudelleenkohdentaminen vihreämmille yrityksille johtaa näillä sektoreilla työn tuottavuuden paranemiseen, jos muiden tekijöiden oletetaan pysyvän ennallaan. Muilla sektoreilla, kuten sellu-, paperi- ja rautametallisektoreilla, tilanne on kuitenkin päinvastainen eli uudelleenkohdentuminen heikentää tuottavuutta.

Päätelmät

Viimeaikaisten sokkien ja meneillään olevien rakenteellisten trendien vuorovaikutus muodostaa monimutkaisen ympäristön keskipitkän ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvulle. Pandemia, digitransformaatio ja vihreä siirtymä ovat kukin sisältäneet erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Kuten Mario Draghin tuoreessa raportissa esitetään, poliittisten päätöksentekijöiden on luovittava tarkasti tässä ympäristössä luodakseen suotuisat olosuhteet kestävälle tuottavuuskasvulle, joka hyödyntää digitaalisia ja vihreitä teknologioita ja samalla torjuu politiikkatoimien mahdollisia vinouttavia vaikutuksia.^[14] Kun maailmantalous kehittyy, euroalueen päätöksentekijöiden on ehdottoman tärkeää ottaa nämä seikat huomioon kyetäkseen tehokkaasti ohjaamaan ja tukemaan tuottavuuskasvua tulevaisuudessa.

2 Rahapolitiikka keveni mutta pysyi edelleen rajoittavana

Vuonna 2024 EKP:n neuvosto vähensi rahapolitiikan rajoittavuutta, sillä inflaatio näytti lähestyvän kestävästi 2 prosentin tavoitetta ja euroalueen talouskasvu oli verkkaista (ks. osa 2.1). Korot pysyivät ennallaan lähes koko vuoden alkupuoliskon. Sen jälkeen EKP:n neuvosto laski talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä sekä kesä‑ että syyskuussa, mikä merkitsi siirtymistä vähemmän rajoittavaan rahapolitiikkaan. EKP:n neuvosto sitoutui edelleen määrittämään rajoittavuuden tason ja keston kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Kolmannella vuosineljänneksellä taloudellisen toimeliaisuuden kasvu pysyi vaimeana mutta osoitti joitakin vakautumisen merkkejä, kun se sai tukea kulutuksen ja maailman kysynnän piristymisestä. EKP:n neuvosto suhtautui yhä luottavaisemmin inflaation asteittaiseen hidastumiseen ja laski talletuskorkoa vielä 0,25 prosenttiyksikköä loka- ja joulukuussa.

Eurojärjestelmän tase supistui 500 miljardia euroa vuonna 2024 ja oli vuoden lopussa 6 400 miljardia euroa. Kehitys oli jatkumoa vuonna 2022 alkaneelle taseen normalisoitumiselle (ks. osa 2.2). Taseen supistumisen syynä olivat kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) myönnettyjen luottojen erääntyminen ja ennenaikainen takaisinmaksu sekä omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja jossain määrin myös pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) tehtyjen sijoitusten pieneneminen. Heinäkuusta alkaen vain osa PEPP-ohjelmassa erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen. EKP:n neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2024 muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään (ks. kehikko 2) ja lopetti uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa vuoden 2024 lopussa.

Vuonna 2024 eurojärjestelmä kehitti riskienhallintajärjestelmäänsä vähentääkseen rahapolitiikan toimeenpanoon kohdistuvia riskejä. EKP:lle syntyi negatiivisen korkokatteen vuoksi tappioita, jotka katetaan tulevien tilikausien voitoilla (ks. osa 2.3 ja EKP:n tilinpäätös 2024). Negatiivisen korkokatteen taustalla olivat korkeat ohjauskorot. Eurojärjestelmän korkokatteen odotetaan kasvavan jälleen tulevina vuosina, mikä tukee eurojärjestelmän häiriönsietokykyä.

2.1 Rahapolitiikan rajoittavuuden vähentäminen

EKP:n neuvosto arvioi tammikuussa 2024 talouskasvun pysyvän heikkona sen oltua pysähdyksissä koko vuoden 2023 ajan. Euroalueen talouden lyhyen aikavälin kasvunäkymiä varjostivat maailmantalouden toimeliaisuuden ja kaupan vaimeneminen sekä kireät rahoitusolot. Lähi-idän konflikti ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota voimistivat geopoliittisia jännitteitä, mikä lisäsi talouskasvuun kohdistuvia riskejä. Jotkin ennakoivat kyselyindikaattorit viittasivat kuitenkin siihen, että kasvu alkaa ajan mittaan vahvistua. Hitaasta kasvusta huolimatta työmarkkinat pysyivät vahvoina työttömyysasteen laskettua jokseenkin tasaisesti syyskuusta 2020 lähtien. Inflaatio nopeutui joulukuussa 2023 energiahintoihin liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi ja pysyi nopeana 2,9 prosentissa. Samaan aikaan useimmat pohjainflaation mittarit laskivat edelleen, kun aiempien tarjontasokkien vaikutus pieneni ja kireä rahapolitiikka vähensi kysyntää. EKP:n neuvosto vahvisti arvionsa siitä, että pitämällä EKP:n ohjauskorot nykytasolla riittävän pitkään voidaan tuntuvasti edesauttaa inflaation palautumista keskipitkän aikavälin tavoitteeseen eli 2 prosenttiin kohtuullisen ajan kuluessa. Siksi EKP:n neuvosto päätti tammikuun kokouksessaan jättää ohjauskorot ennalleen syyskuussa 2023 päättämällään tasolla ja totesi jälleen pitävänsä ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen.

EKP:n maaliskuun asiantuntija-arvioissa inflaatiota tarkistettiin alaspäin varsinkin vuoden 2024 osalta. Tämä johtui siitä, että energiahintojen vaikutus inflaatioon oli pienentynyt. Arvioiden mukaan inflaatio hidastuu ajan mittaan asteittain kohti EKP:n tavoitetta. Kokonaisinflaatio oli hidastunut helmikuussa, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet olivat edelleen korkeat osin palkkojen vahvan nousun ja työn tuottavuuden heikkenemisen vuoksi. Euroalueen talouden tila oli edelleen heikko. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioitiin olleen maltillista, investointien hidastuneen ja viennin vähentyneen. Syynä olivat euroalueen ulkoisen kysynnän hitaampi kasvu ja euroalueen yritysten kilpailukyvyn jonkinasteinen heikkeneminen. Talouden lyhyen aikavälin kasvuarviota tarkistettiin alaspäin maaliskuun asiantuntija-arvioissa. Talouden odotettiin jatkossa edelleen elpyvän ja kasvavan kulutuksen ja myöhemmin myös investointien tukemana. Varsinkin reaalitulojen odotettiin kääntyvän nousuun inflaation hidastumisen ja palkkojen nousun myötä. Vaikka rahoitusolot olivatkin edelleen kireät, aiempien koronnostojen odotettiin vaimentavan kysyntää aiempaa vähemmän, ja viennin odotettiin vilkastuvan. Maaliskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti pitää kolme keskeistä ohjauskorkoa ennallaan. Korkopäätös perustui etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.

EKP:n neuvosto korosti myös, että on tärkeää edistää pääomamarkkinaunionia. Sen avulla voidaan vakauttaa kasvua silloin, kun maat kohtaavat paikallisia häiriöitä, joihin rahapolitiikalla ei voida puuttua. Entistä yhdentyneemmän ja monipuolisemman rahoitusjärjestelmän etuja olisivat muun muassa, että se tehostaisi yksityistä riskinjakoa maiden välillä sekä auttaisi vähentämään rahoitusmarkkinoiden hajautuneisuutta ja varmistamaan rahapolitiikan tehokkaan välittymisen kaikkiin euroalueen osiin.

EKP:n neuvosto hyväksyi maaliskuussa myös muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään. Joulukuussa 2022 alkaneessa ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelussa vahvistettiin tärkeimmät periaatteet ja kriteerit, joita rahapolitiikan toimeenpanossa ja keskuspankkilikviditeetin tarjonnassa noudatetaan, kun pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti asteittain vähenee (ks. kehikko 2). EKP:n neuvosto päätti edelleen ohjata rahapolitiikkaa muuttamalla talletusmahdollisuuden korkoa ja tarjota likviditeettiä joustavasti pankkien tarpeiden mukaan käyttäen laajaa keinovalikoimaa, esimerkiksi – myöhemmässä vaiheessa – rakenteellisia pitempiaikaisia luotto-operaatioita ja arvopaperisalkkua. Lisäksi EKP:n neuvosto hyväksyi, että perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero kaventuu 0,50 prosenttiyksiköstä 0,15 prosenttiyksikköön 18.9.2024 alkaen.

Inflaatio hidastui edelleen. Se oli maaliskuussa 2,4 %. Useimmat pohjainflaation mittarit olivat laskussa, mikä vahvisti käsitystä hintapaineiden asteittaisesta vähenemisestä. Palveluinflaatio pysyi kuitenkin nopeana 4,0 prosentissa euroalueen hintojen nousun vuoksi. Palkkojen nousu oli jatkunut vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, joskin ennakoitua hitaammin. Yritykset kompensoivat työvoimakustannusten nousua osittain voitoillaan, mikä vähensi sen vaikutusta kuluttajahintoihin. Samaan aikaan yksikkötyökustannusten nousu pysyi nopeana tuottavuuden heikon kasvun vuoksi, mutta hidastui aiemmalta korkealta tasoltaan.

Vuoden mittaan selveni, että EKP:n neuvoston rajoittava rahapolitiikka vaikutti merkittävästi talouteen ja sitä kautta inflaatioon. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten ja kotitalouksien lainakustannukset olivat suuret ja luottokelpoisuusvaatimukset entistä tiukemmat, joten investointisuunnitelmat ja asuntokauppa laantuivat ja luottojen kysyntä väheni entisestään. Palvelujen kulutus pysyi vahvana, mutta teollisuusyritykset kärsivät heikosta kysynnästä. Tuotanto oli edelleen vaimeaa erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Euroalueen viennin kasvun odotettiin kuitenkin nopeutuvan maailmantalouden vahvistuessa ja avoimen sektorin hyödykkeiden kysynnän kasvaessa.

Huhtikuussa EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä kolme EKP:n ohjauskorkoa ennallaan. Rahapolitiikka pysyi edelleen rajoittavana. Se korosti sitoutuvansa tuoreimpien tietojen kokouskohtaiseen tarkasteluun ja kieltäytyi sitoutumasta ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan. EKP:n neuvosto ilmoitti ensi kertaa, että rahapolitiikan rajoittavuutta olisi syytä vähentää, jos inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskeva arvio vahvistaisi luottamusta siihen, että inflaatio on kestävästi lähestymässä tavoitetta.

Tähän tilanteeseen päästiin kesäkuussa, ja EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, kun korot olivat pysyneet muuttumattomina yhdeksän kuukauden ajan. EKP:n neuvoston syyskuussa 2023 toteuttaman koronnoston jälkeen inflaatiovauhti oli hidastunut 2,6 prosenttiyksikköä, ja inflaationäkymät olivat kohentuneet selvästi. Myös pohjainflaation mittarit olivat laskeneet, mikä viittasi yhä vahvemmin hintapaineiden heikentymiseen, ja inflaation odotettiin hidastuvan kaikilla tarkasteluväleillä. Rahoitusolot oli pidetty rahapolitiikalla kireinä. Sen vaikutuksesta kysyntä vaimeni ja inflaatio-odotukset pysyivät vankasti ankkuroituna inflaatiotavoitteeseen. Näin rahapolitiikka hidasti inflaatiota huomattavasti.

Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta hintapaineet pysyivät euroalueella voimakkaina ja palkkojen nousu nopeana, mikä kompensoi inflaation aiempaa kiihtymistä. Inflaation arvioitiin todennäköisesti pysyvän tavoitetta nopeampana pitkälle seuraavaan vuoteen. Eurojärjestelmän asiantuntijat olivat arvioineet vuosien 2024 ja 2025 inflaatiovauhdin hieman nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa ja ennakoineet inflaatiovauhdin vaihtelevan loppuvuonna 2024 esimerkiksi energiaan liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Sen jälkeen inflaation odotettiin kuitenkin hidastuvan ja lähestyvän tavoitetta vuoden 2025 jälkipuoliskolla, kun työvoimakustannusten nousu heikkenee, rajoittavan rahapolitiikan vaikutukset tulevat näkyviin ja energiakriisin ja pandemian vaikutukset laantuvat.

Inflaatio nopeutui toukokuussa 2,6 prosenttiin, vaikka sekä elintarvikkeiden että tavaroiden hintojen nousu hidastui. Energian hintainflaatio nopeutui kohtalaisesti pysyttyään vuoden negatiivisena. Palvelujen hintainflaatio nopeutui 4,1 prosenttiin, kun se oli ollut 3,7 % huhtikuussa.

Euroalueen talous kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 % oltuaan pysähdyksissä viiden vuosineljänneksen ajan. Palvelualoilla kasvu oli laajenemassa, ja heikkona jatkunut teollisuustuotannon kehitys osoitti vakautumisen merkkejä. Työllisyys kasvoi 0,3 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja joulukuun 2023 jälkeen oli syntynyt noin 500 000 uutta työpaikkaa. Talouskasvun odotettiin pysyvän vaimeana lyhyellä aikavälillä ja elpyvän sitten palkkojen nousun, vaihtosuhteen paranemisen ja reaalitulojen kasvun tukemana. Pankkien varainhankintakustannukset olivat vakaantuneet rajoittavalle tasolle, ja luotonannon kasvu oli edelleen heikkoa ohjauskorkojen aiempien nostojen vuoksi. Lisäksi pankit maksoivat kesäkuussa 2024 takaisin suuren määrän TLTRO III ‑operaatioissa ottamistaan luotoista, joita oli maaliskuussakin maksettu runsaasti takaisin. Tämän seurauksena ylimääräinen likviditeetti supistui huomattavasti.

EKP:n neuvosto vahvisti kesäkuussa myös, että PEPP-ohjelmassa hankittuja eurojärjestelmän arvopaperiomistuksia vähennetään vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa, mikä suurelta osin vastaisi APP-ohjelmassa käytettyä menetelmää.

EKP:n neuvoston heinäkuun kokouksen aikaan valtaosa kesäkuuta koskevista inflaatiomittareista pysyi ennallaan tai laski odotusten mukaisesti, vaikka euroalueen sisäiset hintapaineet olivat edelleen suuret ja palveluhintainflaatio nopeaa. Palkkojen nousu jatkui nopeana, mutta voittomarginaalit lievensivät edelleen niiden vaikutusta inflaatioon jossain määrin. Tuoreimmat tiedot tukivat yleisesti aiempaa arviota keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä, ja EKP:n neuvosto päätti heinäkuun kokouksessaan pitää ohjauskorot ennallaan. Se vahvisti aikovansa pitää rahapolitiikan mitoituksen rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.

Inflaatio hidastui elokuussa 2,2 prosenttiin heinäkuun 2,6 prosentista. Kotimaiset hintapaineet pysyivät kuitenkin korkeina ja palveluhintainflaatio nopeana pääasiassa palkkojen nousun vuoksi. Työvoimakustannusten nousupaineet vähenivät edelleen, mutta pysyivät nekin voimakkaina. EKP:n asiantuntijoiden syyskuun arviot osoittivat inflaationäkymien pysyneen ennallaan ja vahvistivat käsitystä inflaation asteittaisesta ja kestävästä paluusta kahteen prosenttiin. Inflaation odotettiin nopeutuvan vuodenvaihteessa ja hidastuvan kohti tavoitetta vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Koska palveluhintainflaatio oli ollut odotettua nopeampaa, vuosien 2024 ja 2025 arvioita energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation kehityksestä tarkistettiin hienokseltaan ylöspäin. Ne viittasivat kuitenkin edelleen nopeasti hidastuvaan inflaatioon.

Rahoitusolot pysyivät rajoittavina ja luotonannon kasvu hitaana, kun kysyntä oli heikkoa EKP:n neuvoston syyskuisen kokouksen aikaan ja taloudellinen toimeliaisuus vaimeaa. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä talous oli kasvanut 0,2 %. Kasvu jäi siis hitaammaksi ensimmäiseen neljännekseen ja arvioihin nähden. Kasvua olivat vauhdittaneet pääasiassa nettovienti ja julkinen kulutus. Yksityinen kulutus ja investoinnit, joiden oli odotettu vauhdittavan elpymistä eniten, pysyivät heikkoina todennäköisesti suurten geopoliittisten riskien vuoksi. Niinpä EKP:n asiantuntijat arvioivat kasvun heikommaksi kuin kesäkuun arvioissa, sillä kotimaisen kysynnän kasvuvaikutuksen arvioitiin heikkenevän tulevina vuosineljänneksinä. Talouden odotettiin vahvistuvan ajan mittaan ja kasvavan 0,8 % vuonna 2024 sekä 1,3 % vuonna 2025 ja 1,5 % vuonna 2026. Asiantuntijat arvioivat, että kulutuksen kasvu, rajoittavan rahapolitiikan vaikutusten asteittainen laantuminen sekä kansainvälisen kysynnän ja viennin kasvu tukevat elpymistä.

Syyskuussa saadut uudet tiedot vahvistivat luottamusta siihen, että inflaatio on vähitellen hidastumassa EKP:n tavoitteen mukaiseksi. Siksi EKP:n neuvosto päätti syyskuussa laskea 0,25 prosenttiyksiköllä talletusmahdollisuuden korkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Näin rahapolitiikan rajoittavuus lieveni entisestään. Kuten jo 13.3.2024 ilmoitettiin, rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehdyt muutokset tulivat voimaan 18.9.2024 (ks. kehikko 2). Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletusmahdollisuuden koron välinen ero muuttui 0,15 prosenttiyksikköön, kun taas maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyi ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä. Syyskuussa euroalueen ylimääräinen likviditeetti väheni alle 3 000 miljardiin euroon pääasiassa siksi, että pankit maksoivat takaisin TLTRO III ‑operaatioissa myönnettyjä lainoja. Supistumiseen vaikutti entistä enemmän se, että erääntyvien joukkolainojen uudelleensijoituksista luovuttiin asteittain eurojärjestelmän rahapoliittisissa osto-ohjelmissa.

Syyskuussa inflaatio hidastui 1,7 prosenttiin eli hitaimmilleen sitten huhtikuun 2021, mikä vahvisti luottamusta siihen, että inflaatio on hyvää vauhtia hidastumassa. Useimmat pohjainflaation mittarit laskivat tai pysyivät ennallaan syyskuussa. Energian hinta laski merkittävästi: sen vuosimuutos oli -6,1 %. Useimmat pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit pysyttelivät 2 prosentin tuntumassa. Talouden odotettua heikompi kehitys vaikutti inflaationäkymiin. Lyhyen aikavälin indikaattorien mukaan teollisuustuotanto supistui edelleen. Vaikka palvelualojen tuotanto näytti hyötyneen kesäkauden vahvasta kehityksestä, lyhyen aikavälin indikaattorit viittasivat kasvun hidastumiseen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Yritykset lisäsivät investointeja hitaasti viennin supistuessa. Tulojen kasvusta huolimatta kotitaloudet olivat säästäneet enemmän kuin kuluttaneet vuoden 2024 toisella neljänneksellä eli viimeisellä vuosineljänneksellä, jolta tietoja oli saatavana. Tämän kehityksen ja sen inflaatiovaikutusten vuoksi EKP:n neuvosto päätti lokakuussa edelleen lieventää rahapolitiikan rajoittavuutta ja laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä, jolloin talletusmahdollisuuden koroksi tuli 3,25 %.

Loppuvuodesta ennakkoarvio osoitti inflaation nopeutuneen marraskuussa hieman eli 2,3 prosenttiin. Lokakuussa se oli ollut 2,0 %. Nopeutuminen oli ennakoitua, ja sen syynä oli energian hinnan aiempi lasku, joka jäi pois vuosi-inflaatiosta. Elintarvikkeiden ja palvelujen hinnat laskivat, mutta euroalueen inflaatio pysyi nopeana palkkapaineiden vuoksi ja siksi, että joidenkin palvelujen hinnat mukautuivat yhä viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon. Pohjainflaation kehityksen perusteella inflaatio oli kuitenkin palautumassa kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Joulukuussa julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa kokonaisinflaation arvioitiin olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2024 ja 2,1 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. EU:n laajennetun päästökauppajärjestelmän käyttöönottovuonna 2027 kokonaisinflaation arvioitiin olevan 2,1 %.

Euroalueen talous oli kasvanut vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä 0,4 % eli odotettua enemmän. Kasvua vauhdittivat pääasiassa kulutuksen lisääntyminen ja toimet, joilla yritykset kartuttivat varastojaan. Investoinnit pysyivät kuitenkin vähäisinä erittäin epävarman tilanteen vuoksi. Vuoden 2024 viimeiseltä neljännekseltä saatavana olevat lyhyen aikavälin indikaattorit viittasivat kasvun hidastumiseen. Kyselyindikaattorit osoittivat, että teollisuustuotanto supistui edelleen ja palvelutuotannon kasvu hidastui. Työmarkkinat pysyivät vahvoina. Euroalueen työttömyysaste oli 6,3 % lokakuussa 2024 eli sama kuin syyskuussa. Se oli laskenut lähes keskeytyksettä syyskuun 2020 jälkeen (8,6 %) ja saavutti marraskuussa alimman tasonsa (6,2 %) sitten euron käyttöönoton. Rahoitusolot olivat yhä kireät, mutta taannoiset koronlaskut tekivät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta vähitellen edullisempaa. Joulukuussa talouskasvun arvioitiin vahvistuvan, joskin odotettua hitaammin. Reaalipalkkojen nousun odotettiin lisäävän kotitalouksien rahankäyttöä ja edullisemman luotonannon piristävän kulutusta ja investointeja. Viennin arvioitiin todennäköisesti tukevan elpymistä maailman kysynnän kasvun myötä edellyttäen, että kaupan jännitteet eivät kiristy.

Näin ollen EKP:n neuvosto päätti joulukuun kokouksessaan laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Se ilmoitti pyrkivänsä edelleen varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Lausuntoon ei enää sisältynyt toteamusta ohjauskorkojen pitämisestä riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n ohjauskorkojen laskun myötä talletusmahdollisuuden korko laski 3,00 prosenttiin ja oli näin laskenut vuonna 2024 yhteensä 1,00 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 2.1).

Kuvio 2.1

EKP:n ohjauskorkojen muutokset

(prosenttiyksikköinä)

Joulukuussa päättyivät PEPP-ohjelma ja TLTRO III ‑operaatio, jotka olivat olleet keskeisiä rahapolitiikan välineitä pandemian aikana ja hitaan inflaation jaksolla. EKP:n neuvosto lopetti uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa kokonaan vuoden 2024 lopussa. Tammikuusta 2025 alkaen eurojärjestelmä ei enää sijoita PEPP-ohjelmassa erääntyviä pääomia uudelleen. Lisäksi pankit maksoivat 18.12.2024 takaisin kaikki jäljellä olleet lainat, jotka ne olivat ottaneet TLTRO III ‑operaatioissa. Tämä päätti taasen normalisoimisen tältä osin. Ohjauskorot ovat edelleen tärkein keino varmistaa, että inflaatio palautuu kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

2.2 Eurojärjestelmän taseen normalisointi

Eurojärjestelmän tasetta oli alettu vähitellen normalisoida eli palauttaa tavanomaisiin mittasuhteisiinsa vuonna 2022. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2024. Vuoden loppuun mennessä tase oli supistunut 6 400 miljardiin euroon (6 900 mrd. euroa vuoden 2023 lopussa). Syynä olivat TLTRO III -operaatioissa myönnettyjen luottojen erääntyminen ja ennenaikainen takaisinmaksu sekä APP-salkun ja jossain määrin myös PEPP-salkun pieneneminen. Heinäkuusta alkaen vain osa PEPP-ohjelmassa erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen.

Vuoden 2024 lopussa eurojärjestelmän taseessa oli rahapolitiikkaan liittyviä varoja enää 4 300 miljardin euron edestä eli 800 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Taseen varoista 1 % oli euroalueen luottolaitoksille myönnettyjä lainoja (edellisvuonna 6 %) ja 67 % rahapoliittisista syistä tehtyjä sijoituksia (edellisvuonna 68 %). Taseen muut rahoitusvarat – eli lähinnä eurojärjestelmän valuuttamääräiset varat, kulta ja rahapolitiikkaan liittymättömät euromääräiset sijoitukset – kasvoivat 300 miljardia euroa.

Taseen veloista luottolaitosten varantotalletukset ja talletusmahdollisuuden käyttö vähenivät vuoden 2024 lopussa 3 000 miljardiin euroon (vuotta aiemmin 3 500 mrd. euroa). Niiden osuus kokonaisveloista oli 47 % (vuotta aiemmin 51 %). Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo oli käytännössä ennallaan eli 1 600 miljardia euroa ja osuus kokonaisveloista 25 % (edellisvuonna 23 %).

Kuvio 2.2

Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen kehitys

(mrd. euroa)

APP- ja PEPP-salkkujen kehitys

Eurojärjestelmä lopetti netto-ostot PEPP-ohjelmassa 1.4.2022 ja APP-ohjelmassa 1.7.2022. Sen jälkeen eurojärjestelmä kuitenkin jatkoi ohjelmissa erääntyvien pääomien uudelleensijoituksia täysimääräisesti, jotta likviditeetin tarjonta pysyi runsaana ja rahapolitiikka oikein mitoitettuna. APP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoituksista luovuttiin heinäkuussa 2023. PEPP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia jatkettiin täysimääräisesti vielä vuoden 2024 alkupuoliskolla. Vuoden loppupuoliskolla PEPP-salkkua pienennettiin keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset päättyivät PEPP-ohjelmassa kokonaan joulukuun 2024 lopussa. APP- ja PEPP-salkkujen odotetaan pienenevän hallitusti ja ennakoitavasti, kun eurojärjestelmä ei enää sijoita ohjelmissa erääntyneitä pääomia uudelleen.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut APP-omistukset pienenivät 2 700 miljardiin euroon vuoden 2024 lopussa (vuotta aiemmin 3 000 mrd. euroa). Suurin osa (79 %) APP-omistuksista oli PSPP-ohjelmassa hankittuja julkisen sektorin velkapapereita, joiden arvo oli 2 100 miljardia euroa vuoden lopussa. Joulukuun 2024 lopussa PSPP-omistusten painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 6,86 vuotta, joskin maturiteeteissa oli maakohtaista vaihtelua. Vuoden lopussa APP-omistusten kokonaismäärästä alle 1 % (7 mrd. euroa) oli omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (asset-backed securities purchase programme, ABSPP) hankittuja arvopapereita, 9 % (253 mrd. euroa) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (third covered bond purchase programme, CBPP3) hankittuja joukkolainoja ja 11 % (288 mrd. euroa) yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (corporate sector purchase programme, CSPP) hankittuja velkapapereita.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja PEPP-omistuksia oli kaikkiaan noin 1 600 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. PEPP-omistusten kokonaismäärästä alle 1 % (6 mrd. euroa) oli katettuja joukkolainoja, 3 % (45 mrd. euroa) yrityssektorin velkapapereita ja 97 % (1 600 mrd. euroa) julkisen sektorin velkapapereita.^[15] Vuoden 2024 lopussa PEPP-ohjelmassa hankittujen julkisen sektorin velkapaperien painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 7,14 vuotta.

Eurojärjestelmä hankki edelleen lähinnä ilmastovastuullisten yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita. Vuonna 2024 EKP julkaisi toista kertaa eurojärjestelmässä tehtyjen sijoitusten ilmastotiedot, nyt myös APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapoliittisista syistä hankituista julkisen sektorin velkapapereista ja katetuista joukkolainoista. Mukana oli nyt myös EKP:n valuuttavarantoa koskeva luku (ks. osa 11.5). Myös selvitys rahapolitiikkaan liittymättömien sijoitusten eli EKP:n henkilöstön eläkerahaston ja EKP:n omien varojen sijoitussalkun ilmastotiedoista julkaistiin nyt toista kertaa.

Uudelleensijoitukset lopetettiin vähin erin, eikä tästä aiheutunut häiriöitä rahoitusmarkkinoille.^[16]

Vuonna 2024 APP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyi yksityisen sektorin velkapapereita 74 miljardia euroa ja PSPP- ja PEPP-ohjelmissa erääntyi julkisen sektorin velkapapereita 466 miljardia euroa. PEPP-ohjelmassa erääntyneitä pääomia sijoitettiin uudelleen yksityisen sektorin velkapapereiden osalta 2,6 miljardia euroa ja julkisen sektorin velkapapereiden osalta 157 miljardia euroa. PEPP-ohjelmassa hankittujen yrityssektorin velkapaperien ja katettujen joukkolainojen uudelleensijoituksissa noudatettiin vertailuindeksiä, jossa otettiin huomioon kaikkien liikkeessä olevien ostokelpoisten velkapaperien ja joukkolainojen markkina-arvo. Koska erääntyvät pääomat olivat suuria ja jakautuivat epätasaisesti, julkisen sektorin velkapaperien uudelleensijoituksia tehtiin joustavasti eri maihin ja eri aikoina. Näin voitiin varmistaa säännöllinen ja tasapainoinen läsnäolo markkinoilla ja ottaa markkinoiden hinnanmuodostukseen ja toimivuuteen liittyvät näkökohdat asianmukaisesti huomioon. Joustomekanismin vuoksi PEPP-ohjelmassa hankittuja omistuksia ei aina kohdennettu eurojärjestelmän pääoman jakoperusteen mukaisesti, mutta poikkeamat pääosin poistuivat mekanismin noudattamisjakson eli sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona pääomat erääntyivät.^[17]

PSPP-, CSPP-, CBPP3- ja PEPP-ohjelmissa hankittuja arvopapereita annettiin edelleen lainaksi joukkolaina- ja repomarkkinoiden likvidiyden parantamiseksi. Vuonna 2024 vakuuksia oli saatavilla huomattavasti aiempia vuosia enemmän, mikä näkyi luotonannon volyymien supistumisena.

Eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden kehitys

Vuoden 2024 lopussa eurojärjestelmän operaatioissa jaettua rahoitusta oli pankeilla 34 miljardin euron edestä eli 376 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa TLTRO III ‑operaatioiden päättymisestä. Luottojen ennenaikaisia takaisinmaksuja ja operaatioiden erääntymisiä oli yhteensä 392 miljardia euroa. Näin ollen eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden painotettu keskimääräinen maturiteetti lyheni siten, että se oli 1,3 kuukautta vuoden 2024 lopussa (edellisvuonna 5,2 kuukautta).

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien ja vakuuksien käytön kehitys

Vakuudeksi hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien nimellismäärä kasvoi 526 miljardia euroa vuonna 2024. Vuoden lopussa se oli 19 300 miljardia euroa (ks. kuvio 2.3). Nimellismäärästä suurin osa oli valtioiden velkapapereita (10 400 mrd. euron arvosta). Seuraavaksi eniten oli pankkien vakuudettomia joukkolainoja (2 200 mrd. euroa), yritysten joukkolainoja (2 000 mrd. euroa) ja pankkien katettuja joukkolainoja (1 900 mrd. euroa). Nimellismäärään sisältyi puolestaan vähemmän aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita (644 mrd. euroa), omaisuusvakuudellisia arvopapereita (617 mrd. euroa) ja muita jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä (1 600 mrd. euroa).

Kuvio 2.3

Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien kehitys

(mrd. euroa)

Vuonna 2024 vakuuksia oli käytössä 1 500 miljardia euroa eli 231 miljardia euroa vähemmän kuin edellisvuonna (ks. kuvio 2.4), kun eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa avoinna olevien luottojen määrä väheni 60 %. Yli puolet vakuuksien määrän vähenemisestä johtui TLTRO III ‑operaation erääntymisestä maaliskuussa 2024, jolloin vakuuskäytöstä poistettiin 135 miljardin euron edestä omaisuuseriä. Loppuvuonna vakuudeksi annettujen omaisuuserien kokonaisarvo pysyi suhteellisen vakaana. Omaisuusluokkakohtainen tarkastelu osoittaa, että eniten supistuivat lainasaamiset, omaisuusvakuudelliset arvopaperit, pankkien katetut joukkolainat ja yritysten joukkolainat.

Kuvio 2.4

Omaisuuserien vakuuskäytön kehitys

(mrd. euroa)

Muita lainasaamisia ja niihin liittyviä vakuuslajeja koskevia säännöksiä tarkistettiin

EKP ilmoitti marraskuussa 2024 eurojärjestelmän vakuuskäytäntöön tehdyistä muutoksista, jotka koskevat muita lainasaamisia ja niihin liittyviä vakuuslajeja.^[18] Muutosten tavoitteena on nykyisen laajuinen mutta entistä yhdenmukaisempi, joustavampi ja riskitehokkaampi vakuuskäytäntö. Tavoitteita silmällä pitäen EKP:n neuvosto päätti sisällyttää yleiseen vakuuskäytäntöön joitakin tilapäistoimenpiteitä ja samaan aikaan lopettaa väliaikaiset vakuustoimenpiteet, joista oli tullut tarpeettomia, kun vakuuksien kokonaistarve supistui viimeisten TLTRO-operaatioiden erääntymisen vuoksi.^[19]

Yleiseen vakuuskäytäntöön sisällytettävissä väliaikaisissa toimenpiteissä vakuuksiksi hyväksytään omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joilla on toiseksi paras luokitus eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokassa 3 ja jotka täyttävät väliaikaisia vakuustoimenpiteitä koskevien suuntaviivojen (ns. väliaikaisen kehyksen)^[20] mukaiset kelpoisuuskriteerit. Vakuuksiksi hyväksytään myös Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Japanin jenin määräisiä jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä. Lisäksi tilastoinnissa käytettävät kansallisten keskuspankkien sisäiset luottoriskinarviointijärjestelmät hyväksytään luottokelpoisuuden arviointilähteiksi (ks. osa 2.3).

EKP poistaa edelleen asteittain käytöstä toimenpiteitä, joilla vakuusvaatimuksia kevennettiin tilapäisesti kriisin vuoksi. Toimenpiteiden lakkauttaminen perustuu 24.3.2022 ja 30.11.2023 tehtyihin EKP:n päätöksiin. Käytöstä poistuvat seuraavat vakuusvaatimusten tilapäiset lievennykset: 1) yksityishenkilöille myönnettyjen luottojen vakuuskelpoisuus ja kiinteistövakuudellisten lainasaamisten ryhmien hyväksyminen muiksi vakuuskelpoisiksi lainasaamisiksi, 2) luottoluokan 3 alapuolelle luokiteltujen yksittäisten lainasaamisten vakuuskelpoisuus ja 3) Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Japanin jenin määräiset valuuttalainat. EKP lopettaa vähitellen myös joitakin lainasaamisten teknisten vakuuskelpoisuusvaatimusten lievennyksiä, joita tehtiin esimerkiksi koronaviruspandemian (covid-19) aikana, jolloin lainasaamisille annettiin julkisen sektorin osatakauksia. Vakuuskelpoisuus päättyy lisäksi asuntolainavakuudellisilta vähittäismarkkinavelkainstrumenteilta sekä ei-jälkimarkkinakelpoisilta velkainstrumenteilta, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia lainasaamisia. Nämä instrumentit hyväksyttiin aiemmin vakuudeksi eurojärjestelmän rahapolitiikan ohjausjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevissa yleisasiakirjasuuntaviivoissa^[21][22].

Edellä mainittujen päätösten lisäksi EKP:n neuvosto on antanut vakuusasioita käsitteleville eurojärjestelmän komiteoille tehtäväksi valmistella yritysten lainasaamisten ryhmien liittämistä yleiseen vakuuskäytäntöön ja laatia tätä varten riskienhallintasäännöt ja tarvittavat tekniset vaatimukset.

Muutoksilla varmistetaan, että rahoitusoperaatioissa hyväksytään vastedeskin laajalti erilaisia vakuuksia ja että operaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Muutoksilla varmistetaan myös EKP:n rahapolitiikan toimeenpanon vaikuttavuus, tarkoituksenmukaisuus, joustavuus ja tehokkuus rahapolitiikan tarkistetun ohjausjärjestelmän mukaisesti.

2.3 Rahapolitiikan välineisiin liittyvien taloudellisten riskien hallinta

Eurojärjestelmä pyrkii jatkuvasti hillitsemään rahapoliittisten operaatioiden toteuttamiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Sen riskienhallintatoiminnon tavoitteena on hyvä riski-hyötysuhde eli rahapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman vähäisin riskein.^[23]

EKP piti korot ennallaan vuoden 2024 alkupuoliskolla, jotta inflaatio palautuisi keskipitkälle aikavälille asetettuun 2 prosentin tavoitteeseen kohtuullisessa ajassa (ks. osa 2.1). Tämä piti eurojärjestelmän keskuspankkien taseisiin kirjattujen velkojen kustannukset suurina. Samaan aikaan APP- ja PEPP-ohjelmissa hankituista arvopaperisalkuista ja TLTRO III -operaatioista kertyi vain vähän tuottoja. Epätasapainon vuoksi useimpien eurojärjestelmän keskuspankkien korkokate oli negatiivinen. Jotkin näistä keskuspankeista voivat kattaa negatiivisen korkokatteen aiempina vuosina kertyneillä puskureilla. Kattamattomat tappiot voidaan kirjata kunkin keskuspankin taseeseen, ja ne katetaan tulevien tilikausien voitoilla. Ne eivät vaikuta eurojärjestelmän kykyyn täyttää hintavakaustehtävänsä eikä kykyyn toimia tehokkaasti. Eurojärjestelmän kannattavuuden odotetaan paranevan ajan mittaan, kun varojen ja velkojen välinen korkoepäsuhta pienenee.^[24] EKP:n neuvosto ilmoitti maaliskuussa 2024 muutoksista rahapolitiikan ohjausjärjestelmään (ks. kehikko 2). Sen periaatteiden mukaisesti järjestelmän tulisi pitkällä aikavälillä turvata eurojärjestelmän taloudellinen vakaus ja tukea siten keskuspankin riippumattomuutta.

Tärkein muutos eurojärjestelmän riskienhallintajärjestelmään vuonna 2024 oli vakuuksien luottokelpoisuutta koskevien eurojärjestelmän arviointijärjestelmien laajentaminen entisestään. APP- ja PEPP-ohjelmien riskejä hallittiin edelleen vakiintuneiden riskienhallintajärjestelyjen mukaisesti, ja niiden uudelleensijoitukset lopetettiin vähin erin.

Vakuuksien arvioinnissa käytettävien luottokelpoisuuden arviointijärjestelmien laajentaminen

Vuonna 2024 eurojärjestelmä hyväksyi uuden järjestelmän luottokelpoisuuden arviointijärjestelmäänsä. Se on yksi eurojärjestelmän käyttämistä riskienhallinnan välineistä, jolla pyritään pienentämään rahapoliittisissa operaatioissa käytettävien omaisuuserien luottoriskiä. Siinä määritellään menettelyt, säännöt ja tekniikat, joilla varmistetaan, että kaikille vakuuskelpoisille omaisuuserille asetetut eurojärjestelmän tiukat luottokelpoisuusvaatimukset täyttyvät. Siinä hyödynnetään luottokelpoisuuden arviointijärjestelmiä, joiden lähteenä voivat olla ulkoiset luottoluokituslaitokset, kansallisten keskuspankkien sisäiset luottoriskinarviointijärjestelmät tai vastapuolten sisäisten luottoluokitusten menetelmät.

Scope Ratings GmbH hyväksyttiin viidenneksi ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi vuonna 2023. Sen luottoluokitusten liittäminen eurojärjestelmän tietotekniikkainfrastruktuuriin saatiin päätökseen vuonna 2024. Eurojärjestelmä alkoi 16.12.2024 käyttää Scope Ratings GmbH:n antamia luottoluokituksia rahapoliittisissa operaatioissa vakuudeksi luovutettavien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien luottokelpoisuuden arviointiin. Näitä luottoluokituksia käytetään nyt jo hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten (Morningstar DBRS, Fitch Ratings, Moody’s ja S & P Global Ratings) luokitusten ohella. Niihin sisältyvät omaisuusvakuudellisten arvopaperien luottoluokitukset, joita koskevat eurojärjestelmän kelpoisuusvaatimukset Scope Ratings GmbH täytti vuoden 2024 aikana.

EKP:n neuvosto päätti myös, että rahapolitiikan yleiseen vakuuskäytäntöön hyväksytään tilastoinnissa käytettävät eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien sisäiset luottoriskinarviointijärjestelmät (S-ICAS). Huhtikuussa 2020 EKP:n neuvosto oli covid-19-pandemian vuoksi päättänyt laajentaa kansallisten keskuspankkien lainasaamisten tilapäisen vakuuskelpoisuuden arviointiin käytettävien luottoriskin arviointijärjestelmien määrää muun muassa kansallisten keskuspankkien konservatiivisilla luottoluokitusmenetelmillä. Päätöksen myötä jotkin kansalliset keskuspankit alkoivat käyttää säännöllisten sisäisten luottoriskin arviointijärjestelmiensä ohella S-ICAS-arviointijärjestelmiä. Niissä arvioidaan lähinnä määrällisillä menetelmillä vakuuskelpoisten lainasaamisten velallisena/takaajana toimivien yritysten luottokelpoisuutta tilapäisen vakuuskäytännön mukaisesti (ks. osa 2.2.4). Myös säännölliset arviointijärjestelmät edellyttävät asiantuntija-arviota. EKP:n neuvosto hyväksyi 19.12.2024 yhdenmukaisen menetelmäkehyksen S-ICAS-arviointijärjestelmille, jotta ne voidaan hyväksyä yleistä kehystä täydentäviksi luottoluokitusvälineiksi.^[25] Kansallisten keskuspankkien on huolehdittava siitä, että niiden S-ICAS-arviointijärjestelmät ovat yhdenmukaisen menetelmäkehyksen mukaisia. S-ICAS-arviointijärjestelmien avulla varmistetaan hyväksyttävien vakuuksien laaja valikoima, johon lukeutuvat myös pankkien yrityssektorille ja etenkin pk-yrityksille myöntämiin luottoihin perustuvat vakuudet.

Riskienhallinta APP- ja PEPP-ohjelmissa

Vuonna 2024 PEPP-ohjelmassa erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia jatkettiin ensin täysimääräisesti ja sitten osittain. APP-ohjelmassa erääntynyttä pääomaa ei ole sijoitettu uudelleen vuoden 2023 puolivälistä lähtien (ks. osa 2.2.1). Molemmissa rahapoliittisissa osto-ohjelmissa on useita omaisuusluokkia: julkisen sektorin ja yrityssektorin velkapapereita sekä omaisuusvakuudellisia arvopapereita ja katettuja joukkolainoja. Osto-ohjelmien taloudellisten riskien hallinnassa käytetään erityisiä taloudellisten riskien hallintajärjestelyjä, joissa otetaan huomioon kunkin ohjelman rahapoliittiset tavoitteet sekä omaisuusluokkien riskiprofiilit. Riskienhallintajärjestelyt koostuvat ostokelpoisuuskriteereistä, luottokelpoisuuden arvioinneista ja due diligence ‑menettelyistä, hintasäännöistä sekä vertailu‑ ja raja-arvoista. Riskienhallintajärjestelyjä sovellettiin netto-ostoissa, ja niitä sovelletaan edelleen arvopaperiomistuksiin niin kauan kuin ne ovat eurojärjestelmän taseessa. Myös riskienhallintajärjestelyjen pääkohtia, jotka esitetään EKP:n vuosikertomuksen 2022 osan 2.3 taulukossa 2.1, sovelletaan edelleen.

Kehikko 2
Rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu

EKP:n rahapolitiikan ohjausjärjestelmä muodostuu muun muassa markkinaoperaatioista, maksuvalmiusjärjestelmästä sekä useista muista välineistä ja menettelyistä, joiden avulla EKP:n neuvosto toteuttaa rahapolitiikan mitoitusta käytännössä. Ohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata lyhyet rahamarkkinakorot myötäilemään tiiviisti EKP:n neuvoston vahvistamia ohjauskorkoja, jotta rahapolitiikka olisi tavoitellun mitoituksen mukaista.

EKP:n neuvosto ilmoitti rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelusta joulukuussa 2022. Tarkoituksena oli varmistaa, että järjestelmä vastaa tarkoitustaan myös eurojärjestelmän taseen normalisoinnin yhteydessä, kun likviditeetti asteittain vähenee. EKP:n neuvosto katsoi, että pankkijärjestelmässä on jo runsaasti ylimääräistä likviditeettiä rahapoliittisten ostojen vuoksi (ks. kuvio A).

Kuvio A

Eurojärjestelmän taseen kehitys

(tuhatta mrd. euroa)

EKP:n neuvosto hyväksyi 13.4.2024 periaatteet, joita rahapolitiikan toimeenpanossa vastedes noudatetaan. Ne ovat ohjausjärjestelmän vaikuttavuus ja tehokkuus rahapolitiikan aiotun mitoituksen toimeenpanossa, järjestelmän tarkoituksenmukaisuus eri rahapoliittisissa tilanteissa ja erilaisissa rahoitus- ja likviditeettiolosuhteissa sekä järjestelmän joustavuus euroalueen laajan ja moninaisen pankkijärjestelmän tarpeiden huomioimisessa. Lisäksi ohjausjärjestelmän tulisi mahdollistaa markkinoiden joustava ja asianmukainen toiminta (avoimen markkinatalouden periaate). Sikäli kuin ohjausjärjestelmä lisää rahapolitiikan vaikuttavuutta yhtäläisesti kussakin tilanteessa, sen tulee auttaa EKP:tä saavuttamaan toissijaisen tavoitteensa, joka on EU:n yleisen talouspolitiikan ja varsinkin vihreän siirtymän tukeminen, vaarantamatta kuitenkaan EKP:n ensisijaista tavoitetta eli hintavakautta.

Näiden periaatteiden mukaisesti EKP:n neuvosto hyväksyi rahapolitiikan ohjausjärjestelmälle seuraavat keskeiset kriteerit ja ominaispiirteet.

• EKP:n neuvosto säätelee vastedeskin rahapolitiikan mitoitusta talletusmahdollisuuden koron välityksellä.
• Eurojärjestelmä tarjoaa likviditeettiä monin eri välinein.
• Perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Niiden on tarkoitus toimia keskeisenä välineenä pankkien likviditeettitarpeiden täyttämisessä, ja ne ovat vastapuolten käyttäminä olennainen osa rahapolitiikan joustavaa toimeenpanoa.
• Myös kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti.
• Perusrahoitusoperaatioiden korkoa muutetaan niin, että sen ero talletusmahdollisuuden korkoon nähden on 0,15 prosenttiyksikköä 18.9.2024 lähtien. Maksuvalmiusluoton korkoa puolestaan muutetaan siten, että sen ero perusrahoitusoperaatioiden korkoon nähden pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä.
• Uudet pitempiaikaiset rakenteelliset operaatiot ja rakenteelliset arvopaperisijoitukset otetaan käyttöön myöhemmin, kun eurojärjestelmän tase alkaa jälleen tasaisesti kasvaa. Käyttöönoton yhteydessä otetaan huomioon vanhat joukkolainaomistukset.
• Pankkien vähimmäisvarantovelvoitteiden määrityksessä käytettävä velvoiteprosentti ei muutu, vaan se on edelleen 1 %. Myös vähimmäisvarannoille maksettava korko pysyy ennallaan 0 prosentissa.
• Rahoitusoperaatioita varten hyväksytään laaja kirjo erilaisia vakuuksia.

Vuonna 2026 EKP:n neuvosto tarkistaa ohjausjärjestelmän keskeiset kriteerit niistä saatujen kokemusten perusteella. Se on valmis tarvittaessa muokkaamaan järjestelmän rakennetta ja kriteerejä, jotta rahapolitiikan toimeenpano olisi edelleen edellä mainittujen periaatteiden mukaista.

3 Euroopan rahoitussektori: levoton toimintaympäristö lisää rahoitusvakauden haavoittuvuustekijöitä

Euroalueella rahoitusvakauden riskit ja haavoittuvuudet pysyivät runsaina vuonna 2024. Huolenaiheet vaihtuivat nopeana pysytelleestä inflaatiosta kasvua heikentävien riskien lisääntymiseen. Lisäksi geopoliittiset riskit ja talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus olivat kasvussa, mikä kasvatti ääritapahtumien todennäköisyyttä. Tässä tilanteessa kansalliset viranomaiset pyrkivät varmistamaan makrovakauspolitiikalle riittävän liikkumavaran, jotta mahdollisesti toteutuviin riskeihin voidaan reagoida. Pankkien hyvän kannattavuuden ansiosta käyttöön vapautettavissa olevien puskurien luominen oli helpompaa, ja edellisten vuosien edistysaskelien ja jatkuvan pankkivalvonnan tuella pankit kykenivät säilyttämään kriisinkestävyytensä. Rahoitussektorin sääntelykehys lujittui merkittävästi, kun lopullisen Basel III ‑säännöstön uudistukset pantiin täytäntöön pankkeja koskevassa EU-lainsäädännössä ja pankkisektorin ulkopuoliseen rahoituksenvälitykseen ja pääomamarkkinaunioniin liittyvää valmistelutyötä jatkettiin.

3.1 Rahoitusvakausympäristö vuonna 2024

Euroalueen rahoitusvakausympäristö pysyi haavoittuvana vuonna 2024, ja tärkeimmäksi huolenaiheeksi nopean inflaation tilalle nousi talouskasvu. Kuluttajahintainflaation hidastumisen myötä euroalueen ja monien muiden keskeisten kehittyneiden talouksien korkosyklissä tapahtui käänne. Viitekorkojen lasku supisti osaltaan rahoituskustannuksia yleisesti, vaikka joidenkin luotonottajaryhmien lainanhoitokykyyn liittyi yksittäisiä haavoittuvuuksia. Valtioriskit lisääntyivät joissakin euroalueen maissa julkisen talouden haasteiden myötä. Taustalla vaikuttivat myös huolet siitä, että heikko tuottavuus vaikuttaa talouskasvua heikentävästi. Samaan aikaan myös geopoliittiset riskit kasvoivat, ja talouspolitiikkaa koskeva epävarmuus lisääntyi. Näistä tekijöistä ja joistakin lyhytaikaisista heilahteluista huolimatta rahoitusmarkkinat ja pankkijärjestelmä pysyivät vakaina. Lyhytaikainen heilahtelu kertoi kuitenkin rahoitusjärjestelmän piilevistä haavoittuvuuksista epäsuotuisassa tilanteessa. Euroalueen rahoitusvakausnäkymiin liittyy siis edelleen haavoittuvuustekijöitä.

Valtioriskit ovat euroalueella kokonaisuutena edelleen hallinnassa, mutta ne kasvoivat joissakin maissa vuonna 2024. Geopoliittisen ja poliittisen epävarmuuden vuoksi huolenaiheeksi nousi valtioiden velkakestävyys sekä julkisen talouden velkaantuneisuus ja alijäämäisyys joissakin maissa, kun trendikasvu pysyi vaimeana. Tämän seurauksena valtion joukkolainojen tuottoerot levenivät joissakin maissa, näin etenkin Ranskassa kesävaalien ja poliittisen epävarmuuden jakson jälkeen, ja loppuvuodesta joidenkin maiden luottoluokituksia laskettiin. Euroalueen kasvun ja tuottavuuden keskipitkän aikavälin haasteiden vuoksi suuret lainakustannukset ja julkisen talouden heikko perusta saattavat vähentää liikkumavaraa, joka julkisella taloudella on talouden tukemiseen tulevien sokkien varalta. Lisäksi valtioiden viitelainojen tuottojen kasvulla saattaa olla laajempia vaikutuksia talouteen.

Vuonna 2024 euroalueen yrityssektorin kriisinkestävyys pysyi hyvänä. Kannattavuutta heikensi edelleen korkea korkotaso, ja maksulaiminlyöntien määrä kasvoi huomattavasti joillakin sektoreilla ja joissakin valtioissa, vaikka maksukyvyttömyysasteet pysyivätkin alhaisina. Talouden toimeliaisuuden hidastuminen ja suuret lainakustannukset vaikuttivat erityisesti pk-yritysten velanhoitokykyyn. Kiinteistösektori kärsi vuoden mittaan jälleen tappioita niin suhdannevaiheeseen kuin rakenteellisiin tekijöihin liittyvien haasteiden vuoksi. Sektorin suhteellisen pieni koko kuitenkin lievensi pankkisektoriin kohdistuvaa systeemistä vaikutusta.

Vastaavasti euroalueen kotitalouksien haavoittuvuuksia helpottivat velkatason lasku, työmarkkinoiden ja tulokasvun vahvuus sekä korkea säästöaste. Pienempituloisten ja vaihtuvakorkoista asuntolainaa maksavien kotitalouksien velanhoitokyky oli kuitenkin koetuksella ja saattaa heikentyä entisestään, jos kasvu hidastuu ja työmarkkinat heikkenevät. Asuinkiinteistömarkkinat pysyivät vakaina, mutta riskien mahdollisuus piilee edelleen siellä, missä asuntolainojen määrät ovat suuret ja kiinteistömarkkinat yliarvostetut.

Euroalueen ja koko maailman rahoitusmarkkinoilla nähtiin vuoden 2024 mittaan useita volatiliteettijaksoja, joiden taustalla oli voimistunut makrotaloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus. Vaikka euroalueeseen kohdistuvat välilliset vaikutukset pysyivätkin hallinnassa, volatiliteettijaksot kertoivat rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuksista. Ennätyksellisen alhaiset osakkeiden riskipreemiot ja yritysten joukkolainojen niukat tuottoerot osoittavat, että sijoittajat ovat kenties alihinnoitelleet epäsuotuisten skenaarioiden todennäköisyyden. Lisäksi osakemarkkinoiden kokonaisarvon voimakas keskittyminen muutamaan yhdysvaltalaiseen teknologiayhtiöön herätti huolta tekoälyyn liittyvästä varallisuushintakuplasta ja lisäsi salkkujen haavoittuvuutta nopeille korjausliikkeille ja laajenemisvaikutuksille (ks. kehikko 3). Globaalien osakemarkkinoiden yhdentymisen syvetessä negatiiviset yllätykset vaikuttivat markkinaosapuolten riskinottohalukkuuteen hyvin vahvasti, mikä lisäsi äkillisten korjausliikkeiden ja epäsuotuisten maailmanlaajuisten leviämisvaikutusten mahdollisuutta.

Vuoden 2023 alusta lähtien euroalueen pankkien ydinpääomasuhde oli ollut noin 15 %, joten niiden kyky selviytyä useista epävarmuusjaksoista vuosina 2023 ja 2024 oli vakaalla pohjalla. Vaikka pk-yrityksillä ja kiinteistösektorilla olikin luottotappioita joissakin euroalueen maissa vuonna 2024, järjestämättömien lainojen osuudet pysyivät pitkän aikavälin pohjalukemien vaiheilla, ja pankit pystyivät vaivatta kattamaan mahdolliset tappiot vahvojen pääoma- ja likviditeettipuskurien avulla. Pankkien kannattavuus kasvoi myös edelleen vahvasti esimerkiksi suurten nettokorkomarginaalien ja entistä pienempien toimintakustannusten vuoksi.

Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset selviytyivät hyvin markkinoiden ajoittaisesta levottomuudesta vuonna 2024 ja tukivat edelleen markkinaehtoisen rahoituksen saatavuutta euroalueella kaikissa luottoriskikategorioissa. Huolenaiheina olivat kuitenkin edelleen haavoittuvuudet, jotka liittyivät riskikeskittymiin, likviditeettiepätasapainoon ja suureen velkarahoitusasteeseen sijoitusrahastosektorin joillakin osa-alueilla. Mahdollisena uhkana olivat arvostussokit, jotka saattaisivat johtaa äkillisiin sijoitusten ulosvirtauksiin ja lisävakuuspyyntöihin, mikä voimistaisi markkinoiden epäsuotuisaa kehitystä ja edistäisi sen leviämistä rahoitusjärjestelmän muihin osiin. Tämä riski pysyi erityisen merkittävänä, kun pankkisektorin ulkopuolisten luottojen luottoriski kasvoi geopoliittisen tilanteen ollessa epävarma ja talouskasvun heiketessä.

Lukuisat rakenteelliset tekijät, esimerkiksi ilmastoriskit ja kyberturvallisuuden heikkoudet, heikensivät edelleen rahoitusvakautta ja lisäsivät riskiä olemassa olevien haavoittuvuuksien voimistumisesta. Lisäksi geopoliittinen kehitys herätti huolta maailman talouden, kaupan ja rahoitusjärjestelmän tähän mennessä saavutetun yhtenäisyyden rakoilemisesta. Tällaiset rakenteelliset haavoittuvuustekijät edellyttävät varovaisuutta, sillä niihin liittyy volatiliteetin lisääntymisen riski erityisesti silloin, jos ne realisoituvat laskusuhdanteen aikana ja aiheuttavat epäsuotuisia kerrannaisvaikutuksia.

3.2 Makrovakauspolitiikka: rahoitussektorin kriisinkestävyyden varmistaminen epävarmoina aikoina

EKP:n erityistehtävänä on arvioida makrovakaustoimia, joita kansalliset viranomaiset ehdottavat pankeille yhteiseen valvontamekanismiin (YVM) osallistuvissa maissa. Sillä on myös valtuudet tarvittaessa asettaa pankeille tiukempia lisäpääomavaatimuksia. Tämä ei EKP:n tiiviin seurannan perusteella ollut tarpeen vuonna 2024, sillä monet maat olivat jo toteuttaneet uusia makrovakaustoimia vahvistaakseen pankkijärjestelmiensä kykyä selviytyä haavoittuvuuksista ja tilanteen heikkenemisen riskeistä.

Rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyden säilyttäminen on edelleen olennaista

Kesäkuussa 2024 EKP:n neuvosto antoi lausunnon, jossa kehotetaan kansallisia makrovakausvalvonnasta vastaavia viranomaisia pitämään nykyiset pääomapuskurivaatimukset ennallaan, jotta voidaan säilyttää pankkisektorin kriisinkestävyys ja varmistaa puskurien saatavuus, mikäli olosuhteet pankkisektorilla tai makrotaloudessa heikkenevät. Lausunnossa todettiin myös, että haavoittuvuuksien lieventämiseksi ja makrovakauden liikkumavaran kasvattamiseksi luotuja, vapautettavissa olevia pääomapuskureita koskevia vaatimuksia olisi edelleen toivottavaa kasvattaa joissakin maissa, kun pankkisektorin olosuhteet rajoittivat myötäsyklisyyden riskejä. EKP:n neuvosto kehotti myös kansallisia viranomaisia jatkamaan nykyisiä luotonottajiin liittyviä toimia, jotta luotonantokriteerit pysyvät edelleen vakaina ja kestävinä. Joulukuussa 2024 EKP tehosti muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin sovellettavaa pääomapuskurien arviointimenetelmää siten, että siinä huomioitiin kyseisten laitosten systeeminen merkitys koko pankkiunionissa. Tehostetun menetelmän täysimääräisen soveltamisen on tarkoitus toteutua 1.1.2028 mennessä.^[26]

Pankkien häiriönsietokyvyn tehostamiseksi kansalliset viranomaiset tiukensivat edelleen makrovakauspolitiikkaa vuoden 2024 mittaan, ja vuoden loppuun mennessä kaikki pankkiunionin maat olivat toteuttaneet jonkinlaisen vapautettavissa olevan pääomapuskurin. Sitä edistivät pankkien kannattavuus ja pääomapuskurien liikkumavara, jotka keskimäärin pysyivät vahvoina. Vuonna 2024 kolme euroalueen jäsenvaltiota ilmoitti vastasyklisen pääomapuskurin käyttöönotosta ja yksi jäsenvaltio järjestelmäriskipuskurin käyttöönotosta.^[27] Se on osoitus monien kansallisten viranomaisten jatkuvista pyrkimyksistä laajentaa makrovakauspolitiikan liikkumavaraa vapautettavissa olevien pääomapuskurien avulla silloinkin, kun kyseisen maan suhdanneriskitilanne ei viittaa riskien kasvuun.^[28] Lisäksi jotkin jäsenvaltiot muokkasivat yksittäisten, muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (O-SII) pääomapuskuritasoja kyseisiä laitoksia koskevan alarajalaskentamenetelmän tultua täysimääräisesti voimaan 1.1.2024. Pääomapohjaisten toimien lisäksi kaksi valtiota ilmoitti toteuttaneensa luotonottajaan liittyviä toimia, joita oli sen jälkeen käytössä yhteensä 17 valtiolla.^[29]

EKP julkaisi vuoden 2024 mittaan analyyseja ja lausuntoja makrovakauspolitiikan kysymyksistä. Touko- ja marraskuun Financial Stability Review ‑julkaisuissa se ilmaisi voimakkaan tukensa sääntelyhankkeille, joiden tarkoituksena on luoda makrovakauspoliittista liikkumavaraa ja parantaa EU:n pankkien makrovakauskehyksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.^[30] Se myös analysoi, millaisia vaikutuksia poikkeusverojen määräämisellä luottolaitoksille saattaisi olla rahoitusvakauteen, ja esitti huolenaiheensa kolmessa lausunnossa.^[31] Lisäksi EKP korosti jälleen pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia koskevan makrovakauskehyksen vahvistamisen merkitystä sen varmistamiseksi, että ne pysyvät vakaana rahoituslähteenä kaikissa suhdannevaiheissa (ks. osa 3.4).

Yhteistyö Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa

EKP huolehtii Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) sihteeristön tehtävistä ja tarjoaa sille analyyttista, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea.^[32] Tämän sääntömääräisen tuen lisäksi EKP antoi edellisten vuosien tapaan merkittävän panoksensa EJRK:n työhön. EKP oli toisena puheenjohtajana EJRK:n Instruments Working Group (IWG)-, Analysis Working Group (AWG)- ja Task Force on Stress Testing ‑työryhmissä. EKP:n analytiikka- ja mallinnusosaamisesta oli erityistä hyötyä stressitestausta käsittelevässä työryhmässä, joka kehitti epäsuotuisan skenaarion Euroopan pankkiviranomaisen toteuttamaa vuoden 2025 EU:n laajuista stressitestiä varten ja toteutti ensimmäistä kertaa koko EU:n rahoitusjärjestelmän kattavan likviditeettistressitestin. EKP oli toisena puheenjohtajana myös työryhmässä, joka laati systeemisen likviditeettiriskin seurantakehyksen.

EKP laati yhteistyössä EJRK:n kanssa raportin jäsenvaltioissa yleistyneestä vastasyklisen pääomapuskurin käytöstä, jonka tarkoitus on vahvistaa häiriönsietokykyä suhdannekierron alkuvaiheessa ja sitä kautta lieventää luotonannon kiristymisen vaikutusta.^[33] Lisäksi EKP oli aktiivisesti mukana EJRK:n työssä esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: 1) kyberhäiriöiden sietokykyyn liittyvät makrovakausvälineet^[34], 2) pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituksenvälittäjiin liittyvien haavoittuvuuksien valvonta^[35], 3) liikekiinteistösektorin haavoittuvuudet, joista EJRK julkaisi suosituksen vuonna 2023^[36],[37], 4) korkomuutosten vaikutukset makrovakauteen ja 5) lisääntyneen epävarmuuden ja kehittymässä olevien riskien (erityisesti geopoliittiseen tilanteeseen, ilmastonmuutokseen ja tekniseen kehitykseen liittyvien riskien) vaikutukset makrovakauspolitiikkaan. EJRK:n työtä arvioiva korkean tason työryhmä toteutti EJRK-asetusta^[38] koskevan toisen arvioinnin sekä kartoitti EJRK:n työtä ja siitä kertyneitä kokemuksia viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Lopuksi työryhmä antoi ehdotuksia EJRK:n makrovakausvalvontatehtävän tehostamisesta erityisesti kehittämällä systeemisten riskien arviointia entistä kokonaisvaltaisemmaksi ja huomioimalla eri tekijöiden vuorovaikutussuhteet, keskinäiset riippuvuudet ja leviämisvaikutukset.^[39] Lisätietoa on EJRK:n verkkosivuilla ja sen vuosikertomuksissa.

3.3 Pankkivalvontatehtävät: yksittäisten pankkien vakauden varmistaminen

Eurooppalaiset pankit säilyttivät kykynsä selviytyä talouden häiriöistä vuonna 2024. EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettiasema pysyi vakaana. Vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä koko pankkisektorin ydinpääomasuhde oli 15,72 %, ja likviditeettitilanne pysyi yleisesti suotuisana. Samalla ajanjaksolla järjestämättömien saamisten osuus oli noin 2,3 % eli lähellä pitkän aikavälin pohjalukemia. Pankkien kannattavuus pysyi vahvana pääasiassa korkojen nousun vuoksi.

Pankit joutuivat kuitenkin kohtaamaan pitkäkestoisia geopoliittisia jännitteitä, joihin liittyi huomattavaa epävarmuutta ja volatiliteettia, sekä haastavan riskiympäristön ilmasto- ja ympäristöriskeineen. EKP:n pankkivalvonta keskittyikin seuraamaan sisäisten valvontatoimien ja hallintojärjestelyiden vaikuttavuutta sekä varmistamaan, että valvottavilla pankeilla oli riittävästi pääomaa uskottavista epäsuotuisista skenaarioista selviämiseksi.

Vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa (SREP) pankkien SREP-pistemäärät tai pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset eivät juurikaan muuttuneet. Kokonaispääomavaatimukset ja pääomaohjeistus nousivat hieman ja olivat 15,6 % riskipainotetuista saamisista (15,5 % vuonna 2023).^[40]

Vuonna 2024 EKP:n pankkivalvonta keskittyi edelleen vahvasti luottoriskin hallintaan, puuttui IFRS 9 ‑kirjauskäytäntöjen heikkouksiin ja toteutti kiinteistö- ja pk-yritysluottoja koskevia erityisarviointeja saamisten laadun heikkenemisen estämiseksi. Entistä intensiivisemmillä valvontatoimilla pyrittiin korjaamaan riskitietojen koonnissa ja riskien raportoinnissa havaittuja puutteita, jotka estävät tehokasta päätöksentekoa. Tavoitteena oli pankkien tietojärjestelmien parantaminen ja tietoturvan haavoittuvuuksien korjaaminen. Pankkivalvonnan huolenaiheena olivat edelleen myös operatiiviset riskit ja TVT-riskit, joiden yhteydessä todettiin tarve nopeuttaa digitalisaatiota ja vahvistaa kyberhäiriöiden sietokykyä. EKP toteutti pankeille kyberhäiriöiden sietokyvyn testin, joka osoitti, että vaikka pankeilla onkin käytössä järjestelyjä kyberhyökkäyksissä toimimiseksi ja niistä palautumiseksi, niissä on vielä parantamisen varaa. Ilmasto- ja ympäristöriskien osalta EKP seurasi edelleen, miten pankit noudattivat vuonna 2022 annettuja määräaikoja, joiden mukaan kaikki valvontaodotukset tulisi täyttää vuoden 2024 loppuun mennessä. Edellisvuoden tapaan valvontatoimia seurattiin käymällä jatkuvaa dialogia pankkien kanssa, lähettämällä palautekirjeitä ja tarvittaessa antamalla sitovia valvontapäätöksiä, joiden nojalla voidaan määrätä uhkasakkoja.^[41] EKP hyödynsi myös ennakoivia keinoja arvioidessaan, oliko pankkien varainhankinnassa huomioitu EU:n ilmastotavoitteet.

Vuoden 2024 mittaan EKP:n pankkivalvonta noudatti edelleen riskiperusteista ja nopeasti reagoivaa lähestymistapaa. Toukokuussa valvontaelin päätti uudistaa vakavaraisuuden kokonaisarviointia eli SREP-prosessia. Tavoitteina olivat 1) riskienarviointien keskittäminen vahvistamalla monivuotista arviointia, 2) valvontatoimien yhtenäistäminen, 3) kaikkien käytettävissä olevien valvontakeinojen hyödyntäminen, 4) viestinnän tehostaminen, 5) menetelmien vakauttaminen ja 5) tietojärjestelmien ja data-analytiikan parempi hyödyntäminen. Lisäksi EKP ja EPV perustivat yhteisen Joint Bank Reporting ‑komitean, jonka tavoitteena on yhtenäistää raportointia pankkialalla tehokkuuden lisäämiseksi ja raportointiin liittyvien kustannusten vähentämiseksi.

Yhteisen pankkivalvonnan alkamisesta tuli 6.11.2024 kymmenen vuotta. Sitä juhlistettiin nimeämällä vuosi 2024 ”yhtenäisyyden vuodeksi”. Vuoden mittaan järjestettiin useita tapahtumia ja käynnistettiin ensimmäinen SSM Foundation Programme ‑ohjelma. Ohjelma on osa yhteisen pankkivalvonnan koulutustarjontaa, ja sen tarkoituksena on muun muassa edistää yhtenäistä valvontakulttuuria koko pankkivalvonnan laajuudelta.

EKP on laatinut vuosille 2025–2027 valvontaprioriteetit, joiden tavoitteena on, että pankit 1) vahvistavat kykyään arvioida ja hallita makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden uhkia, etenkin geopoliittisia sokkeja, 2) korjaavat valvojien havaitsemat pitkäaikaiset olennaiset puutteet tehokkaasti ja ripeästi sekä 3) vastaavat digitalisaation ja uuden tekniikan käytön myötä kehittyviin haasteisiin.

Osana jatkuvaa pyrkimystään avoimuuden lisäämiseksi EKP otti asianmukaisesti huomioon kommentit, jotka saatiin uudistettua sisäisten mallien opasta koskevassa julkisessa kuulemisessa. Lopullinen uudistettu sisäisten mallien opas julkaistiin helmikuussa 2024. Vuoden mittaan EKP käynnisti myös julkiset kuulemiset, joiden aiheina olivat luonnos sisäistä hallintoa ja riskikulttuuria koskevaksi oppaaksi, opas pilvipalveluiden ulkoistamisesta pilvipalveluntarjoajille sekä unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöön liittyvien EKP:n periaatteiden tarkistus. EKP julkaisi myös kattavan korkoriskin ja luottomarginaaliriskin arviointimenetelmän sekä päivitti operatiivisia riskejä ja TVT-riskiä koskevat SREP-menetelmät. Lisäksi se julkaisi IFRS 9 ‑standardin mukaisia luottotappiovarauskäytäntöjä ja päivänsisäisen likviditeettiriskin hallintaa koskevat hyvät käytännöt.

Vuonna 2024 EKP määräsi seuraamuksia kolmelle pankille.^[42]

EKP:n neuvosto nimitti 5.6.2024 valvontaelimeen kolme uutta EKP:n edustajaa, jotka olivat Sharon Donnery, Pedro Machado ja Patrick Montagner.

Lisätietoja on EKP:n pankkivalvontasivuilla ja EKP:n pankkivalvonnan vuoden 2024 toimintakertomuksessa.

3.4 EKP:n osallistuminen rahoitussektorin yhteiseurooppalaisiin ja kansainvälisiin sääntelyaloitteisiin

Rahoitussektoria koskevan sääntelyn uudistamisessa tapahtui merkittävää edistystä vuonna 2024. EKP osallistui lopullisten Basel III ‑säännöstön uudistusten täytäntöönpanoon EU-tasolla ja antoi panoksensa EU:n kriisinhallinnan ja talletussuojajärjestelmän vahvistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen valmisteluun. Merkittävää edistystä saavutettiin myös kryptovarojen sääntelyssä, missä painopiste siirtyi toteutusvaiheeseen, sekä digitaalisen euron hankkeessa. EKP osallistui myös jatkuvasti keskusteluun politiikkalinjauksista sekä pankkisektorin ulkopuolisia rahoituksenvälittäjiä ja pääomamarkkinaunionia koskevan lainsäädännön valmisteluun.

Merkittävää kehitystä pankkeja koskevassa sääntelykehyksessä

Uudistettu vakavaraisuusasetus^[43] ja uudistettu vakavaraisuusdirektiivi^[44], joita usein kutsutaan ”EU:n pankkipaketiksi”, saivat lopullisen hyväksynnän ja julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 19.6.2024. Näillä kahdella säädöksellä lopulliset Basel III ‑säännöstön uudistukset saatettiin osaksi EU-lainsäädäntöä, mikä entisestään parantaa EU:n pankkijärjestelmän riskinkestävyyttä. Niillä myös laajennetaan pankkivalvonnan käytössä olevia välineitä esimerkiksi ilmastoriskeihin ja muihin kestävyysriskeihin puuttumiseksi. EKP osallistui pankkipaketin valmisteluun tarjoamalla teknistä asiantuntemustaan Euroopan komission, EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin kolmikantaneuvotteluihin. Lisäksi se tuki ja tukee jatkossakin sääntelyviranomaisia ja erityisesti EPV:tä aloittamalla pankkipaketin elementtien toteutuksen esimerkiksi niihin liittyvien teknisten täytäntöönpanostandardien ja teknisten sääntelystandardien kuulemismenettelyjen kautta. Baselin markkinariskisääntöjen EU-tason täytäntöönpanoa, jolla kaupankäyntisalkun perusteellisen tarkistuksen mukaisesta vähimmäispääomavaatimusten raportoinnista tehdään lakisääteinen vaatimus, siirrettiin tammikuuhun 2026 asti tasapuolisia toimintaedellytyksiä koskevien näkökohtien vuoksi.

Vuoden 2024 aikana Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat lausuntonsa Euroopan komission huhtikuussa 2023 tekemään lainsäädäntöehdotukseen pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojajärjestelmää koskevien kehysten uudistamisesta. Ehdotuksen tavoitteena oli laajentaa kriisinratkaisua pieniin ja keskisuuriin pankkeihin sekä tarjota välineitä, joilla helpotetaan talletussuojajärjestelmien käyttöä kriisinhallinnassa. Kolmikantaneuvottelujen lopputuloksena näiden tavoitteiden täyttyminen varmistunee, mikä vahvistaa entisestään EU:n pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojajärjestelmää.

Kryptovaroja koskevan sääntelykehyksen toteuttaminen

Vuonna 2024 EKP tuki kryptovarojen sääntelykehyksen viimeistelyä ja toimeenpanoa sekä EU:ssa että kansainvälisesti. EU:n tasolla EKP antoi panoksensa kryptovarojen markkinoista annettua asetusta koskeviin teknisiin standardeihin ja ohjeisiin, joita EPV ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen koordinoivat.^[45] Lisäksi EKP antoi lausuntonsa ehdotuksesta maksupalveluja ja sähköisen rahan palveluja koskevaksi asetukseksi ja direktiiviksi. Lausunnossaan se totesi, että sähkörahatokeneille on varmistettava asianmukaiset varojen suojatoimet ja vakavaraisuusvaatimukset ja että kryptolainauspalveluille tulisi tehdä vaikutusarviointi.^[46] Kansainvälisillä foorumeilla, kuten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä (FSB), keskeiseksi aiheeksi nousi kryptovarojen sääntelyn toteutuksen eteneminen ja seuranta. EKP antoi panoksensa G20-maiden kryptovaralinjausten toteutusta koskevaan FSB:n ja IMF:n statusraporttiin. Se oli mukana myös FSB:n kartoituksessa tokenisaatiosta ja sen vaikutuksista rahoitusvakauteen.

Pääomamarkkinaunionin edistäminen ja pankkisektorin ulkopuolisia rahoituksenvälittäjiä koskevan sääntelyn vahvistaminen

Vuoden mittaan julkaistiin useita korkean tason raportteja, jotka antoivat uutta pontta pääomamarkkinaunionin etenemiselle. Niissä korostettiin, että yksityisen pääoman mobilisointi on tärkeää, jotta yhteismarkkinoita voidaan syventää ja tarjota riittävästi rahoitusta innovatiivisille ja tuottaville eurooppalaisyrityksille.^[47] EKP osallistui linjauksista käytyyn keskusteluun ja esitti prioriteettinsa lausunnossaan (Governing Council statement on advancing the capital markets union). Lisäksi se nosti useissa julkaisuissa ja puheissa esiin pääomamarkkinaunionin kolme keskeistä tavoitetta, jotka ovat 1) eurooppalaisten säästämistuotteiden saatavuuden, läpinäkyvyyden ja edullisuuden varmistaminen, jotta suurempi osa eurooppalaisten säästöistä päätyisi pääomamarkkinoille, 2) kaupankäyntiin liittyvän ja kaupankäynnin jälkeisten toimintojen yhtenäisyyden edistäminen ja 3) innovatiivisten yritysten ja erityisesti pääomasijoittamisen toistaiseksi heikoksi jääneen rahoituskentän kehittäminen.^[48] EKP osallistui pääomamarkkinaunionia koskevaan työhön myös rahoitusmarkkinainfrastruktuurin näkökulmasta (ks. luku 4). Lisäksi se osallistui euroryhmän keskusteluihin eurooppalaisten pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta ja antoi panoksensa Euroopan komission kohdennettuun kuulemiseen EU:n arvopaperistamiskehyksen toiminnasta, jonka odotetaan johtavan lainsäädäntötoimiin.

EKP piti edelleen tärkeänä pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien rakenteellisiin heikkouksiin puuttumista ja niitä koskevan säännöstön kehittämistä makrovakauden näkökulmasta. Se painotti myös, että on pyrittävä toteuttamaan täysimittaisesti ja ripeästi kansainväliset suositukset, joilla puututaan avoimien sijoitusrahastojen ja rahamarkkinarahastojen likviditeettiriskiin. EKP antoi panoksensa eurojärjestelmän vastaukseen Euroopan komission julkiseen kuulemiseen, joka koski pankkisektorin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin sovellettavaa makrovakauspolitiikkaa.^[49] Se osallistui myös finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön, joka koski pankkisektorin ulkopuolisten markkinaosapuolten maksuvalmiutta lisävakuuspyyntöjen ja vakuusvaatimusten varalta, ja oli aktiivisesti mukana laatimassa linjauksia pankkisektorin ulkopuolisten rahoituksenvälittäjien velkaantuneisuuden aiheuttamista riskeistä.^[50]

Kehikko 3
Keskittymäriskin kehitys euroalueen osakerahastoissa

Vuonna 2024 euroalueen osakerahastojen keskittymäriski kasvoi huomattavasti

Keskittymäriski kasvaa silloin, kun rahastojen sijoituksista suuri osa kohdistuu vain muutamaan suureen yritykseen tai muutamille maantieteellisille alueille tai toimialoille. Sijoitusrahastojen osakeomistusten tarkastelu osoittaa, että kaikista rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tehdyistä sijoituksista 30 % keskittyi vain pieneen joukkoon yrityksiä eli 25 yritykseen vuoden 2024 lopussa (kuvion A osa a). Se osoittaa, että aiempaa merkittävästi suurempi osuus rahastojen sijoituksista on keskitetty niiden suurimpiin positioihin ja että yli 3 % kaikista rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tehdyistä sijoituksista kohdistuu vain yhteen osakkeeseen (kuvion A osa b).

Kuvio A

Euroalueen sijoitusrahastojen tekemien osakesijoitusten keskittyneisyys

a) Sijoitusrahastojen rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tekemät osakesijoitukset: 25 suurimman yrityksen osuus

(prosentteja rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tehdyistä osakesijoituksista)

b) Sijoitusrahastojen rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tekemät osakesijoitukset: muutokset 25 suurimman yrityksen keskittyneisyydessä

(prosentteja rahoitussektorin ulkopuolisiin yrityksiin tehdyistä osakesijoituksista)

Sijoitusten keskittymisen kasvu kuvasti sekä sijoitusstrategioiden että arvostusten muutoksia

Passiivisten sijoitusstrategioiden suosion kasvu ja teknologiapainotteisten yhdysvaltalaisyritysten osakehintojen voimakas nousu ovat viime vuosina olleet keskeisiä keskittymäriskiä voimistavia tekijöitä. Passiivisessa sijoitusstrategiassa tavoitteena on jäljitellä markkinoiden yleistä kehitystä ja pitää kaupankäynti mahdollisimman vähäisenä. Niinpä passiivisesti hallinnoidut sijoitusrahastot yleensä noudattavat osakeindeksejä, ja niiden sijoituksissa painottuvat siten tärkeimpiin vertailuindekseihin sisältyvät suuremmat liikkeeseenlaskijat. Tämän vuoksi euroalueen suurimpien osakerahastosijoitusten koostumuksessa vuonna 2024 näkyi entistä selvemmin muutaman yhdysvaltalaisen teknologiajätin hallitseva asema maailman osakemarkkinoilla (kuvion B osa a). Näiden osakkeiden huomattava hintanousu vuoden mittaan kasvatti niiden suhteellista osuutta rahastosijoituksista ja houkutteli teknologiarahastoihin suhteellisesti suurempia sijoitusvirtoja muihin osakerahastoihin verrattuna (kuvion B osa b).

Kuvio B

Siirtymä yhdysvaltalaisiin osakkeisiin ja teknologiapainotteisiin osakerahastoihin

a) Euroalueen sijoitusrahastojen omistamien osakkeiden 25 suurinta liikkeeseenlaskijaa kotipaikan mukaan

(prosentteja)

b) Euroalueen osakerahastovirtojen ja nettoarvon kumulatiiviset muutokset vuonna 2024 rahastotyypin mukaan

(prosentteja nettomääräisistä kokonaisvaroista)

Voimakkaasti keskitetyt sijoitukset ovat alttiita hintojen äkillisille korjausliikkeille ja laajenemisvaikutuksille

Sellaiseen yritykseen tai toimialaan kohdistuvat sokit, johon sijoitusrahastot ovat voimakkaasti keskittäneet sijoituksia, voivat aiheuttaa huomattavia arvostustappioita koko rahastolle ja laukaista sijoittajien keskuudessa rahasto-osuuksien myyntiryntäyksen. Tällöin sijoitusrahastot voivat joutua nopeasti realisoimaan varojaan pystyäkseen kattamaan ulosvirtaukset. Se taas voi saada realisoitavien osakkeiden hinnat laskemaan entisestään, jolloin laskukierre voimistuu. Lisäksi hintapaineet voivat kohdistua sellaisiinkin osakehintoihin, joita sokki ei alun perin koskenut, ja markkinahäiriö saattaa laajeta. Vuonna 2024 osakehintojen äkillisten korjausliikkeiden riski kasvoi, kun geopoliittiset riskit ja makrotalouden epävarmuus lisääntyivät ja yliarvostukset herättivät huolta joillakin osakemarkkinoilla. Rahoitusvakauden säilyttämiseksi onkin entistä tärkeämpää, että sijoitusrahastosektori vahvistaa kykyään selvitä tällaisista sokeista.

4 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen sujuva toiminta

Eurojärjestelmällä on keskeinen rooli markkinainfrastruktuurin ja maksujen kehittämisessä, ylläpitämisessä ja valvonnassa. Vuonna 2024 maksuliikenne lisääntyi kaikissa eurojärjestelmän operoimissa TARGET-palveluissa ja niiden toimintoja, kuten usean valuutan selvityspalveluja, kehitettiin edelleen. Tukku- ja vähittäismaksujen ja arvopaperimarkkinoiden digitalisoinnin edistämiseksi eurojärjestelmässä luotiin pohja digitaalisen euron mahdolliselle liikkeeseenlaskulle ja vietiin onnistuneesti päätökseen tutkimukset hajautetun tilikirjan teknologian käytöstä tukkumaksutapahtumien keskuspankkirahaselvityksessä. Kyberuhkien kehitykseen reagoitiin sekä toiminnan että valvonnan saralla. Globaalien rajat ylittävien ja eri valuuttojen välisten maksujen sujuvoittamiseksi ryhdyttiin tukemaan nykyistä nopeamman, halvemman, läpinäkyvämmän ja saavutettavamman globaalin maksujärjestelmän kehittämistä.

4.1 TARGET-palvelut

TARGET-palvelut koostuvat kolmesta selvityspalvelusta. T2 on reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (RTGS) eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimiin liittyville euromääräisille maksuille, pankkien välisille siirroille ja kaupallisille maksuille, TARGET2-Securities (T2S) on Euroopan laajuinen arvopaperikaupan selvitysalusta, ja TARGET-pikamaksujen selvityspalvelussa (TIPS) selvitetään keskuspankkirahassa tapahtuvat pikamaksut.

EKP edistyi tuntuvasti kaikkien TARGET-palvelujen kehitystyössä vuonna 2024. Työssä keskityttiin parantamaan T2- ja T2S-palvelujen kykyä palautua huomattavista häiriöistä (kuten kyberhyökkäyksistä) sekä jatkokehittämään TARGET-palvelujen toimintoja markkinoiden muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi. Automaattisen maksujenkäsittelyn ylläpitämiseksi rajat ylittävissä maksutilanteissa T2-sanomat päivitettiin vastaamaan suurten maksujen järjestelmien markkinastandardien tuoreinta kehitystä (HVPS Plus). T2S:n osalta merkittäviä edistysaskelia olivat esimerkiksi uusien raportointipalvelujen täysimittainen käyttöönotto, toimintojen laajentaminen maksutapahtumien selvitykseen T2S-alustan ulkopuolisten arvopaperikeskusten kanssa, käyttäjäpankkien käteishallintapalvelujen kehittäminen edelleen sekä valmistelujen jatkaminen uusien loppusijoittajamarkkinoiden integraatiota varten. Lisäksi T2S:n hallintoelimet olivat keskeisessä roolissa kriittisissä politiikan ja sääntelyn alan aloitteissa, kuten arvopaperien selvitysaikataulun tulevassa lyhentämisessä EU:n alueella (T+1-aikatauluun) sekä toimituskurin mukaisten velvoitteiden tarkistamisessa, jossa painopiste on seuraamusmekanismin hiomisessa palvelun tehokkuuden lisäämiseksi. Kaikkien TARGET-palvelujen kehityksessä otetut edistysaskelet ovat merkittävästi tehostaneet markkinoiden toimintaa.

TARGET-palveluihin sisältyy useiden valuuttojen käyttömahdollisuus, joten selvityspalveluja voidaan tarjota euron lisäksi muissa valuutoissa asianomaisten keskuspankkien niin päättäessä. Vuoteen 2024 asti tätä mahdollisuutta käytettiin vain T2S-palvelussa Tanskan kruunun määräisissä arvopaperiselvityksissä. Helmikuusta 2024 alkaen useiden valuuttojen käyttömahdollisuutta on käytetty myös TIPS-palvelussa Ruotsin kruunun määräisten pikamaksujen selvityksessä. Sitä aletaan käyttää huhtikuusta 2025 alkaen myös Tanskan kruunun määräisten maksujen selvityksessä T2- ja TIPS-palveluissa.

Kolmen selvityspalvelunsa (T2, T2S ja TIPS) ohella eurojärjestelmä kehittää uutta TARGET-palvelua eli eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmää (ECMS), jolla hallitaan eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuuksina käytettäviä omaisuuseriä kaikissa euroalueen maissa. ECMS:n käyttöönotto on siirretty marraskuusta 2024 kesäkuulle 2025, jotta käyttäjillä olisi enemmän aikaa viedä loppuun ECMS:n toimintojen testaus vakaassa ympäristössä.

Kaikkien TARGET-palvelujen maksuliikenne lisääntyi vuonna 2024. T2-palvelussa selvitettiin keskimäärin 421 875 maksutapahtumaa päivässä, mikä merkitsi 3,2 prosentin kasvua edellisvuodesta. Kasvun taustalla olivat pääosin kaupalliset maksut. T2S-palvelussa selvitettiin päivittäin keskimäärin 791 416 maksutapahtumaa, missä oli kasvua 13,1 %. Kasvu jakautui tasaisesti eri markkinasegmentteihin ja eri käyttäjille. TIPS-palvelun käyttäjämäärän kasvun jatkuminen ja selvitysoperaatioiden alkaminen helmikuussa ensi kertaa muussa valuutassa kuin eurossa (ks. edellä) vetivät TIPS-maksujen määrän tuntuvaan kasvuun vuonna 2024. Euromääräisten volyymien päivittäinen keskiarvo, joka oli 963 894 maksua joulukuussa 2023, kasvoi joulukuuhun 2024 mennessä 1 657 421 maksuun (+72 %). Ruotsin kruunun määräisiä maksuja oli keskimäärin 2 686 745 maksua päivässä helmikuusta 2024 vuoden loppuun asti.

4.2 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen innovaatiot ja yhdentyminen

EKP:n neuvosto hyväksyi 18.7.2024 eurojärjestelmän linjauksen pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien pääsystä kaikkiin euroalueen keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin ja keskuspankkitileille.^[51] Linjauksen yleisperiaatteena on, että pääsy euroalueen keskuspankkien ylläpitämiin maksujärjestelmiin tulee tarjota sellaisille pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille, jotka täyttävät kaikki riskienhallinnan vaatimukset. Eurojärjestelmä ei tarjoa pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille tilejä asiakasvarojen suojaamistarkoitukseen, vaan keskuspankkitilillä on tarkoitus pitää selvitysvelvoitteiden täyttämiseen tarvittavia varoja. Rahoitusjärjestelmän vakauteen ja rahapolitiikkaan liittyvien keskuspankkien huolenaiheiden hälventämiseksi eurojärjestelmä asettaa enimmäissaldorajan pankkisektorin ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien tileillä hallussa pidettäville varoille. Linjaus on jatkoa pikamaksuasetukselle^[52], jolla muutettiin muun muassa selvityksen lopullisuutta koskevaa direktiiviä^[53] nimettyihin maksujärjestelmiin osallistumisen mahdollistamiseksi pankkisektorin ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille. Eurojärjestelmä pani linjauksen täytäntöön EKP:n neuvoston 27.1.2025 hyväksymällä päätöksellä^[54], jonka mukaisesti TARGET-palvelujen suuntaviivat^[55] päivitetään kesäkuussa 2025.

EKP julkaisi elokuussa 2024 eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi toimittamista ja vakuushallintaa koskevat yhdenmukaistetut säännöt ja järjestelyt, jotka olivat uusi askel kohti euroalueen rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja pääomamarkkinaunionia.

Osana jatkuvaa tukeaan pääomamarkkinaunionin perustamiselle eurojärjestelmän arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvoa-antava ryhmä (AMI-SeCo) valvoi edelleen T2S:n yhdenmukaistamisstandardien noudattamista kansallisilla markkinoilla. Lisäksi se valvoi Euroopan yhteisen vakuushallinnan sääntökirja-aloitteen (SCoRE) standardien ja eurooppalaisten yhtiötapahtumia koskevien standardien noudattamista kansallisilla markkinoilla. Sekä vuoden 2024 raportissa yhtiötapahtumia koskevien vaatimusten noudattamisesta että vuoden 2024 jälkipuoliskon SCoREBoard-raportissa korostetaan edistyksen hitautta ja viivytyksiä AMI-SeCon standardien noudattamisessa, vaikka monien jäljellä olevien puutteiden odotetaankin korjautuvan kesäkuuhun 2025 mennessä. Yhtenä standardien noudattamista edistävänä tekijänä on yhteisen vakuushallinnan sääntökirjan vaatimusten mukaisen yhteisen sanomastandardin käyttö, joka on keskeistä parannettaessa yhtiötapahtumien automaatiota ja kolmikantavakuushallinnan prosessointia. AMI-SeCon ISO 20022 ‑strategiatyöryhmä laatii parhaillaan strategiaa markkinoiden laajuiselle siirtymiselle ISO 20022 ‑standardiin, joka on tuorein saatavilla oleva sanomastandardi.

Vuoden 2024 aikana eurojärjestelmä vei onnistuneesti loppuun tutkimuksensa hajautetun tilikirjan teknologian käytöstä tukkumaksutapahtumien keskuspankkirahaselvityksessä.^[56] Puolen vuoden aikana testattiin 58 eri käyttötilannetta. Kaiken kaikkiaan eurojärjestelmässä prosessoitiin yli 200 maksutapahtumaa, joiden arvo oli yhteensä 1,59 miljardia euroa. Tutkimuksiin osallistui yhdeksästä maasta 64 toimijaa, joihin lukeutui keskuspankkeja, rahoitusmarkkinaosapuolia ja toimijoita hajautetun tilikirjan teknologian alalta.

Havaintoja analysoidaan parhaillaan, ja saatujen tietojen pohjalta voidaan hahmottaa seuraavat vaiheet kohti eurooppalaista tulevaisuudenvisiota digitaalisesta pääomamarkkinaunionista.^[57] Koko vuoden 2024 ajan eurojärjestelmä jatkoi ajatustenvaihtoa markkinoiden kanssa erityisessä tukkumarkkinoiden keskuspankkirahaselvityksen uusia teknologioita käsittelevässä markkinayhteysryhmässä.

Lopuksi mainittakoon, että tammikuussa 2024 otettiin käyttöön EU:n liikkeeseenlaskupalvelu (EIS). Tämä palvelu, jota Euroopan komissio käyttää EU:n velkapaperien turvalliseen, tehokkaaseen ja neutraaliin liikkeeseenlaskuun ja selvitykseen T2S-palvelussa, on ollut avaamisestaan asti tiiviissä ja sujuvassa käytössä. Belgian keskuspankin arvopaperikeskuksen kautta on laskettu liikkeeseen velkapapereita yli 100 miljardin euron arvosta EIS-palvelun neutraalin toimintaperiaatteen mukaisesti.

4.3 Digitaalisen euron hanke

Marraskuussa 2023 EKP käynnisti digitaalisen euron hankkeen kaksivuotisen valmisteluvaiheen, jossa luodaan perusta digitaalisen euron mahdolliselle liikkeeseenlaskulle. Vuoden 2024 aikana eurojärjestelmä saavutti tärkeitä välitavoitteita ja antoi säännöllisesti tilannekatsauksia edistymisestään. Ensimmäinen digitaalista euroa koskeva väliraportti julkaistiin kesäkuussa ja toinen väliraportti joulukuussa. Osana valmisteluvaihetta EKP laatii digitaalisen euron sääntökirjaa, joka on keskeinen väline digitaalisen euron käytön ja hallinnoinnin standardoimiseksi euroalueella. Vuonna 2024 sääntökirjan kehittämisryhmä keskittyi kahteen päätehtävään: sääntökirjan ensimmäisen luonnoksen tarkistukseen ja lisäosien laatimisen jatkamiseen seitsemässä uudessa sääntökirjaryhmän alaisessa työryhmässä.

Digitaalisen euron suunnittelussa on tarkoitus käyttää uusimpia teknologioita, jotta sen kyberhäiriöiden sietokyky turvattaisiin ja se palvelisi käyttäjien tarpeita. Tammikuussa EKP julkaisi hakemuspyynnöt mahdollisille digitaalisen euron komponenttien toimittajille ja liitännäispalvelujen toimittajille, ja näiden valintaprosessi lähti käyntiin.

Syyskuussa 2024 aloitettiin jatkokokeet ja käyttäjätutkimukset käyttäjien mieltymysten kartoittamiseksi. Näihin kuului verkkokyselyjä ja kohderyhmiä sekä haastatteluja esimerkiksi pienten vähittäismyymälöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajaryhmien parissa. Yksityisten ja julkisten sidosryhmien kanssa käynnistettiin innovaatiokumppanuuksia ”ehdollisten maksujen” testaamiseksi ja muiden innovatiivisten käyttötapausten tutkimiseksi.

EKP edistyi kehitystyössä, joka koskee digitaalisen euron toimivuutta ilman verkkoyhteyttä. Näin maksuja voitaisiin suorittaa ilman verkkoyhteyttä, ja maksutapahtuman yksityisyys olisi verrattavissa käteisen käyttöön. EKP tutki, miten digitaalisen euron toimivuus ilman verkkoa toteutettaisiin loppukäyttäjien laitteissa tekniikan, turvallisuuden ja toiminnallisuuden kannalta.

Yhteydenpito sidosryhmiin oli edelleen vuonna 2024 tärkeällä sijalla, ja EKP piti aktiivisesti yhteyttä yleisöön, markkinaosapuoliin ja päätöksentekijöihin. Yhteydenpitoon sisältyivät muun muassa tekniset kokoukset euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston (ERPB) kanssa, kahdenväliset kokoukset markkinaosapuolten kanssa sekä hanketta koskevat tiedotustoimet. Avoimuutta edistettiin digitaalista euroa koskevilla seminaareilla, joita järjestettiin kansalaisjärjestöjen kanssa.

Vuoden 2024 mittaan EKP antoi teknistä palautetta tueksi keskusteluille, joita Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa käytiin kesäkuussa 2023 julkaistusta Euroopan komission ehdotuksesta digitaalisen euron käyttöönottoa koskevaksi asetukseksi.

EKP piti myös säännöllisesti yhteyttä muihin unionin lainsäätäjiin sekä markkinaosapuoliin muun muassa antamalla tilannekatsauksia hankkeen etenemisestä ja keräämällä palautetta saldorajoituksen määrittelymenetelmien eri elementeistä.^[58] Digitaalisen euron saldorajoitus asetetaan vasta lähempänä sen käyttöönottoa, jotta siinä voitaisiin ottaa huomioon kyseisen ajankohdan taloustilanne. Tästä huolimatta EKP alkoi vuonna 2024 laatia menetelmiä, joissa otetaan huomioon sekä rahapolitiikan että talouden näkökohdat ja joilla on tarkoitus huomioida tasapuolisesti lainsäädäntöluonnoksissa asetetut tavoitteet eli digitaalisen euron tekeminen yleisesti käytettäväksi maksuvälineeksi sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja rahapolitiikan välittymisen turvaaminen. Erityinen työryhmä ryhtyi määrittelemään keskeisiä saldorajoituksen määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä, jotta ne voidaan ottaa huomioon yhtenäistä menetelmää kehitettäessä. Työryhmään kuuluu EKP:n asiantuntijoita, ja se saa tukea kansallisilta keskuspankeilta ja toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta.

EKP:n neuvosto päättää mahdollisesta siirtymisestä digitaalisen euron hankkeen seuraavaan vaiheeseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Päätös siitä, lasketaanko digitaalinen euro liikkeeseen, tehdään vasta kun sitä koskeva Euroopan unionin lainsäädäntökehys on hyväksytty.

4.4 Yleisvalvonta ja liikkeeseen laskevan keskuspankin rooli

Rahoitusmarkkinainfrastruktuurien ja maksujen turvallinen ja tehokas toiminta euroalueella on edelleen painopiste eurojärjestelmän harjoittamassa valvonnassa. Lisäksi eurojärjestelmä osallistuu euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina yhteistyöjärjestelyihin muiden sellaisten rahoitusmarkkinainfrastruktuurien yleisvalvojien ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joilla on merkittävää euromääräistä toimintaa.

TARGET-palvelujen yleisvalvonnassa keskeisenä painopisteenä oli ensimmäisen kattavan arvioinnin toteuttaminen sen jälkeen, kun T2- ja T2S-palvelut yhdistettiin samalle alustalle vuonna 2023. Arvioinnissa – joka saatetaan päätökseen vuoden 2025 aikana – keskityttiin erityisesti seuraamaan TARGET-palvelujen riskienhallintatoimintoon sisältyvien riskienhallintajärjestelmän sekä kyberuhkien sietokyvyn ja informaatioturvallisuuden hallintaperiaatteiden toteutusta. T2:n lisäksi toteutettiin arviointeja muista järjestelmäriskin kannalta merkittävistä maksujärjestelmistä, kuten EURO1-, STEP2-T- ja Mastercard Clearing Management System ‑järjestelmistä. Nämä arvioinnit saatetaan niin ikään päätökseen vuoden 2025 aikana. Myös jatkuvaa yleisvalvontaa harjoitettiin kaikissa TARGET-palveluissa ja järjestelmäriskin kannalta merkittävissä maksujärjestelmissä.

Eurojärjestelmä toteutti myös systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista yleisvalvontavaatimuksista annetun asetuksen^[59] eli SIPS-asetuksen tarkistuksen ja totesi siinä erinäisiä päivitettäviä osa-alueita. Päivitys on muodoltaan asetuksen uudelleenlaatiminen, johon sisältyy uusia hallintoon, kyberriskeihin ja ulkoistamiseen liittyviä vaatimuksia sekä systeemisesti merkittävän maksujärjestelmän operaattorin määritelmän muuttaminen siten, että siihen sisällytetään poikkeuksellisesti euroalueen ulkopuolella sijaitsevan oikeushenkilön euroalueella toimiva sivuliike. Lokakuussa 2024 käynnistettiin julkinen kuuleminen SIPS-asetuksen suunnitellusta uudelleenlaatimisesta, ja lopullinen uudelleenlaadittu asetus julkaistaan vuoden 2025 aikana.

Eurojärjestelmä jatkoi sähköisten maksuvälineiden, ‑järjestelmien ja ‑järjestelyjen yleisvalvontaa niihin sovellettavan yleisvalvontakehyksen (PISA-kehyksen) mukaisesti. Se vei päätökseen uusien valvottavien laitosten liittämisen PISA-kehyksen piiriin ja toteutti kattavat arvioinnit valvottavista Euroopan laajuisista järjestelmistä ja järjestelyistä. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla valmisteltiin edelleen kryptovarojen markkinoista annetussa asetuksessa^[60] säädettyjen yleisvalvonnan uusien tehtävien käynnistämistä.

Kyberhäiriöiden sietokyvyn saralla eurojärjestelmä tarkisti kyberhäiriöiden sietokykyä koskevan strategiansa laajentaen sen kattamaan PISA-kehyksen piirissä valvottavat laitokset. Lisäksi Euroopan keskuspankkijärjestelmä tarkisti TIBER-EU-kehystä muun muassa sen sovittamiseksi yhteen digitaalista häiriönsietokykyä koskevan asetuksen^[61] mukaisten teknisten sääntelystandardien kanssa uhkaperusteisen tunkeutumistestauksen osalta.^[62] Päivitetty TIBER-EU-kehys julkaistiin helmikuussa 2025.

Eurojärjestelmä osallistui euroon liikkeeseen laskevana keskuspankkina EU:n keskusvastapuolten valvonta- ja kriisinratkaisukollegioiden työhön sekä järjestelmäriskin kannalta merkittävien kolmansien maiden keskusvastapuolten jatkuvaan valvontaan. Arvopaperikaupan selvityksen osalta eurojärjestelmä jatkoi arvopaperikeskusasetuksen^[63] mukaisia arvopaperikeskusten säännöllisiä tarkastuksia ja arviointeja. Se alkoi myös toimia omassa roolissaan hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvia markkinainfrastruktuureja operoivien yhteisöjen hyväksyntäprosessissa DLT-pilottijärjestelmää koskevan asetuksen^[64] nojalla.

EKP osallistui yleisvalvonnan näkökulmasta moniin kansainvälisiin työryhmiin, kuten keskusvastapuolten marginaaleja, ilmastoriskejä ja yleisiä liiketoimintariskejä sekä toisiinsa kytkeytyvien pikamaksujärjestelmien hallintoa ja yleisvalvontaa käsitteleviin työryhmiin. EU:n sääntelyalueella eurojärjestelmä osallistui teknisten sääntelystandardien kehittämiseen muun muassa tarkistetun Euroopan markkinarakenneasetuksen (EMIR 3)^[65], digitaalista häiriönsietokykyä koskevan asetuksen ja arvopaperikeskusasetusta koskevan asetusehdotuksen (jolla arvopaperikeskusasetuksen kehystä hienosäädetään ja selkeytetään edelleen) nojalla yhteistyössä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. EMIR 3:sta käytyjen keskustelujen yhteydessä EKP seurasi jatkuvasti EU:n keskusvastapuolimäärityksessä tapahtuvaa kehitystä ja toteutti määrällisiä analyysejä sääntelytoimenpiteistä, kuten aktiivista tiliä koskevasta EMIR 3:n edellytyksestä. Lisäksi EKP ja Euroopan pankkiviranomainen julkaisivat ensimmäisen maksupetoksia koskevan yhteisraporttinsa, jossa ne korostivat vahvojen asiakastunnistautumisvaatimusten tehokkuutta.

5 Markkinaoperaatiot ja rahoituspalvelut muille laitoksille

Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt ovat rahapoliittisia välineitä, joita käytetään vakautukseen maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden stressijaksojen aikana. Euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille tarjotut euromääräiset likviditeettijärjestelyt toimivat jälleen markkinaehtoisen rahoituksen turvaverkkona. EKP tarjosi edelleen euroalueen vastapuolille säännöllisesti myös Yhdysvaltain dollarin määräisiä operaatioita, joiden tukena oli tärkeimpien keskuspankkien pysyvä swapjärjestelyverkosto. Näitä keskuspankkeja olivat EKP:n lisäksi Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian, Japanin ja Sveitsin keskuspankit. EKP ei toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2024. EKP vastasi aiempien vuosien tapaan useiden EU:n rahoitusoperaatioiden hallinnoinnista ja hoiti edelleen eurojärjestelmän varannonhoitopalveluiden koordinointia.

5.1 Markkinaoperaatioiden kehitys

Euro- ja valuuttamääräiset likviditeettijärjestelyt

Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt ovat rahapoliittisia välineitä, joiden avulla estetään kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteitä haittaamasta euroalueen rahapolitiikan tehokasta välittymistä. Taulukossa 5.1 esitetään 31.12.2024 toiminnassa olleet likviditeettijärjestelyt.

Valuuttamääräisten likviditeettijärjestelyjen osalta EKP tarjosi vuonna 2024 edelleen yhteistoiminnassa Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian, Japanin ja Sveitsin keskuspankkien (eli swapjärjestelyverkoston) kanssa viikoittain Yhdysvaltain dollarin määräistä likviditeettiä, jonka juoksuaika oli yleensä seitsemän päivää. Euroalueen vastapuolten harjoittama lainanotto pysyi koko vuoden hyvin suppeana.

EKP:n uusi viitekehys likviditeettijärjestelyjen tarjoamiseksi euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille tuli voimaan 16.1.2024, ja sen jälkeen kaikkia likviditeettijärjestelyjä, joista saatiin jatkamispyyntöjä, jatkettiin aluksi 31.1.2025 saakka ja sitten 31.1.2027 saakka.^[66] Euromääräisistä likviditeettijärjestelyistä tehtiin vuonna 2024 vain niukasti nostoja.

Valuuttamarkkinainterventioista tiedottaminen

EKP ei tehnyt valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2024. Euron käyttöönoton jälkeen niitä on tehty kahdesti: vuosina 2000 ja 2011. Valuuttamarkkinainterventioita koskevat tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja EKP:n tietoportaalissa neljännesvuosittain yhden vuosineljänneksen viiveellä, ja niistä on myös yhteenveto taulukossa 5.2. Jos jollakin vuosineljänneksellä valuuttamarkkinainterventioita ei ole toteutettu, tämä ilmoitetaan erikseen.

Raportointikäytäntö kattaa EKP:n yksipuolisesti ja muiden viranomaisten kanssa koordinoidusti toteuttamat valuuttamarkkinainterventiot sekä valuuttakurssimekanismissa (ERM II) vaihteluvälin rajoilla suoritetut interventiot.

5.2 EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

EKP hoitaa jäsenvaltioiden maksutaseille suunnatun keskipitkän ajan rahoitustuen järjestelmän (MTFA)^[67], Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM)^[68], eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE)^[69], Next Generation EU -ohjelman (NGEU)^[70], Ukrainan rahoitusapuohjelman, mukaan lukien poikkeuksellinen lyhytaikainen velkarahoitus^[71], sekä Egyptin lyhytaikaisen makrotaloudellisen rahoitusavun^[72] alaisten EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden tilihallinnon ja maksujen käsittelyn. EKP hoitaa myös tietyt maksut, jotka liittyvät Euroopan rahoitusvakausvälineen (EFSF)^[73] ja Euroopan vakausmekanismin (EVM)^[74] operaatioihin, sekä kaikki Kreikan lainajärjestelysopimukseen^[75] liittyvät maksut. Vuonna 2024 EKP toimi Euroopan komission maksujenvälittäjänä^[76].

MTFA-järjestelmän kautta myönnettyjen lainojen nimelliskanta oli vuoden 2024 lopussa 200 miljoonaa euroa, ERVM-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen 42 miljardia euroa, SURE-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen 98,35 miljardia euroa ja Kreikan lainajärjestelysopimuksen kautta myönnettyjen lainojen 31,605 miljardia euroa. Vuonna 2024 EKP myös käsitteli NGEU-ohjelman lainojen ja avustusten maksusuorituksia ja korkomaksuja eri jäsenvaltioille ja jäsenvaltioilta, mukaan lukien lainojen maksusuoritukset Ukrainalle.

5.3 Eurojärjestelmän varannonhoitopalvelut

Vuonna 2024 eurojärjestelmä tarjosi edelleen asiakkailleen kattavia rahoituspalveluja varannonhoitopalvelujen järjestelmässään (ERMS), joka otettiin käyttöön vuonna 2005 asiakkaiden euromääräisten varantojen hoitamiseksi. Useat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit tarjoavat tässä järjestelmässä sijoituspalveluita euroalueen ulkopuolisten maiden keskuspankeille, rahaviranomaisille ja valtion elimille sekä kansainvälisille järjestöille yhtenäisin ehdoin ja yleisten markkinastandardien mukaisesti. Järjestelmän yleisenä koordinoijana EKP huolehtii sen häiriöttömästä toiminnasta ja kehittämisestä sekä raportoi siitä EKP:n päättäville elimille.

Vuoden 2024 lopussa eurojärjestelmän varannonhoitopalvelujen järjestelmässä raportoituja asiakassuhteita oli 287, kun niitä edellisvuoden lopussa oli 273. Vuoden 2024 aikana euromääräisten varannonhoitopalvelujen järjestelmässä hoidettujen varojen kokonaismäärä (johon sisältyvät sekä käteisvarat että arvopaperit) kasvoi noin 8 % vuoden 2023 viimeisen neljänneksen tasostaan.

6 Käteinen on edelleen suosituin maksutapa Euroopan kansalaisten keskuudessa

Vuonna 2024 kierrossa olevien setelien määrä kasvoi maltillisesti ja käteinen pysyi myyntipisteissä useimmin käytettynä maksutapana.

Eurojärjestelmä on sitoutunut varmistamaan käteisen saatavuuden ja hyväksynnän maksuvälineenä sekä tekemään siitä niin kestävän ja ympäristöystävällisen kuin mahdollista. Valmistelut uuden eurosetelien sarjan käyttöön ottamiseksi tarjoavat tilaisuuden tehdä euroseteleistä kaikkien eurooppalaisten kannalta helpommin lähestyttäviä.

6.1 Kierrossa oleva käteinen ja sen käsittely

Vuoden 2024 lopussa liikkeessä oli 30,5 miljardia euroseteliä, arvoltaan noin 1 600 miljardia euroa (ks. kuvio 6.1). Liikkeessä olevien eurosetelien lukumäärä kasvoi 2,4 % ja arvo 1,3 % vuoden aikana.

Kuvio 6.1

Liikkeessä olevien eurosetelien lukumäärä ja arvo

(vasen asteikko: tuhatta mrd. euroa; oikea asteikko: mrd. kpl)

Vuonna 2024 luottolaitokset palauttivat euroalueen kansallisille keskuspankeille 25,4 miljardia seteliä eli 0,9 miljardia vähemmän kuin vuonna 2023. Arvolla mitattuna seteleitä toimitettiin kansallisille keskuspankeille 856 miljardin euron edestä eli vähemmän kuin edellisvuotiset 890 miljardia euroa. Lasku johtui siitä, että luottolaitokset kierrättivät aiempaa suuremman määrän seteleitä asiakkaille sen sijaan, että olisivat palauttaneet ne kansallisille keskuspankeille. Muutos luottolaitosten tavassa käsitellä seteleitä liittyi niiden pyrkimykseen parantaa tehokkuutta, mihin on ollut keinona esimerkiksi talletus–otto-automaattien lisääminen.

Vuonna 2024 liikkeessä olevien eurokolikkojen määrän kasvu (nettoliikkeeseenlasku) pysyi samana kuin kahtena edellisenä vuonna eli 3,0 miljardissa kolikossa, joiden nimellisarvo oli 953 miljoonaa euroa.

EKP kannattaa vahvasti suunnitelmia säätää EU-lainsäädäntöön oikeudellisesti sitovat säännöt eurosetelien ja kolikkojen asemasta laillisina maksuvälineinä. EU-sääntely takaisi kansalaisille paremman oikeudellisen varmuuden siitä, että he voivat suorittaa fyysisiä maksutapahtumia sujuvasti käteisen avulla. Luottolaitoksilla on sosiaalinen vastuu tarjota kansalaisille ja yrityksille kattavat ja tehokkaat käteispalvelut. Vuonna 2024 EKP ja kansalliset keskuspankit syvensivät analyysiaan luottolaitosten tarjoamien käteispalvelujen saatavuudesta kansalaisille ja tunnistivat näiden palvelujen heikentyneen eräillä alueilla. EKP kiittää siksi nimenomaisesti myös aloitetta käteisen saatavuuden turvaamiseksi kuluttajille EU-lainsäädännössä.

6.2 Kuluttajien ja yritysten käteisen käyttö

Syyskuusta 2023 kesäkuuhun 2024 EKP toteutti tutkimuksen euroalueen kuluttajien maksutottumuksista arvioidakseen heidän maksukäyttäytymistään ja -asenteitaan sekä eri maksuvälineiden saatavuutta kuluttajien kannalta. Tutkimus osoitti, että käteinen oli käytetyin maksutapa myyntipisteissä, ja että sitä käytettiin 52 prosentissa kaikista maksutapahtumista. Käteismaksujen osuus kuitenkin laski, sillä vuonna 2022 se oli ollut 59 %. Arvolla mitattuna korttimaksujen osuus maksuista (45 %) oli suurempi kuin käteismaksujen (39 %). Verkkomaksujen osuus kuluttajien päivittäisistä maksuista kasvoi 17 prosentista 21 prosenttiin ja myyntipisteissä tehtyjen maksujen osuus supistui 80 prosentista 75 prosenttiin. Tutkimus osoitti myös, että suurin osa kuluttajista (62 % vuonna 2024 ja 60 % vuonna 2022) piti käteismaksuvaihtoehtoa tärkeänä. Useimmat euroalueen kuluttajat (87 % vuonna 2024 ja 89 % vuonna 2022) myös ilmoittivat, että pankkiautomaatti tai pankki oli melko helposti tai hyvin helposti saavutettavissa.

Vuonna 2024 EKP julkaisi euroalueen yritysten käteisen käytöstä tekemänsä tutkimuksen tulokset, jotka valottavat eri maksuvälineiden hyväksyntää yrityksissä sekä niiden strategisia näkemyksiä käteisen käytöstä ja hyväksynnästä. Tulokset osoittivat, että käteistä vastaan ottavien yritysten osuus, joka vuonna 2021 oli 96 %, oli laskenut 88 prosenttiin vuonna 2024. Käteisen vastaanottaminen väheni erityisen selvästi hotelleissa, ravintoloissa ja kahviloissa. Tällä hetkellä käteisen maksuvälineenä hyväksyvistä yrityksistä 94 % sanoi aikovansa jatkaa käytäntöä tulevaisuudessakin.

6.3 Väärentäminen ja eurosetelien kehitystyö

Vuoden 2024 aikana kierrosta poistettiin noin 554 000 euroseteliväärennöstä, mikä on historiallisesti katsoen pieni määrä suhteessa liikkeessä oleviin seteleihin (ks. kuvio 6.2). Vaikka väärennösten osuus on hyvin pieni, se kuitenkin kasvoi edellisistä vuosista, jolloin väärennösten määrä oli koronapandemian takia poikkeuksellisen vähäinen. Jokaista miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti havaittiin 18 väärennöstä. Väärän setelin saaminen on siten hyvin epätodennäköistä.

Useimmat väärennökset ovat heikkolaatuisia, eikä niissä ole pyritty jäljentämään turvatekijöitä lainkaan tai se on tehty hyvin huonosti. Setelit voidaan tarkastaa yksinkertaisella ”tunnustele-katso-kallistele”-testillä, joka on kuvattu turvatekijät-verkkosivuilla ja kansallisten keskuspankkien verkkosivustoilla.

Kuvio 6.2

Vuosittain havaittujen väärennösten määrä miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti

Uusien eurosetelien valmistelu

EKP valmistelee uutta eurosetelisarjaa, jonka tavoitteena on olla edelleen vaikeasti väärennettävissä ja samalla mahdollisimman ympäristöystävällinen. Hanke kuvastaa eurojärjestelmän sitoutumista käteisrahaan, ja sen kautta euroseteleistä on tarkoitus tehdä kaikkien eurooppalaisten kannalta helpommin lähestyttäviä.

Vuonna 2024 asiantuntijoiden monitieteellinen neuvontaryhmä valmisteli setelien mahdolliset kuva-aiheet, jotka esittelivät kahta valittua teemaa: ”Eurooppalainen kulttuuri” sekä ”Joet ja linnut”. Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto valitsi 29.1.2025 kuva-aiheet uusien euroseteleiden kahdelle teemavaihtoehdolle ja perusti valintalautakunnan, johon kuuluu jäseniä kaikista euroalueen jäsenmaista. Lautakunta tekee valinnat myöhemmin tänä vuonna alkavan suunnittelukilpailun perusteella. EKP:n odotetaan päättävän uusien setelien ulkoasusta sekä niiden valmistus- ja liikkeeseenlaskuajankohdasta vuonna 2026. Ensimmäisten setelien valmistaminen ja liikkeeseenlasku tapahtuu joitakin vuosia tämän jälkeen.

7 Tilastot

EKP laatii, kerää, koostaa ja julkaisee kansallisten keskuspankkien avustuksella laajaa valikoimaa tilastoja, jotka tukevat EKP:n rahapolitiikan harjoittamista sekä rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien ja muiden Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) tehtävien hoitamista. Tilastoja käyttävät myös viranomaiset, kansainväliset järjestöt, rahoitusmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö, ja ne edistävät osaltaan EKP:n avoimuustavoitetta.

Vuonna 2024 EKP laajensi raportoitavia rahamarkkinatilastoja siten, että kyseisestä tietoaineistosta tuli entistä edustavampi. EKP julkaisi myös uusia rahoitustilinpidon tilastoja kotitalouksien sijoitusrahasto-omistuksista. Lisäksi se alkoi julkaista uusia neljännesvuosittaisia ulkomaisia tilastoja erillisrahoitusyhtiöistä. Myös ilmastoon liittyviä tilastoindikaattoreita kehitettiin edelleen osana EKP:n ilmasto- ja luontosuunnitelmaa. EKP toteutti edelleen strategiaansa pankkien raportointirasitteen vähentämiseksi integroidun raportointijärjestelmän (Integrated Reporting Framework, IReF) ja BIRD-tietohakemiston (Banks’ Integrated Reporting Dictionary) avulla.

7.1 Euroalueen tilastoinnin kehittäminen

Euroalueen rahamarkkinatilastojen otoksen laajentaminen

Money Market Statistical Reporting (MMSR) -tietoaineiston otoksen laajentamisella parannettiin euroalueen rahamarkkinatilastoinnin laatua. MMSR-tietoaineistoa laajennettiin 1.7.2024 lisäämällä raportoivien pankkien otokseen 24 uutta pankkia tähänastisten 45 pankin täydennykseksi. Otoksen koko kasvoi useiden euroalueen jäsenvaltioiden osalta, ja ensi kertaa mukana ovat myös Luxemburg ja Portugali.

Uusien raportoivien pankkien tiedot tulevat mukaan euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) laskentaan, kun niiden riittävän hyvä laatu on varmistettu. Raportoivien pankkien otoksen laajentaminen tukee euroalueen rahamarkkinatilastojen edustavuutta, vakautta ja luotettavuutta.

Uusien rahoitustilinpidon tilastojen julkaiseminen

Huhtikuussa 2024 EKP ryhtyi julkaisemaan tietoja kotitalouksien sijoitusrahasto-omistuksista jaoteltuna kohde-etuuden ja vastapuolen toimialan mukaan. Tiedot syventävät käsitystä siitä, millaisille välillisille riskeille kotitaloudet altistuvat sijoitusrahastojen kautta. Lisäksi ne mahdollistavat entistä tarkemman analyysin kotitalouksien rahoitustaseesta sekä eri omaisuuslajeihin ja vastapuoliin kohdistuvista saamisista.

Tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa annettujen suuntaviivojen^[77] muututtua EKP alkoi lokakuussa 2024 julkaista uusia, muita rahoituslaitoksia koskevia rahoitustilinpidon tietoja alaryhmittäin jaoteltuna. Muut rahoituslaitokset (other financial institution, OFI) ovat rahalaitosten (monetary financial institution, MFI) jälkeen euroalueen rahoitussektorin toiseksi suurin toimiala, joka pääasiassa tarjoaa rahoitusta muille kuin rahoitussektorin yrityksille ja vähäisemmässä määrin myös kotitalouksille ja muille sektoreille. Niiden kautta myös kanavoidaan varoja muiden maiden ja euroalueen välillä.

Lisäksi uudet tietoaineistot yritysten joukkolainojen liikkeeseenlaskusta konserninsisäisten rahoitusyhtiöiden kautta tuovat lisätietoja yritysten markkinaehtoisesta rahoituksesta koko euroalueella ja sen jäsenvaltioissa.

Uusia ulkomaisia tilastoja erillisrahoitusyhtiöistä

Huhtikuussa 2024 EKP ryhtyi julkaisemaan uusia ulkomaisia tilastoja erillisrahoitusyhtiöistä (SPE) muutettujen ulkomaisia tilastoja koskevien Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annettujen suuntaviivojen mukaisesti^[78]. Uudet neljännesvuosittaiset tietoaineistot erillisrahoitusyhtiöiden rajat ylittävistä taloustoimista ja positioista koko euroalueella ja euroalueen jäsenvaltioissa alkavat vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä, ja niiden tarkoitus on lisätä ymmärrystä erillisrahoitusyhtiöiden osuudesta ulkomaisten tilastojen eri osatekijöissä.^[79]

7.2 Ilmastoon liittyvien tilastoindikaattorien jatkokehitys osana EKP:n ilmasto- ja luontosuunnitelmaa

EKP julkaisee kolmea laajaa ilmastonmuutokseen liittyvien tilastoindikaattorien sarjaa.

• Kestävän rahoituksen indikaattorit tarjoavat kokonaiskuvan euroalueella liikkeeseen lasketuista ja hallussa pidetyistä kestävän rahoituksen ominaisuuksia sisältävistä velkapapereista. Ne tarjoavat tietoja kestävän kehityksen hankkeiden rahoittamiseksi hankituista varoista ja nettonollatalouteen siirtymisestä.
• Hiilidioksidipäästöjen analyyttiset indikaattorit tarjoavat tietoa rahoituslaitosten laina- ja sijoitussalkkujen hiili-intensiteetistä. Sitä kautta ne auttavat arvioimaan, mikä on toimialan rooli nettonollatalouteen siirtymisen rahoituksessa ja millaisia riskejä siihen liittyy.
• Rahoituslaitosten fyysisten riskien analyyttisilla indikaattoreilla arvioidaan luotto‑, joukkolaina- ja osakesalkkujen kehitykseen kohdistuvia riskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ääri-ilmiöistä, kuten tulvista tai maastopaloista.

Nämä indikaattorit koostetaan tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa, ja ne ovat osa EKP:n laajempaa ilmasto- ja luontosuunnitelmaa. Ne on koostettu useista EKP:n/EKPJ:n tietoaineistoista ja ulkomaisista tietoaineistoista, joita ovat esimerkiksi AnaCredit, Securities Holdings Statistics ja Register of Institutions and Affiliates Data (RIAD). Mukana on myös kasvihuonepäästöjä ja fyysisiä ääri-ilmiöitä koskevia tietoja, joiden lähteinä ovat esimerkiksi Disaster Risk Management Knowledge Centre (DRMKC) -osaamiskeskuksen Risk Data Hub (RDH), Copernicus-ohjelma ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC).

Indikaattorit päivitettiin huhtikuussa 2024. Kestävän rahoituksen indikaattoreita syvennettiin uusilla tiedoilla, jotka koskevat kestävien velkapapereiden luottamustasoja. Hiilipäästöjä ja fyysisiä riskejä koskevien indikaattorien päivityksessä toteutettiin merkittäviä parannuksia, jotka liittyivät käsitteiden määrittelyyn, kattavuuteen, johdonmukaisuuteen ja tietojen yksityiskohtaisuuteen (rakeisuuteen).^[80] Uusia kestävän rahoituksen indikaattorien erittelyjä julkaistiin syyskuussa 2024, ja aiemmin kokeelliseksi määritetty tietoaineisto tuli nyt osaksi EKPJ:n virallisia tilastoja.

Kaikkien kolmen tietoaineiston kehitystyötä jatketaan tietojen ja uusien jaottelujen laadun jalostamiseksi. G20 Data Gaps ‑hankkeessa tutkitaan myös muita aiheita. Niitä ovat esimerkiksi fyysisten riskien lieventämisestä aiheutuvien kustannusten mittaaminen, vakuutuskattavuuteen ja ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät tekijät sekä fyysisten ja siirtymäriskien indikaattoreihin liittyvän käsitteistön kehittäminen. Tulevina vuosina on odotettavissa näitä aiheita käsittelevien tietoaineistojen entistä parempi saatavuus, kun myös kansainvälisiin tilastointistandardeihin (esim. System of National Accounts and the Balance of Payments Manual) on tehty parannuksia, jotka mahdollistavat uusia ilmastoon liittyviä jaotteluja monissa taloudellisissa tietoaineistoissa.

7.3 Pankkien raportoinnin tehostaminen

EKP:n strategia pankkien raportointirasitteen vähentämiseksi perustuu kolmeen periaatteeseen, jotka ovat 1) yhteistyö muiden eurooppalaisten ja kansallisten viranomaisten kanssa tilasto-, vakavaraisuus- ja kriisinratkaisuraportoinnin yhtenäistämiseksi, 2) olemassa olevan tilastoraportoinnin liittäminen IReF-raportointijärjestelmään laajemman yhtenäistämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja 3) yhteistyö pankkialan kanssa viranomaisten raportointivaatimusten lähentämiseksi pankkien käyttämään kieleen ja määritelmiin BIRD-tietohakemiston kautta.

Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tiivistyi vuonna 2024 yhteisen raportointikomitean (Joint Bank Reporting Committee, JBRC) perustamisen myötä. Komiteassa ovat mukana EKP, Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan komissio, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja asianosaiset kansalliset viranomaiset. Vuonna 2024 komiteaan perustettiin yhteistyöryhmä (Reporting Contact Group, RCG), joka kokoaa yhteen viranomaisraportoinnin asiantuntijat koko pankkialan laajuudelta. Se on säännöllisen yhteistyön ja viranomaisten kanssa käytävän dialogin kanava. Yhteisen raportointikomitean ensimmäinen prioriteetti on laatia yhteinen käsitteistö ja määritelmät, joita käytetään niin nykyisessä kuin uudessakin raportoinnissa.

IReF-raportointijärjestelmän tavoitteena on yhtenäistää tilastoraportointia euroalueen pankeissa. Vuonna 2024 EKP ilmoitti, että IReF-järjestelmän mukaisen raportoinnin on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2029. Uudessa määräajassa on otettu huomioon pankkialalta saatu palaute IReF-järjestelmän sujuvan käyttöönoton varmistamisesta.

Vuonna 2024 viranomaisten ja pankkialan välisen BIRD-yhteistyön tuloksena ensimmäiset valvonta- ja tilastointikehykset saatiin yhtenäistettyä. Integroitu tietomalli, joka sisältää määritykset tietojen poimintaan pankkien sisäisistä järjestelmistä, sekä säännöt, joilla data muunnetaan viranomaisvaatimusten mukaisiksi raporteiksi, on julkaistu BIRD-verkkosivuilla.

Kehikko 5
Tarkennetut tilastotiedot lisäävät ymmärrystä euroalueen rahoitussektorin rajat ylittävistä yhteyksistä

EKP julkaisi useita uusia jaotteluja euroalueen maksutasetilastoissa ja ulkomaista varallisuutta koskevissa tilastoissa sekä neljännesvuosittaisissa sektoritilinpidon tilastoissa. Uusissa tiedoissa pyritään korjaamaan globalisaatioon liittyvien indikaattorien haasteita, jotka koskevat etenkin monikansallisten yritysten toimintaa ja kansainvälisten rahoituksenvälityksen ketjujen laajenemista. Aihetta on käsitelty EKP:n vuonna 2021 toteuttamassa rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnissa.

Euroalueen maksutasetilastoissa ja ulkomaista varallisuutta koskevissa tilastoissa on nyt saatavana entistä tarkemmin esimerkiksi toimialan, maantieteellisen sijainnin ja rahoitusinstrumenttien pohjalta eriteltyjä tietoja sekä erillisrahoitusyhtiöitä koskevia tietoja. Niiden avulla voidaan analysoida etenkin epäsuorien ja suorien ulkomaisten sijoitusten kehitystä. Nämä kaksi kategoriaa ovat viime vuosina olleet euroalueen kansainvälisten rahoitusvirtojen vaihtelun tärkeimpiä taustatekijöitä.^[81] Rahoitusvirtojen analyysin tehostamiseksi neljännesvuosittaisissa sektoritilinpidon tilastoissa on nyt tarjolla myös uusia tietoja muiden rahoituslaitosten (other financial institutions, OFI) toimialasta ja muiden kuin rahoitussektorin yritysten (NFC) toteuttamista joukkolainojen liikkeeseenlaskuista konserninsisäisten rahoitusyhtiöiden kautta. Analyysia kotitalouksien omistuksista eri varallisuuslajeissa puolestaan helpottavat uudet neljännesvuosittaisen sektoritilinpidon tilastot kotitalouksien sijoitusrahasto-omistuksista, jotka on jaoteltu rahaston sijoituskohteiden tyypin ja vastapuolen toimialan mukaan.

Euroalueen maksutasetilastojen ja ulkomaista varallisuutta koskevien tilastojen tarkennetut toimialakohtaiset erittelyt ja uudet neljännesvuosittaisen sektoritilinpidon tilastot kotitalouksien epäsuorista sijoituksista osoittavat, että valtaosa epäsuorien ulkomaisten sijoitusten kohteena olevista, euroalueen ulkopuolisten toimijoiden liikkeeseen laskemista arvopapereista on sijoitusrahastosektorin hallussa.^[82] Vastapuolten sijaintimaiden tarkempi erittely tarjoaa entistä kattavampia tietoja euroalueen kansainvälisten rahoitusvirtojen maantieteellisestä jakaumasta sekä kehittyneiden että nousevien talouksien osalta.^[83]

Uudet tiedot erillisrahoitusyhtiöistä (SPE) ja muista rahoituslaitoksista (OFI) tuovat esiin niiden merkityksen euroalueen rahoitussektorin kytköksissä. Erillisrahoitusyhtiöt ovat merkittävässä asemassa tietyssä maaryhmässä, vaikka niiden vaikutus sijaintimaassa onkin hyvin rajattu. Niiden rahoitusvirrat ovat huomattavia ja kattavat noin 30 % euroalueen suorien ulkomaisten sijoitusten rajat ylittävistä yhteyksistä (ks. kuvio A).^[84] Muut rahoituslaitokset puolestaan tarjoavat 23 % rahoitussektorin ulkopuolisille yrityksille myönnetyistä lainoista ja 8 % kotitalouksille myönnetyistä lainoista euroalueella. Noin 15 % rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten velkapaperirahoituksesta tuli muissa euroalueen maissa sijaitsevilta konserninsisäisiltä rahoitusyhtiöiltä.

Kuvio A

Euroalueen suorien ulkomaisten sijoitusten erittely

(tuhatta miljoonaa euroa; kauden lopun arvot)

8 EKP:n tutkimustoiminta

Tässä osassa raportoidaan rahapolitiikan kannalta merkittävästä tutkimuksesta EKP:ssä ja esitetään tiivistelmä vuonna 2024 tehdystä työstä. Aluksi tarkastellaan EKP:n tutkimuksen laatua. Vuonna 2024 viidellä keskeisellä tutkimuksen ja rahapolitiikan valmisteluun liittyvän neuvonannon alueella on edistytty muun muassa tekoälyn vaikutusten selvittämisessä. Research Task Force on Heterogeneity in Macroeconomics and Finance ‑työryhmän toimintaa käsitellään kehikossa 6.

EKP:n asiantuntijat toteuttivat vuonna 2024 laajoja taloutta, rahapolitiikkaa ja rahoitusjärjestelmää käsitteleviä tutkimuksia, jotka tarjosivat tärkeää tietoa rahapolitiikan ja myös meneillään olevan rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin pohjaksi. Esimerkiksi kuluttajaodotuskyselyyn eli CES-kyselyyn (Consumer Expectations Survey) ja kotitalouksien varallisuus- ja kulutuskyselyyn (Household Finance and Consumption Survey) perustuvien tutkimusten panos rahapolitiikkaan oli jälleen olennainen.

EKP:n tavoitteena on tuottaa huippututkimusta alueilla, jotka ovat tärkeitä keskuspankkien työlle. Joulukuusta 2024 lähtien taloudellisen tutkimuksen RePEc-indeksi on asettanut EKP:n ensimmäiselle sijalle rahatalouden tutkimuslaitoksista. Toisella sijalla on Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja kolmannella Yhdysvaltain keskuspankki. Yleisemmin makrotalouden alalla EKP on noussut yhden sijan vuodesta 2023 ja on nyt toisella sijalla. Ensimmäisellä sijalla on Harvardin yliopiston taloustieteen osasto ja kolmannella IMF. Pankkitutkimuksessa EKP on nyt noussut ensimmäiselle sijalle ja ohittanut Chicagon yliopiston Booth School of Business ‑korkeakoulun ja Kansainvälisen järjestelypankin (BIS). Maailman keskuspankeista ja niihin verrattavista laitoksista EKP on toisella sijalla. Ensimmäisenä on IMF, ja jäljessä tulevat Yhdysvaltain keskuspankki, New Yorkin alueellinen keskuspankki ja Kansainvälinen järjestelypankki. Euroopassa EKP on kolmannella sijalla, kun huomioidaan kaikki tutkimusalat ja tutkimuslaitokset, myös yliopistot. Sen edellä ovat London School of Economics and Political Science sekä Paris School of Economics.

Vuonna 2024 toteutetut tutkimushankkeet voidaan laajasti ryhmitellä viiteen teemakokonaisuuteen, jotka kaikki hyötyivät kansallisten keskuspankkien panoksesta ja yhteistyöstä Euroopan keskuspankkijärjestelmän tutkimusklusterien kanssa. Ensiksikin rahapolitiikan suunnittelun ja toteutuksen alueella tutkittiin rahapolitiikan optimaalista mitoitusta ja uutta toimintakehystä. Muita tärkeitä aiheita olivat markkinoiden toimivuus, vakuudet ja rahapolitiikan vaikutus inflaatiodynamiikkaan. Ymmärrystä rahapolitiikan välittymismekanismien muuttumisesta syvennettiin merkittävillä hankkeilla Challenges for Monetary Policy Transmission in a Changing World (ChaMP) ‑tutkimusverkostossa. Toiseksi euroalueen talouskehitystä käsittelevissä tutkimusprojekteissa analysoitiin yrityksiä, tuottavuutta ja sijoituksia, kotitalouksien kulutusta ja työmarkkinoita sekä hintoja ja taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi kehitettiin uusia menetelmiä ja tekniikoita ennusteiden parantamiseksi. Kolmanneksi maailmantalouteen keskittyvissä projekteissa tutkittiin kansainvälistä rahajärjestelmää, maailman rahoitusjärjestelmää ja kauppaa, globaalien häiriöiden leviämistä, inflaatiota vauhdittavia kansainvälisiä tekijöitä ja maailmantalouden kasvunäkymiä. Neljänneksi talous- ja rahaliiton yhdentymistä ja hallintoa koskevan tutkimuksen keskeisenä aiheena olivat finanssipolitiikan vaikutukset makrotalouteen, esimerkiksi Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelman käyttöönotto, EU:n finanssipoliittisten rakenteiden uudistus, finanssipolitiikan ja inflaation väliset yhteydet sekä raha- ja finanssipolitiikan väliset yhteydet. Viidenneksi rahoitusvakauden, (makro)vakauspolitiikan ja pankkivalvonnan saralla tutkittiin pankkien ja muiden rahoituslaitosten kriisinkestävyyttä, rahapolitiikan vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja rahoitusvakauteen sekä vakavaraisuuslinjausten mitoitusta ja arviointia. Pankkivalvontaa käsittelevä tutkimus keskittyi etenkin valvonnan tehoavuuteen ja ilmastosääntelyn vaikutukseen pankkien toimintaan. Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen tutkimus jatkui vuoden 2024 mittaan, ja sen keskiössä olivat niiden monien rakennepiirteiden (esim. korkojen, hallussapitorajoitusten ja yksityisyyden) vaikutukset.

Tekoälyn nopean kehityksen vuoksi EKP on käynnistänyt merkittäviä tutkimushankkeita, joiden tarkoitus on lisätä ymmärrystä tekoälyn vaikutuksista talouteen ja politiikkalinjauksiin. Erityistä huomiota vuonna 2024 sai tekoälyn käyttö analyysivälineenä esimerkiksi talousennusteissa ja keskuspankin viestinnän tarkastelussa. Ensin mainituissa tutkimuksissa selvitettiin koneoppimistekniikoiden käyttöä inflaatioennusteissa. Niiden avulla talouden dynamiikka voidaan huomioida yksityiskohtaisesti, jolloin voidaan tuottaa parempia ennusteita häiriötilanteissa. Muissa tutkimuksissa käytettiin talouden toimeliaisuuden lyhyen aikavälin ennustamiseen sentimentti-indikaattoreita, jotka perustuivat laajoilla kielimalleilla toteutettuun uutisaineiston tekstianalyysiin.^[85] Keskuspankin viestinnän osalta laajoilla kielimalleilla laaditun tekstianalyysin avulla selvitettiin, miten EKP:n lausunnot vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin etenkin epävarmassa taloustilanteessa. Tämäntyyppisellä tutkimuksella saadaan lisävalaistusta siitä, miten keskuspankin viestinnästä poimitut sentimentit voivat lisätä ymmärrystä inflaatioon ja korkoihin kohdistuvista markkinaosapuolten odotuksista.^[86]

EKP:n tuotti runsaasti tutkimusjulkaisuja myös vuonna 2024. Vuonna 2023 EKP:n asiantuntijat julkaisivat 124 tutkimusartikkelia EKP:n Working Paper Series ‑julkaisusarjassa ja 12 artikkelia Research Bulletin ‑julkaisussa. Monet Working Papers ‑sarjan artikkeleista julkaistiin lisäksi akateemisissa tutkimusjulkaisuissa.

9 Oikeudelliset asiat

Tämä luku käsittelee EKP:tä koskevia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisuja, EKP:n lausuntoja sekä tapauksia, joissa laiminlyötiin velvollisuus kuulla EKP:tä ehdotuksista lainsäädännöksi sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Se käsittelee myös julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattamisen valvontaa.

9.1 EKP:tä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut

Kesäkuussa 2024 unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi vahingonkorvauskanteen, jonka olivat nostaneet Banca Carigen osakkeenomistajat (T-134/21, Malacalza Investimenti ja Malacalza v. EKP) ja jossa vaadittiin korvausta väitetystä vahingosta, jota nämä katsoivat itselleen aiheutuneen niistä toimista, joita EKP oli toteuttanut hoitaessaan kyseisen pankin valvontaan liittyvää tehtäväänsä vuosina 2014–2019. Tässä tuomiossaan unionin yleinen tuomioistuin totesi erityisesti, että valvontatehtäviään hoitaessaan EKP pyrkii yleistä etua koskevaan tavoitteeseen markkinoiden moitteettoman toiminnan ja vakauden muodossa. EKP:n sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu valvontatehtävien hoitamiseen liittyvistä toimista ja laiminlyönneistä on siten rajallinen, koska se edellyttäisi sellaisen oikeussäännön rikkomista, jonka tarkoituksena on ollut antaa oikeuksia yksityisille. Samaan aikaan unionin yleinen tuomioistuin tunnusti aiemman oikeuskäytännön mukaisesti, että yleisten oikeusperiaatteiden, kuten hyvän hallinnon periaatteen, rikkominen saattaa synnyttää sopimuksen ulkopuolisen vastuun. Tässä tapauksessa unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin totesi, että rikkomista ei ollut tapahtunut. Tässä asiassa unionin yleisellä tuomioistuimella oli ensimmäistä kertaa tilaisuus arvioida EKP:n valvontatoimia koskevan vahingonkorvauskanteen aiheellisuutta. Asiassa on vireillä valitus (C-557/24 P, Malacalza Investimenti ja Malacalza v. EKP).

Kesäkuussa 2024 unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi seitsemän kannetta, joissa EKP:n valvomat pankit^[87] hakivat sen vähentämisvaatimuksen ja siihen liittyvän raportointivaatimuksen kumoamista, jotka koskevat peruuttamattomia maksusitoumuksia, jotka niiden on annettava osana kansallisille talletussuojajärjestelmille ja yhteiselle kriisinratkaisurahastolle maksettavia ennakollisia vakausmaksujaan. EKP oli sille toisessa pilarissa annetulla toimivallalla määrännyt kyseiset toimenpiteet kattamaan riskin, joka aiheutui pankin likviditeettiaseman arvioimisesta liian hyväksi, koska tämä oli jättänyt huomioimatta taloudellisen tappion, joka syntyi peruuttamattomien maksusitoumusten vakuuden siirtämisestä, minkä jälkeen sitä ei enää voitu käyttää jatkuvalta pohjalta tappioiden kattamiseen. EKP noudatti kyseisten toimenpiteiden määräämisessä uutta menetelmää, joka on suunniteltu huomioimaan vuodesta 2020 alkaen ne unionin yleisen tuomioistuimen tuomiot, joilla on kumottu samoista toimenpiteistä annetut päätökset sillä perusteella, että niissä ei arvioitu yksilöllisesti, miten todettua riskiä hallittiin ja miten se katettiin pankkien toteuttamilla järjestelyillä ja niiden hallussa olevalla pääomalla ja likviditeetillä. EKP perusteli nämä uudet päätöksensä entistä paremmin, jotta niistä ilmenisi entistä selvemmin sen tekemä yksilöllinen arviointi. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi kyseiset päätökset edellä mainituilla seitsemällä tuomiollaan, joissa se vahvisti, että EKP oli soveltanut YVM-asetusta^[88] asianmukaisesti arvioidessaan, oliko pankkien riski riittämättömästi katettu, ja määrätessään toimenpiteen sen kattamiseksi. Neljä kyseisistä seitsemästä pankista on valittanut omista tuomioistaan, ja valitukset ovat parhaillaan vireillä unionin tuomioistuimessa.

Euroopan unionin tuomioistuin (viides jaosto) antoi marraskuussa 2024 tuomionsa ennakkoratkaisumenettelyssä, jonka oli pannut vireille Saksan liittotasavallan ylin hallintotuomioistuin (yhdistetyt asiat C-758/22 ja C-759/22). Tässä tapauksessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteli, ovatko useat saksalaiset ammatilliset eläkevakuutuslaitokset eläkerahastoja tilastointiin liittyvistä eläkerahastojen tiedonantovaatimuksista 26.1.2018 annetussa Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 2018/231 tarkoitetussa merkityksessä ja sovelletaanko niihin siten EKP:n tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia. Kantajat väittivät, että ne ovat sosiaaliturvarahastoja eikä niihin siten sovelleta EKP:n tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia. Unionin tuomioistuin totesi, että kantajat voitiin luokitella eläkerahastoksi, koska niiden toiminta täytti neljä tarvittavaa kriteeriä kyseiseen sektoriin luokittelemiseksi. Lyhyesti sanottuna 1) niiden tehtävänä on maksaa vanhuuden, kuoleman ja työkyvyttömyyden takia maksettavia etuuksia, 2) niillä on itsenäinen hallinto ja täydellinen kirjanpito, 3) suurimmalla osalla niiden jäsenistä on lakisääteinen liittymisvelvollisuus, ja nämä vakuutuslaitokset eivät lähtökohtaisesti saa tarjota palvelujaan muille henkilöille, ja 4) palvelujen taso, jota valtio ei takaa, riippuu suoritettujen maksujen määrästä sekä vakuutuslaitosten toiminnasta varojen hallinnoinnissa. Tapaus on merkittävä, koska se vahvistaa, että EKP:llä on oikeus kerätä tilastointitietoja kantajien rahoitustoiminnasta eläkerahastoina. Eläkerahastoilla on merkittävä rooli euroalueen taloudessa, joten näitä tietoja tarvitaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävien hoitamiseen erityisesti rahapolitiikassa.

9.2 EKP:n lausunnot ja kuulematta jättämiset

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 kohdan 4 ja artiklan 282 kohdan 5 nojalla EKP:tä on kuultava ehdotuksista EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädännöksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EUR-Lexissä.

Vuonna 2024 EKP:tä jätettiin kuulematta ehdotuksista lainsäädännöksi yhdeksässä selkeässä ja tärkeässä tapauksessa. Viisi kuulemattajättämistapausta liittyi unionin lainsäädäntöön ja neljä kansalliseen lainsäädäntöön. Seitsemässä näistä tapauksista EKP antoi oma-aloitteisen lausunnon. Kahdessa tapauksessa se lähetti kirjeen kuulematta jättämisestä.

Ensimmäisessä EU-tapauksessa oli kyse EU:n ehdotuksesta direktiiviksi vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se koskee EKPJ:n pääsyä yksityiskohtaisiin tietoihin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sektorista sekä EKP:n tilastointivaatimuksia tälle sektorille. Toisessa EU-tapauksessa oli kyse rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (rahanpesuntorjuntaviranomaisen) perustamista koskevasta asetuksesta. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se sisältää säännöksiä rahanpesuntorjuntaviranomaisen ja EKP:n välisestä yhteistyöstä. Kolmannessa EU-tapauksessa oli kyse rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska EKP tarvitsee energiatehokkuustodistukset saatavilleen. Neljännessä EU-tapauksessa oli kyse yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetusta direktiivistä. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska se on merkityksellinen pankkien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien hallinnan kannalta ja koska on tarpeen varmistaa koordinointi ja tietojenvaihto kaikkien asianomaisten viranomaisten kesken.^[89] Viidennessä EU-tapauksessa oli kyse ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvän luokitustoiminnan avoimuutta ja eheyttä koskevasta asetuksesta. Tapaus katsottiin selkeäksi ja tärkeäksi, koska se koskee eurojärjestelmän harjoittamaa sen vakuusvaatimusten itsenäistä arviointia.

Ensimmäisessä kansallisessa kuulemattajättämistapauksessa on kyse Bulgarian lainsäädännöstä, joka koskee Bulgarian keskuspankkia. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska Bulgarian keskuspankin pääjohtajan tai varapääjohtajien väliaikaiseen nimittämiseen virkamieshallituksen pääministeriksi liittyy tärkeitä kysymyksiä Bulgarian keskuspankin riippumattomuudesta. Toisessa tapauksessa on kyse Kreikan laista, jolla valtion jäljellä olevat osakeomistukset kreikkalaisista pankeista siirretään toisen julkisen laitoksen omistukseen. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi, koska lailla on seurauksia EKP:n suorassa valvonnassa olevien kreikkalaisten luottolaitosten kannalta. Kolmannessa tapauksessa on kyse Unkarin laista, jolla tuodaan Unkarin keskuspankki kyberturvallisuuslain piiriin. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi sen vuoksi, miten se vaikuttaa Unkarin keskuspankin riippumattomuuteen. Neljännessä tapauksessa on kyse Maltan laista, joka vaikuttaa Maltan keskuspankin pääjohtajan ja varapääjohtajien palkkaan. Tapaus katsotaan selkeäksi ja tärkeäksi sen kannalta, miten se vaikuttaa Maltan keskuspankin riippumattomuuteen.

EKP antoi neljä lausuntoa EU:n lainsäädäntöehdotuksista, joissa oli kyse 1) maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista, 2) valuuttasopimuksista euroa käyttävien kolmansien maiden kanssa, 3) rahoituspalvelujen ja investointitukien alojen tiedonantovaatimuksista sekä 4) rahoitusdatan saatavuutta koskevasta kehyksestä.

EKP antoi 38 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi. Kansallista lainsäädäntöä koskevissa lausunnoissa käsitellään usein useampaa kuin yhtä aihetta. EKP antoi:
- 10 lausuntoa käteisen saatavuudesta,
- kuusi lausuntoa kansallisista keskuspankeista,
- viisi lausuntoa Kansainväliseen valuuttarahastoon liittyvistä kysymyksistä,
- neljä lausuntoa erityistarkoituksiin säädettävistä pankkiveroista ja finanssitransaktioveroista,
- kaksi lausuntoa kyberturvallisuudesta,
- kaksi lausuntoa kansainvälisistä pakotteista,
- yhden lausunnon euron käyttöönotosta,
- yhden lausunnon maksujärjestelmien yleisvalvonnasta,
- yhden lausunnon vähimmäisvarantovelvoitteista,
- yhden lausunnon kryptovaroista,
- yhden lausunnon lainansaajien avustamisesta,
- yhden lausunnon keskusvastapuolten kriisinratkaisusta,
- yhden lausunnon edunvalvontaa harjoittavien tahojen rekisteröitymisvaatimusten soveltamisesta kansallisen keskuspankin henkilöstöön,
- yhden lausunnon kansallisen keskuspankin myöntämästä hätärahoituksesta,
- yhden lausunnon maksuliiketilastojen raportoinnista sekä
- yhden lausunnon kansallisesta rahoitusvakausneuvostosta.

9.3 Julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattaminen

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 271 alakohdan d perusteella EKP:n tehtävänä on valvoa, että EU:n kansalliset keskuspankit noudattavat sopimuksen artikloissa 123 ja 124 sekä neuvoston asetuksissa (EY) N:o 3603/93 ja N:o 3604/93 asetettuja kieltoja. Artiklassa 123 kielletään EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja tarjoamasta tilinylitysoikeuksia tai muita luottojärjestelyjä jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille sekä hankkimasta niiltä suoraan velkasitoumuksia (ensimarkkinoilta). Artiklassa 124 kielletään toimenpiteet, joilla jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, elleivät tällaiset toimenpiteet perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin. EKP:n neuvoston ohella myös Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat näitä määräyksiä.

EKP seuraa myös, miten EU:n kansalliset keskuspankit ostavat jälkimarkkinoilta oman maansa ja muiden jäsenvaltioiden julkisen sektorin sekä EU:n toimielinten ja laitosten velkasitoumuksia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 johdanto-osan kappaleiden mukaan julkisen sektorin velkasitoumusten hankkimista jälkimarkkinoilta ei saisi käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 123 asetetun tavoitteen kiertämiseen.

EKP:n vuonna 2024 toteuttaman seurannan perusteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 123 ja 124 oli yleisesti ottaen noudatettu.

EKP seuraa edelleen Unkarin keskuspankin omistusta Budapestin pörssissä. Unkarin keskuspankki osti vuonna 2015 enemmistöosuuden Budapestin pörssistä, minkä voidaan yhä katsoa aiheuttavan huolta keskuspankkirahoituksen käytöstä.

Keskuspankkirahoituksena ei pidetä toimia, joilla kansalliset keskuspankit rahoittavat julkisen sektorin velvoitteita Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) kohtaan, jos tuloksena on varantojen kaltaisia ulkomaanrahan määräisiä saamisia. Rahoituksesta, jota Belgian ja Ranskan keskuspankit olivat aiempina vuosina antaneet IMF:n välityksellä pahoin velkaantuneiden köyhien maiden tukemiseksi, ei kuitenkaan syntynyt ulkomaanrahan määräisiä saamisia eikä se näin ollen edellyttänyt korjaavia toimenpiteitä.

Espanjan keskuspankki ei ole noudattanut artiklassa 123 asetettua keskuspankkirahoitusta koskevaa kieltoa, sillä se on rahoittanut Espanjan rahanpesun selvittelykeskusta (Servicio Ejecutivo de la Comisión de Prevención del Blanqueo de Capitales e Infracciones Monetarias – Sepblac), joka on julkinen laitos. Sepblacia koskevat järjestelyt tulisi siis tarkistaa kiellon noudattamisen varmistamiseksi.

10 EKP:n rooli EU:ssa ja kansainvälisissä yhteyksissä

EKP piti yllä avointa vuoropuhelua eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa vuonna 2024. EKP:n tilivelvollisuuden ytimessä on vuorovaikutus Euroopan parlamentin kanssa. EKP osallistui vuoden aikana Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) säännöllisiin kuulemisiin sekä kävi kirjeenvaihtoa sen kanssa. Lisäksi EKP teki yhteistyötä valiokunnan kanssa osana käynnissä olevaa digitaalisen euron kehittämishanketta. Kansainvälisesti EKP teki yhteistyötä G20-ryhmän kumppaniensa kanssa ja korosti tarvetta vahvistaa pankkisektorin ja muun rahoitussektorin kriisinkestävyyttä sekä edistää sovittujen G20:n suuntaviivojen ja Basel III:n täytäntöönpanoa. Lisäksi EKP osallistui Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) keskuspankkien kannalta merkittäviin keskusteluihin, muun muassa IMF:n lainanantokäytännöistä sekä ohjelmista kehittyvien markkinatalouksien ja alhaisen tulotason maiden tukemiseksi.

10.1 EKP:n tilivelvollisuus

Euroopan unionin toiminnasta tehty perussopimus takaa EKP:lle riippumattomuuden tehdä hintavakaustavoitettaan koskevia päätöksiä itsenäisesti vapaana poliittisesta vaikuttamisesta. Riippumattomuuden vastinparina EKP on toiminnastaan tilivelvollinen Euroopan parlamentille, joka edustaa EU:n kansalaisia. EKP:n tilivelvollisuuden täyttämistä koskevat käytännöt perustuvat perussopimuksen artiklan 284 kohdan 3 vaatimuksiin kaksisuuntaisesta vuoropuhelusta EKP:n ja Euroopan parlamentin välillä. Tämä vuoropuhelu tarjoaa EKP:lle mahdollisuuden selventää käytäntöjään ja päätöksiään EU:n kansalaisten edustajille ja kuunnella heidän huolenaiheitaan. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimen harjoittama tuomioistuinvalvonta täydentää EKP:n tilivelvollisuuskehikkoa.

EU:n kansalaiset valitsivat uuden Euroopan parlamentin kesäkuussa 2024, ja parlamentti piti istuntotaukoa huhtikuun lopusta heinäkuun alkupuolelle. Näin ollen EKP:n pääjohtaja osallistui kolmeen talous- ja raha-asioiden valiokunnan säännölliseen kuulemiseen: yhteen helmikuussa lopettavan valiokunnan kanssa ja kahteen vuoden jälkipuoliskolla valiokunnan vastavalittujen jäsenten kanssa. Lisäksi pääjohtaja osallistui EKP:n vuoden 2022 vuosikertomusta koskevaan täysistuntokeskusteluun. Nämä toimet edistivät näkemysten vaihtoa keskeisistä rahapoliittisista päätöksistä ja muista keskuspankkitoimintaa koskevista aiheista. Varapääjohtaja myös esitteli EKP:n vuosikertomuksen vuodelta 2023 Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle huhtikuussa. Lisäksi EKP julkaisi huhtikuussa vastauksen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2022.

EKP vastasi vuoden aikana kahteentoista Euroopan parlamentin jäsenten esittämään kirjalliseen kysymykseen. Nämä kysymykset koskivat muun muassa rahapolitiikkaa, talousnäkymiä, digitaalista euroa ja EKP:tä toimielimenä. Uuden parlamentin valinnan jälkeen syyskuussa pidettiin EKP:n esittelytilaisuus, jossa parlamentin henkilöstö perehdytettiin EKP:n toimintaan ja tilivelvollisuuteen. Marraskuussa talous- ja raha-asioiden valiokunnan delegaatio, joihin kuului useita parlamentin uusia jäseniä, osallistui vuotuiseen vierailuun EKP:ssä Frankfurtissa.

Vuonna 2024 EKP jatkoi tiivistä yhteistyötään Euroopan parlamentin kanssa digitaalisen euron valmisteluvaiheessa. EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone osallistui kahteen talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemiseen, joissa hän antoi tilannekatsaukset digitaalisen euron hankkeesta.^[90] Lisäksi valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet pidettiin ajan tasalla toimittamalla heille katsauksia digitaaliseen euroon liittyvästä keskeisestä kehityksestä. EKP osallistui myös Euroopan parlamentin jäsenten järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin digitaaliseen euroon liittyviä erilaisia näkökulmia.

Syksyn 2024 Eurobarometri-kyselytutkimuksessa yhteistä rahaa kannatti euroalueella 81 % vastaajista – kaikkien aikojen korkein osuus. Lisäksi 51 % vastaajista euroalueella ilmaisi luottavansa EKP:hen, mikä oli korkein osuus sitten syksyn 2009 ja 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin samalla jaksolla edellisvuonna. EKP on sitoutunut jatkamaan rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin ja euroalueen kansalaisten kanssa. Selostamalla päätöksiään, vastaamalla yleisön huolenaiheisiin ja ylläpitämällä avointa vuoropuhelua EKP pyrkii vahvistamaan luottamusta ja varmistamaan tilivelvollisuutensa tehokkaan hoidon.

10.2 Kansainväliset suhteet

G20-ryhmä

Brasilian G20-puheenjohtajakaudella inflaatiopaineet helpottuivat ja maailmantalouden kasvu jatkui vahvana, mutta siihen kohdistui edelleen merkittäviä haasteita Venäjän sodasta Ukrainassa ja Lähi-idän kiristyvistä konflikteista. Geopoliittista jännitteistä huolimatta Brasilia onnistui puheenjohtajana edistämään monenvälistä yhteistyötä: G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksissa heinä- ja lokakuussa saavutettiin yhteisymmärrys julkilausumista samoin kuin marraskuussa valtionjohtajien Rio de Janeiron julistuksesta. Puheenjohtajakauden painopistealueet keskittyivät epätasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen, monenvälisten kehityspankkien aseman vahvistamiseen, rahoitusvakauteen ja kansainväliseen veroyhteistyöhön. G20-ryhmä hyväksyi yhteiset suuntaviivat paremmista, suuremmista ja tehokkaammista monenvälisistä kehityspankeista. EKP kiitti Brasilian puheenjohtajana antamaa tukea finanssimarkkinoiden vakausneuvoston (FSB) asemalle pankkisektorin ja muun rahoitusalan sääntelyssä ja korosti tarvetta panna täytäntöön 1) G20-ryhmän yhteiset suuntaviivat ja FSB:n suositukset kryptovaroista, 2) G20-ryhmän toimintasuunnitelma rajat ylittäville maksuille, 3) Basel III sekä 4) FSB:n suositukset pankkien ulkopuolisista rahoituksenvälittäjistä. EKP korosti myös, että on tärkeää säädellä innovatiivista teknologiaa, kuten tekoälyä ja lohkoketjuteknologiaa, jotta niitä voidaan hyödyntää vakaan sääntelykehikon pohjalta.

IMF:ään ja kansainväliseen rahoitusrakenteeseen liittyvät politiikkakysymykset

EKP osallistui jälleen aktiivisesti keskusteluun kansainvälisestä raha- ja rahoitusjärjestelmästä IMF:ssä^[91] ja muilla foorumeilla tuoden esiin yhteiseurooppalaista keskuspankkinäkökulmaa. Vuonna 2024 IMF toteutti merkittäviä toimia lisätuen tarjoamiseksi nouseville markkinatalouksille ja alhaisen tulotason maille.

Lokakuussa IMF valitsi johtokuntaansa uuden, 25. jäsenen. Uusi johtokunnan jäsen edustaa yhdessä kahden aiemman jäsenen lisäksi Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja vahvistaa näin alueen ääntä ja edustusta. IMF uudisti myös maksujaan ja lisämaksupolitiikkaansa alentaakseen rahoitusta tarvitsevien jäsenvaltioiden lainanottokustannuksia merkittävästi ja turvaten samalla rahoitusvalmiutensa. Alhaisen tulotason maille IMF sopi köyhyyden vähentämisen ja kasvun rahaston (PGRT) vahvistamisesta monivuotisella politiikkauudistus- ja rahoituspaketilla, jonka myötä IMF pystyy jatkamaan luotonantoa edullisemmilla koroilla. Lisäksi IMF aloitti kestävyys- ja vakausrahaston (RST) ensimmäisen väliarvioinnin. RST-rahasto auttaa alhaisen tulotason maita ja haavoittuvaisessa asemassa olevia keskimääräisen tulotason maita vahvistamaan taloutensa kestävyyttä ilmastonmuutosta ja tulevia pandemioita vastaan. Siten se edistää maiden maksutaseiden tasapainoa tulevaisuudessa. EU:n jäsenvaltiot ja niiden keskuspankit ovat tärkeitä PRGT- ja RST-rahastojen rahoittajia. EU:n keskuspankkien maksuosuuksia voidaan kuitenkin käyttää vain, jos niihin kohdistuvalla rahaston saatavalla on varanto-omaisuuden asema. Tämä estää keskuspankkeja antamasta rahastoille vastikkeettomia avustuksia ja lahjoituksia. EKP tuki edelleen myös kansainvälisiä aloitteita, joilla autetaan haavoittuvia maita selviytymään kasvavista velkaongelmista. Tällaisia olivat erityisesti G20-ryhmän velkojen käsittelyä koskevien yhteisten sääntöjen (Common Framework for Debt Treatments) parantaminen sekä IMF:n ja Maailmanpankin aloite sellaisten maiden tukemiseksi, joilla on maksuvalmiushaasteita mutta joiden velka on kestävällä tasolla.

Kolme vuotta IMF:n vuonna 2021 tekemän edellisen yleisen erityisnosto-oikeuksien jaon jälkeen EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit arvioivat erityisnosto-oikeuksia koskevat vapaaehtoiset kaupankäyntijärjestelynsä IMF:n kanssa.^[92] Marraskuussa EKP:n neuvosto totesi, että eurojärjestelmän nykyiset vapaaehtoiset kaupankäyntijärjestelyt ja niiden laajuudet ovat riittävät.

11 Hyvän hallinnon sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen

EKP tekee tärkeää työtä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvissä kysymyksissä. Julkisena toimielimenä EKP on tilivelvollinen Euroopan unionin kansalaisille ja heidän valitsemilleen edustajille. Tähän vastuuseen kuuluu tehokas tiedottaminen ja vuoropuhelu eri yleisöjen kanssa, tiukkojen eettisten sääntöjen ja avoimuuden noudattaminen, työntekijöitä tukeva toimintakulttuuri ja heidän hyvinvointinsa edistäminen sekä ilmasto- ja ympäristövaikutusten ja ‑riskien arviointi. Vuonna 2024 saavutettiin useita EKP:n ilmasto- ja luontosuunnitelman välitavoitteita.

11.1 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset

Tässä osassa on yleiskatsaus tärkeimmistä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvistä tapahtumista vuonna 2024. Yleiskatsausta täydentävät tämän vuosikertomuksen muut osat sekä EKP:n verkkosivuilla olevat lisätiedot (ks. taulukko 11.1).

Osissa 11.2 ja 11.3 selostetaan yksityiskohtaisesti, miten EKP toteutti vuonna 2024 merkittäviä hankkeita vahvistaakseen jatkuvasti hallintojärjestelmiään Euroopan unionin toimielimenä ja edisti samalla avoimuutta ja vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Osassa 11.2 tuodaan esille, miten EKP tekee tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan unionin ja kansainvälisen tason toimielinten kanssa lujittaakseen ammattietiikkaa, luotettavuutta ja hyviä toimintatapoja ja vastaa siten myös yleisön kasvaneeseen kiinnostukseen näitä aiheita kohtaan. Osassa 11.3 selostetaan pääpiirteittäin hankkeet, jotka EKP on toteuttanut vahvistaakseen tavoitettavuuttaan ja lisätäkseen avoimuuttaan ja yhteydenpitoaan suureen yleisöön. Osassa 11.4 on yleiskatsaus henkilöstöpolitiikkaan ja tietoja siitä, miten EKP vaalii avointa toimintakulttuuria ja edistää työntekijöidensä urakehitystä, sekä tuoreita tietoja henkilöstön moninaisuutta ja osallisuutta edistävistä keskeisimmistä toimista vuonna 2024. Osassa 11.5 käsitellään lopuksi EKP:n työtä ilmasto- ja ympäristöasioissa ja annetaan tarkempia tietoja alan asiantuntijajulkaisuista.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä arvioidaan osana EKP:n rahoitusriskien ja muiden riskien hallintajärjestelmää. Tätä selostetaan EKP:n vuoden 2024 tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevassa luvussa. Yksi tämän järjestelmän osa on eurojärjestelmän taseen ilmastostressitesti^[93], jolla EKP arvioi eurojärjestelmän taloudellisen riskiprofiilin herkkyyttä ilmastonmuutokselle. Ensimmäinen ilmastostressitesti tehtiin vuonna 2022, ja siitä on sittemmin tullut säännöllisesti toistettava testi, joka tehtiin uudelleen vuonna 2024.

11.2 Eettisen toimintatavan ja luotettavuuden lujittaminen

EKP:n compliance- ja hallintotapayksikkö vastaa eettisten ja hallintoa koskevien sääntöjen laatimisesta tiukkojen menettelytapaohjeiden mukaisesti sekä näiden sääntöjen noudattamisen seurannasta.

Vuonna 2024 eettisten ja compliance-asioiden komitea tuki kansallisia keskuspankkeja ja toimivaltaisia kansallisia viranomaisia eettisten ohjeiden täytäntöönpanossa tarjoamalla neuvontaa asioissa, jotka liittyivät yksityisten rahoitustoimien rajoituksiin sekä työn ulkopuolista toimintaa ja palkatonta vapaata koskeviin eturistiriitoihin. Lisäksi komitea pyrki maksimoimaan erilaisten näkökulmien tarjoamat edut ja tietämyksen järjestämällä teematilaisuuksia, joissa kävi yleisöä noin 50:stä eri julkisesta toimielimestä ja organisaatiosta kuulemassa ulkopuolisia puhujia. Etiikan maailmanlaajuisen teemapäivän (Global Ethics Day) tiimoilta komitea julkaisi verkossa bannerin, jossa luki kaikilla EU:n virallisilla kielillä ”Etiikka: yhteinen kompassimme” yhteisen sitoumuksen esille tuomiseksi.

Euroopan unionin tasolla EKP työskenteli muiden EU:n toimielinten tavoin EU:n eettisen valvontaelimen perustamista koskevan toimielinten välisen sopimuksen hyväksymiseksi. Sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä saavutus ja edistää olennaisesti hyviä toimintatapoja koskevaa yhteistä kulttuuria EU:n toimielimissä. Kansainvälisellä tasolla EKP toimi aktiivisesti jakaen tietoa ja parhaita käytäntöjä maailmanlaajuisessa monenvälisten järjestöjen eettisessä verkostossa (ENMO) sekä verkoston varapuheenjohtajan ominaisuudessaan että osallistumalla kokouksiin, työryhmiin ja Maailman terveysjärjestön isännöimään vuotuiseen konferenssiin ja lujitti siten maailmanlaajuista yhteistyötä.

Vuonna 2024 keskeisenä painopisteenä oli edelleen ylläpitää tietoisuutta eettisestä toimintatavasta ja ammatillisesta luotettavuudesta. Uusille tulokkaille suunnattujen johdantokurssien lisäksi compliance- ja hallintotapayksikön järjestämissä koulutuksissa painottuivat tietyille organisaatiotoiminnoille suunnitellut ja räätälöidyt koulutukset sekä kertaustilaisuudet yksityisiin rahoitustoimiin sovellettavista säännöistä. Etiikan teemapäivän yhteydessä järjestettiin myös useita tilaisuuksia, kuten näyttelyitä ja koko EKP:n henkilöstölle suunnattu visailu. Compliance- ja hallintotapayksikkö jatkoi digitalisointitoimiaan eettisen neuvonnan tuomiseksi helpommin henkilöstön ulottuville esimerkiksi EKP:n mobiililaitteissa. Lisäksi EKP:n ylimmän johdon sidonnaisuusilmoituksia koskeva menettely digitalisoitiin, mikä teki ilmoittamisesta nopeampaa ja sujuvampaa.

Tiedotushankkeiden ja intuitiivisten digitaalisten työkalujen jatkuvan kehittämistyön tuloksena eettistä neuvontaa koskevien pyyntöjen määrä kasvoi huomattavasti. Kun vuonna 2023 vastaanotettiin 2 767 pyyntöä, niitä saatiin 3 070 vuonna 2024 (ks. kuvio 11.1). Compliance- ja hallintotapayksikön vuonna 2024 järjestämät vuotuiset compliance-tarkastukset vahvistivat jälleen, että EKP:n työntekijät ja ylin johto noudattavat yleisesti yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä.

Kuvio 11.1

EKP:n työntekijöiden vuonna 2024 esittämät neuvontapyynnöt

EKP:n riippumaton eettinen komitea täydentää EKP:n hallintorakennetta yhdessä EKP:n tarkastuskomitean kanssa. Se neuvoo EKP:n ylintä johtoa eettiseen toimintatapaan liittyvissä kysymyksissä, jotka useimmiten koskevat työn ulkopuolista toimintaa ja toimikauden jälkeistä ansiotyötä, sekä arvioi heidän sidonnaisuusilmoituksiaan. Lisäksi komitea seuraa eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä eettisten ja hyvien toimintatapojen alueella. Vuonna 2024 se tarkisti sidonnaisuusilmoitusten välityksellä, että EKP:n ylin johto noudatti yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä, ja antoi 34 lausuntoa eri aiheista, mukaan lukien 10 lausuntoa toimikauden jälkeistä ansiotyötä koskevista rajoituksista (monet lausunnoista sisälsivät suosituksia karenssiajan noudattamisesta). Eettisen komitean lausunnot julkaistaan EKP:n verkkosivustolla kuusi kuukautta niiden antamispäivän jälkeen.

11.3 EKP:n politiikka – avointa ja selkeää viestintää

Inflaatio hidastui entisestään vuonna 2024 ja lähestyy 2 prosentin tavoitetta vuonna 2025, ja inflaatio-odotusten vakaus on tukenut EKP:n tavoitteita. Tutkimukset osoittavat, että rahapolitiikan välittymisen kannalta kuluttajien ja yritysten odotuksilla on vähintään yhtä suuri merkitys kuin rahoitusmarkkinaosapuolten odotuksilla. Selkeä, johdonmukainen ja helppotajuinen viestintä on keskeinen keino, jolla EKP voi ohjata odotuksia.

Vuonna 2024 korkosyklissä tapahtui käänne. Ensimmäisen ohjauskorkojen laskun yhteydessä kesäkuussa 2024 EKP selvensi päätöksen taustoja ja talouden näkymiä tarkasti koordinoidulla viestinnällä. Pääjohtajan mielipidekirjoituksia julkaistiin useissa eurooppalaisissa medioissa (ja myös blogikirjoituksena EKP:n verkkosivuilla), ja johtokunnan jäseniä haastateltiin televisiossa ja radiossa. Verkkosivuilla ja EKP:n sosiaalisen median kanavissa julkaistiin myös yleistajuista tietoa koronlaskun vaikutuksesta ihmisten arkeen kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Yleisöviestinnän tehostaminen

Hintojen nousu puhutti eurooppalaisia viimeisen inflaatiopiikin aikana ja herätti paljon kysymyksiä ja huolta. EKP selvensi jatkuvasti toteuttamiensa toimien perusteluita. Tutkimukset osoittavat, että suurin osa Euroopan kansalaisista kuulee EKP:stä television ja radion kautta, ja myös verkon kautta tavoitettujen ihmisten määrä on kasvussa. Niinpä EKP:n päättäjät käyttivät ennen kaikkea televisiota, sosiaalista mediaa ja yleismediaa kanavina, joiden kautta esitettiin EKP:n politiikan perusteluja ja kerrottiin, miten EKP huolehtii hintavakaudesta kaikkien eduksi.

Vuonna 2024 kokeiltiin uusia formaatteja. Niitä olivat esimerkiksi ”kulissien takana” ‑tyyppinen televisiodokumentti, joka tarjosi henkilökohtaisia näkökulmia EKP:n toimintaan. EKP:n päättäjät haluavat olla suorassa kontaktissa ihmisiin euroalueen eri maissa, ja virallisten vierailujen yhteydessä järjestettiinkin usein yleisötilaisuuksia paikallisilla markkinoilla ja toreilla tai kouluissa ja yliopistoissa. Erityisesti haluttiin tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka kenties eivät yleensä kuule keskuspankin rahapolitiikasta, ja pääjohtaja Lagarde vieraili tunnetussa tv-viihdeohjelmassa kertomassa selkeällä ja helppotajuisella tavalla siitä, millä keinoilla EKP pitää hinnat hallinnassa, miten tekoäly vaikuttaa talouteen ja miten entistä epävarmemmasta taloustilanteesta voidaan selviytyä.

Jotta yhteys rahapolitiikan ja reaalitalouden toiminnan välillä konkretisoituisi, EKP:n päättäjät vierailivat yrityksissä euroalueen eri maissa – esimerkiksi Pasqal-kvanttilaskentalaboratoriossa Ranskassa, teknologia- ja palveluyritys Boschissa Saksassa ja Rotterdamin satamassa Alankomaissa. Vierailut tarjoavat tilaisuuden keskustella siitä, miten EKP:n politiikka vaikuttaa talouteen ja yrityksiin, ja lisäksi ne auttavat päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin yritysten kohtaamia haasteita, joita ovat esimerkiksi sääntelyn ja teknologian vaikutukset tuottavuuteen, koulutetun työvoiman löytämisen vaikeudet ja vihreän siirtymän asettamat vaatimukset.

EKP:lle on tärkeää olla instituutiona osa Frankfurtin paikallisyhteisön elämää ja pitää suoraan yhteyttä alueen asukkaisiin. Vuonna 2024 EKP avasi jälleen ovensa vierailijoille vuosittaisen ”Night of the Museums” ‑festivaalin yhteydessä. Se osallistui myös paikallisiin Europafestin tapahtumiin Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta, ja sen pisteellä kävi runsaasti yleisöä. Yhdessä Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin kanssa EKP järjesti lähellä päärakennustaan huippusuositun Europa OpenAir ‑konsertin, jossa kävi noin 17 000 kuuntelijaa.

EKP:n saavutettavuuden lisääminen

Vuoden mittaan EKP:n vierailijakeskus otti vastaan kaikkiaan 21 325 kävijää, joista 12 798 osallistui opastetuille kierroksille ja 8 527 luennoille. Yleisö on hyvin kiinnostunut EKP:n päärakennuksen arkkitehtuurista, ja heinäkuussa 2024 aloitettiin jälleen opastetut arkkitehtuurikierrokset, joille osallistui kaikkiaan 1 040 vierailijaa. Se on vain murto-osa kaikista kiinnostuneista, sillä kierrosten osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan kapasiteettisyistä.

EKP haluaa parantaa saavutettavuuttaan ja toimistaan tiedottamista myös verkossa, joten tiedonhaun helpottamiseksi EKP:n verkkosivujen rakenne uudistettiin perusteellisesti käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Uusien yleisöryhmien tavoittamiseksi perustettiin lisäksi uusi WhatsApp-kanava. Se tarjoaa uutisia, visailuja ja muita interaktiivisia sisältöjä. Vuoden 2024 loppuun mennessä kanavalla oli yli 90 000 tilaajaa. EKP pyrkii myös edelleen teknologian keinoin varmistamaan, että sen julkaisemat tiedot ovat helposti ymmärrettäviä. Tätä varten kehitteillä on tekoälypohjainen sovellus, joka parantaa kirjoitustyyliä, ja monikielistä sisältöä tarjotaan entistä enemmän Euroopan komission eTranslation-konekäännöspalvelun kautta.

Merkkipäivät ja juhlavuodet ovat hyvä tilaisuus kiinnittää yleisön huomio EKP:hen ja sen tekemään työhön, selventää sen tehtäviä ja niiden vaikutusta ihmisten elämään. Vuosi 2024 oli yhteisen pankkivalvonnan kymmenes toimintavuosi. Sen kunniaksi pankkivalvontaa esittelevät näyttelyt EKP:n vierailijakeskuksessa päivitettiin ja uudistettiin. Viime vuonna oli myös EKP:n podcast-lähetysten viides toimintavuosi. Sitä juhlistettiin #AskECB-erikoisjaksolla, jossa vastattiin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Lisäksi EKP:n LinkedIn-kanava saavutti 500 000 seuraajan rajapyykin.

EKP:n asiakirjojen julkistaminen pyyntöjen perusteella on tärkeä osa keskuspankin avoimuuspolitiikkaa. Menettelyn tarkoituksena on vahvistaa EKP:n avoimuutta ja demokraattista legitimiteettiä antamalla yleisölle mahdollisuus tutustua EKP:n asiakirjoihin niin laajasti kuin mahdollista. Samalla suojataan EKP:n riippumattomuutta ja toiminnan tehokkuutta.

EKP:n asiakirjoja koskevia julkistuspyyntöjä tuli vuonna 2024 kaikkiaan 74 (edellisvuonna 73). Pyynnöt kattoivat jälleen laajan kirjon aihepiirejä, jotka liittyivät institutionaalisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin sekä keskuspankkitoimintaan ja pankkivalvontaan. Edellisvuoden tapaan useimmat asiakirjapyynnöt koskivat institutionaalisia aiheita, kuten hankintamenettelyitä. EKP:n sitoutumista avoimuuteen kuvastaa se, että kaikki asiakirjapyyntöjen perusteella julkistetut asiakirjat tulevat yleensä saataville myös EKP:n julkisen asiakirjarekisterin kautta. Lisäksi vuonna 2024 päivitettiin luettelo EKP:lle toimitettujen asiakirjapyyntöjen aiheista.

Tiedottaakseen asiakirjojen saatavuutta koskevasta lainsäädännöstä ja edistääkseen avoimuuden kulttuuria laitoksen sisällä EKP järjesti koko henkilöstölle suunnattuja tiedotushankkeita UNESCOn kansainvälisenä tiedon yleisen saatavuuden päivänä.

Euroopan oikeusasiamies ei havainnut EKP:n vastaanottamien asiakirjapyyntöjen käsittelyssä epäkohtia.

11.4 Henkilöstöä tukeva toimintakulttuuri koko Euroopan eduksi

Vuonna 2024 EKP keskittyi jälleen edistämään avointa työskentelykulttuuria ja kehittämään edelleen dynaamista, osallistavaa ja tukea tarjoavaa työpaikkaa, jossa henkilöstö voi yltää parhaisiin suorituksiinsa. Vuoden aikana käynnistettiin useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa henkilöstön hyvinvointia, tehostaa ammatillista kehitystä sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. EKP aloitti myös siirtymisen dynaamisiin työtiloihin. Toimistotilat suunnitellaan uudelleen, jotta ne soveltuvat niin hybridi-, etä- kuin toimistotyöhön. Uudet käytännöt, kuten täysin palkallinen vanhempainvapaa ja laajennettu vapaa omaishoitajille kertovat EKP:n sitoutumisesta tasa-arvoisen työympäristön luomiseen. Ammatillisen kehityksen tueksi avattiin Career Portal ‑verkkoalusta, jossa tarjotaan liikkuvuusmahdollisuuksia (eli henkilöstön mahdollisuutta vaihtaa tehtävää sisäisesti) ja mentorointia. Moninaisuutta ja osallisuutta edistetään niiden eri ulottuvuuksia käsittelevillä hankkeilla sekä kunnianhimoisilla sukupuolijakaumatavoitteilla. Näillä toimilla EKP pyrkii vaalimaan työilmapiiriä, jossa kaikki henkilöstön jäsenet tuntevat olevansa arvostettuja ja pystyvänsä antamaan parhaan panoksensa koko Euroopan eduksi.

Työkulttuuri ja työolot

EKP on muokkaamassa työtilojaan niin, että ne soveltuvat etä- ja toimistotyön yhdistävään hybridimalliin. Vuonna 2024 otettiin ensimmäiset askeleet dynaamisten työtilojen suuntaan esimerkiksi aloittamalla työpöytien jaettu käyttö. Tarkoituksena on edistää joustavuutta, osallisuutta ja yhteistyötä sekä optimoida toimistotilojen käyttö. Työntekijöiden osallistuminen on olennaista, kun halutaan luoda työympäristö, joka tukee työntekijöiden ja työskentelytapojen moninaisuutta. Osa työryhmistä on jo suunnitellut uudet työtilansa ja aloittaa niiden käytön vuonna 2025.

EKP:ssä otettiin 1.1.2025 käyttöön lisävanhempainvapaa, jota sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen syntyneiden tai adoptoitujen lasten vanhempiin. Vanhemmat voivat ottaa 40 päivän palkallisen lisävapaan lapsen syntymää tai adoptiota seuraavien kolmen vuoden aikana. Siirtymämenettelyn kautta elokuusta 2022 lähtien syntyneiden tai adoptoitujen lasten vanhemmat voivat saada 20 päivän lisävanhempainvapaan. Omaishoitajille tarkoitettua vapaata on pidennetty kymmeneen päivään vuodessa. Nämä olemassa olevien etuuksien laajennukset vahvistavat EKP:n sitoutumista työn ja yksityiselämän tasapainoon sekä sukupuolten tasa-arvoon ja edistävät osallistavaa työkulttuuria.

EKP piti edelleen prioriteettina työntekijöiden kuuntelemista, jotta heidän tarpeitaan voidaan ymmärtää syvemmin. Kyselystä saadun palautteen perusteella EKP käynnisti hankkeita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja avoimen keskustelukulttuurin vahvistamiseksi. Esimerkiksi fokusryhmien kautta saatiin lisää ymmärrystä hyvinvoinnin haasteiden juurisyistä ja määritettiin niille ratkaisuja. Viestintäkampanjoilla lisättiin tietoisuutta joustavista työskentelymahdollisuuksista, ja työpajoissa tarjottiin henkilöstölle ja johdolle välineitä epäkunnioittaviin toimintatapoihin puuttumiseksi.

Lisäksi toteutettiin kaikki toimialat kattava arviointi, jossa tarkasteltiin työpaikalla tapahtuvan epäammattimaisen käytöksen käsittelyä. Tavoitteena oli selventää ja tehostaa menettelyjä sekä varmistaa paremmat turva- ja tukitoimet.

Palkkojen yleistarkistusmenetelmän arviointi valmistui vuonna 2024. Menetelmän avulla määritetään, miten EKP:n palkkoja tarkistetaan vuosittain. Uusi menetelmä perustuu Eurostatin julkaisemiin tietoihin, mikä takaa sen läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden.

Ammatillinen kehitys ja urakehitys

Henkilöstön urakehitysmahdollisuudet ovat yksi EKP:n prioriteeteista, ja vuonna 2024 käynnistyi tärkeä niitä edistävä hanke, uusi Career Portal ‑verkkopalvelu. Verkkopalvelun kautta henkilöstö voi keskitetysti perehtyä sisäisen liikkuvuuden ja mentoroinnin kaltaisiin mahdollisuuksiin. Verkkopalvelu tarjoaa myös uutena toimintona mahdollisuuden etsiä organisaatiosta työntekijöitä, joiden kanssa vaihtaa tehtäviä. Näin voidaan toteuttaa horisontaalista liikkuvuutta, laajentaa osaamista ja rakentaa ammatillisia verkostoja. Vuonna 2025 palveluun on tarkoitus lisätä uusia ominaisuuksia, esimerkiksi mahdollisuus saada käytännön oppimiskokemus kollegan tehtävistä niin sanotun varjostamisen kautta. Career Portal ‑verkkopalvelulla oli ensimmäisten kuuden viikon aikana 1 207 käyttäjää.

Vuonna 2024 käynnistyi Schuman-ohjelman kuudes versio, johon kuului kaikkiaan 39 henkilöstövaihtohanketta EKP:n, kansallisten valvontaviranomaisten ja kansallisten keskuspankkien välillä. EKP:n henkilöstö osallistui edelleen henkilöstövaihtoihin useiden kansallisten valvontaviranomaisten ja EU:n toimielinten kanssa osana erityistä vaihto-ohjelmaa yhteisen pankkivalvonnan kanssa. Vuoden 2024 lopussa oli meneillään seitsemän vaihtojärjestelyä neljän kansallisen valvontaviranomaisen kanssa (Italian keskuspankki, Alankomaiden keskuspankki, Espanjan keskuspankki ja Ranskan valvontaviranomainen ACPR) sekä kolmen toimielimen kanssa (yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan investointipankki ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen).

Työympäristömme muuttuu kiihtyvään tahtiin, ja uusia haasteita ilmaantuu kaiken aikaa. Uusien taitojen hankkiminen ja kehittäminen on olennaista sekä henkilökohtaisen kasvun että organisaation menestyksen kannalta. Vuoden 2024 koulutusohjelmassa keskityttiin tekoälyyn, ilmastoriskiin ja johtajuuteen. Tekoälyn saralla painopisteenä oli tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen. Henkilöstöä kannustettiin tutkimaan, mitä tekoäly on, ja kokeilemaan siihen liittyvää teknologiaa ja työvälineitä. Ilmastoriskien koulutusohjelma auttoi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja yhteisen pankkivalvonnan henkilöstöä syventämään ymmärrystä näiden riskien vaikutuksesta rahoitusjärjestelmään. Johtajuuden kehittämishankkeisiin sisältyi esimerkiksi niin sanottu 360-palauteharjoitus kaikille johdon tasoille. Ensi kertaa mukana oli myös erityinen kehittämisohjelma ryhmätason päälliköille.

Henkilöstön moninaisuus ja osallisuus

Henkilöstön moninaisuuteen, osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuvaa työskentelykulttuuria edistetään EKP:ssä yhteisin toimin. Erityiset asiantuntijat (Executive D&I Sponsor) tarjoavat johdolle tukea ja muistuttavat asian tärkeydestä. Kullakin toimialalla on toimihenkilöt (D&I Ambassador), joiden tehtävänä on edistää moninaisuutta ja osallisuutta. Niitä edistetään myös kuudessa verkostossa, joiden kautta aliedustetut ryhmät saavat äänensä painokkaammin kuuluviin. Moninaisuus- ja osallisuusasiantuntija (D&I Adviser) ja henkilöstötiimi vastaavat näiden asioiden kokonaisvaltaisesta huomioimisesta esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja pitävät yllä avointa keskustelukulttuuria. Yhteisen kokemuksen ja tietämyksen hyödyntämiseksi EKPJ:n ja yhteisen pankkivalvonnan moninaisuus- ja osallisuusverkosto kokoontuu säännöllisesti tavoitteenaan palvella entistä paremmin kaikkia EU:n kansalaisia.

EKP on ottanut käyttöön kunnianhimoisia tavoitteita ja toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Vuonna 2024 naisten osuus päällikkötasolla (I-L-palkkaluokat) oli 33,3 % ja ylemmän johdon tasolla (K-L-palkkaluokat) 37,3 %, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin näille tasoille asetetut tavoitteet. Johdon kokoonpano on nyt huomattavasti tasa-arvoisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Haasteena on silti edelleen asiantuntijatason (F/G-G-palkkaluokat) ja päällikkötason (H-palkkaluokka) välisen eron kurominen umpeen (ks. kaavio 11.1). Sukupuolijakauman tasapainottamista on siis edelleenkin edistettävä.

Vuonna 2024 toimia laajennettiin toteuttamalla naisia tukevien toimien lisäksi myös miehille suunnattuja toimia, kuten luentosarja sukupuolinormeista, maskuliinisuuksista ja isyyslomasta. Tavoitteena on ympäristö, jossa kaikkia yksilöllisiä taustoja, kokemuksia sekä kykyjä ja taitoja arvostetaan. Tätä varten järjestettiin useita työpajoja osallistavasta toiminnasta ja johtamisesta, LGBT+-inklusiivisuudesta, etnisyydestä ja vähemmistöjen tukemisesta.

EU:n monimuotoisuuden teemakuukauden vuoden 2024 teemana oli rotu ja etnisyys, joita tutkittiin yhdessä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvalle henkilöstölle käynnistettiin pilottihankkeena mentorointiohjelma ja perustettiin fokusryhmiä. Hankkeen vahvuuksista ja kehittämiskohteista koottujen näkemysten pohjalta järjestettiin johdolle osallisuutta käsittelevä pilottityöpaja.

Kaavio 11.1

EKP:n henkilöstö lukuina

11.5 Ympäristö- ja ilmastohaasteisiin liittyvän työn edistäminen

Ilmastotaloustieteen ja mallinnuksen viimeaikaisen kehityksen myötä on havaittu, että hillitsemättömän ilmastonmuutoksen kustannukset ovat merkittävästi oletettua suuremmat. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei ole edistytty riittävästi. Oikea-aikaisella siirtymisellä vihreämpään talouteen pienennettäisiin kustannuksia huomattavasti.^[94] Maailman vuotuiset hiilipäästöt ovat nyt korkeimmillaan koko mittaushistorian aikana, ja tutkijat odottavat maailman keskilämpötilan nousevan tämän vuosisadan aikana 2,6–2,8 astetta esiteollisen ajan keskiarvoa korkeammaksi, vaikka nykyiset poliittiset sitoumukset täytettäisiinkin. Nousu on paljon suurempi kuin Pariisin sopimuksessa asetettu 1,5 asteen raja.^[95] Maapallon lämpenemisen ja liian myöhäisen siirtymän riskit ovat siksi kasvussa. Lisäksi luonnon tilan heikkeneminen haittaa taloutta ja aiheuttaa taloudellisia riskejä. Ilmasto ja luonto ovat sidoksissa toisiinsa, ja EKP:n on oltava selvillä niiden yhteisvaikutuksesta talouteen ja rahoitussektoriin, jotta se voisi toteuttaa mandaattinsa mukaista tehtävää tehokkaasti.

Vuonna 2024 EKP jatkoi työtä vuosien 2024–2025 ilmasto- ja luontosuunnitelmansa toteuttamiseksi. Tätä työtä koordinoi EKP:n ilmastonmuutoskeskus, ja sitä tehdään yhteistyössä EKP:n sisäisten sidosryhmien sekä asiaankuuluvien eurojärjestelmän komiteoiden ja ilmastofoorumien kanssa. Suunnitelmassa jatketaan työtä aiempien saavutusten pohjalta ja hahmotellaan EKP:n visio ilmastonmuutokseen ja luonnon tilan heikkenemiseen vastaamiseksi sen mandaatin rajoissa. Aiemmin sovittujen toimenpiteiden toteutusta jatketaan^[96], ja lisäksi suunnitelmassa nimetään jatkoa varten kolme painopistealuetta: vihreän siirtymän tukeminen, ilmastonmuutoksen lisääntyvien fyysisten vaikutusten ymmärtäminen ja ympäristöriskien tutkimuksen edistäminen. Ilmastonmuutoskeskus on myös kehittänyt aloitteita valmiuksien parantamiseksi ja lisännyt eurojärjestelmän sisäistä synergiaa yhteisillä koulutusohjelmilla, seminaareilla ja hankkeilla. EKP:n työntekijät ovat osallistuneet koulutuksiin ja työpajoihin muiden keskuspankkien henkilöstön ja eurojärjestelmän ulkopuolisten muiden sidosryhmien kanssa. EKP on osaltaan edistänyt ilmastokysymyksiä kansainvälisillä foorumeilla, kuten keskuspankkien ja pankkivalvojien Network for Greening the Financial System ‑verkostossa (NGFS), finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä (Financial Stability Board), Baselin pankkivalvontakomiteassa, Euroopan valvontaviranomaisten kanssa ja Euroopan järjestelmäriskikomiteassa, Kansainvälisessä järjestelypankissa (BIS), BIS:n maksu- ja markkinainfrastruktuurikomiteassa, G7-ryhmässä, G20-ryhmässä sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Maailmanpankissa.

Rahapolitiikan toimeenpanon osalta kesäkuussa 2024 julkaistiin ilmastotiedot eurojärjestelmän rahapoliittisista sijoituksista ja EKP:n valuuttavarannosta, ja julkaistuja tietoja laajennettiin tällöin kattamaan yrityssektorin velkapaperien lisäksi muun tyyppisiä sijoituksia. Raportin piiriin kuuluu nyt 99,7 % kaikista eurojärjestelmän rahapoliittisista sijoituksista. Eurojärjestelmän päämääränä on vähentää yrityssektorin velkapaperien hiili-intensiteettiä Pariisin sopimuksen tavoitteita ja EU:n ilmastoneutraalisuustavoitteita tukevalla uralla, ja yritysten velkapapereihin liittyvät hiilipäästöt supistuivatkin edelleen. Yritysten joukkolainaomistuksissa erääntyvien pääomien uudelleensijoittaminen lopetettiin 31.12.2024, ja jatkossa vähennykset perustuvat näiden sijoitusten maturiteettiprofiiliin ja yritysten omiin toimiin. EKP:n neuvosto sopi toukokuussa 2024, että eurojärjestelmän hankkimille yrityssektorin velkapapereille asetetaan väliaikaiset päästövähennystavoitteet, joiden avulla tässä vaiheessa seurataan sisäisesti yrityslainasalkkujen päästövähennysten kehitystä. Jos havaitaan poikkeamia tavoitellusta kehityksestä, EKP:n neuvosto arvioi tarvetta korjaustoimiin tapauskohtaisesti mandaattinsa rajoissa. Lisäksi eurojärjestelmä jatkoi edelleen ilmastonäkökohtien sisällyttämistä rahapoliittisiin operaatioihinsa sekä riskiarvioidensa ja riskienhallintansa parantamista. Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit esimerkiksi soveltavat nykyään omiin luottoriskinarviointijärjestelmiinsä yhteisiä vähimmäisstandardeja heinäkuussa 2022 annetun sitoumuksen mukaisesti.^[97]

Rahoitusjärjestelmän vakauden ja skenaarioanalyysien osalta EKP:n, Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten 55-valmiuspaketin kertaluonteinen ilmastoskenaarioanalyysi osoittaa, että siirtymäriskit eivät yksinään todennäköisesti uhkaa EU:n rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta. Yhdessä makrotalouden häiriöiden kanssa esiintyessään nämä riskit voivat kuitenkin aiheuttaa tappioita rahoituslaitoksille. Tämä vaatii politiikan yhteistä koordinointia. EKP:n johtaman NGFS-verkoston työryhmän laatimat uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot sisältävät päivitetyn vahinkofunktion, jonka perusteella fyysiset riskit arvioidaan entistä epäsuotuisammiksi. Uudet skenaariot tuovat esiin, miten siirtymä vaikeutuu, kun ilmastopolitiikka ei ole riittävän kunnianhimoista.

EKP:n pankkivalvonta arvioi edelleen, miten pankit noudattivat ilmasto- ja ympäristöriskeihin liittyviä EKP:n valvontaodotuksia. Useimmat pankit ovat nyt ottaneet käyttöön ilmasto- ja ympäristöriskien hallintakehikot. Pienellä joukolla pankkeja ei kuitenkaan vielä ole perustason välineitä käytössä ilmasto- ja ympäristöriskien asianmukaiseen hallintaan. Elleivät pankit täytä vaatimuksia asetettuihin määräaikoihin mennessä, niille voidaan määrätä uhkasakkoja.

Ilmastotiedon tuottamisen osalta kaikkia kolmea EKP:n ilmastonmuutokseen liittyvää tilastoindikaattorisarjaa (jotka koskevat kestävää rahoitusta, fyysisiä riskejä ja hiilipäästöjä) päivitettiin ja parannettiin vuonna 2024 (ks. osa 7.2).

Vuotuiset ilmastoon liittyvät taloudelliset tiedot EKP:n rahapolitiikkaan liittymättömistä sijoitussalkuista ja EKP:n ympäristöselonteko antavat yleiskuvan EKP:n rahoittamien päästöjen hiilijalanjäljestä ja päästövähennystavoitteista sekä EKP:n oman toiminnan ympäristövaikutuksista ja ‑tavoitteista. Tiedot EKP:n ympäristöasioiden hoidosta vuonna 2024 julkaistaan vuonna 2025 yhdessä uuden vuosien 2025–2027 ympäristöasioiden hallintaohjelman kanssa.

Työ eurosetelien ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi jatkui vuonna 2024. Vuoden aikana edistyttiin muun muassa siirtymisessä sataprosenttisesta luomupuuvillakuidusta valmistetun setelipaperin käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi tehtiin tutkimusta liikkeessä olevien setelien elinkaaren pidentämisestä ja vaihtoehtoisista kestävistä setelien hävittämistavoista, kuten jätemateriaalien kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä. Myös tulevia euroseteleitä kehitetään ekologisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Tämä merkitsee, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikissa setelien kehitysprosessin vaiheissa (ks. osa 6.3). Sähköisten vähittäismaksujen alalla EKP vauhditti kehitystä tutkimalla EKPJ:n kanssa, miten maksuprosessin ympäristöjalanjälkeä voitaisiin pienentää. Eurojärjestelmä on kehittänyt sähköisille vähittäismaksuille alustavat parhaat ympäristökäytännöt, jotka koskevat yksinomaan digitaalisia maksuja. Samaa lähestymistapaa sovelletaan digitaalisen euron hankkeeseen, jossa eurojärjestelmä keskittyy ympäristöjalanjäljen minimointiin koko arvoketjussa. Se edellyttää nykyisten standardien käyttöä ja prosessien optimointia, energiankulutuksen minimointiin tähtäävien menettelyjen soveltamista sekä parhaiden käytäntöjen noudattamista ympäristöasioiden hoidossa ja tietojen julkisessa saatavuudessa.

Aiemmin sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen ohella EKP laajensi ilmastoon liittyvää työtään kolmella osa-alueella (ks. kaavio 11.2).

Kaavio 11.2

EKP:n ilmastoon liittyvän työn painopisteet vuosina 2024–2025

EKP edistyi vihreämpään talouteen siirtymisen vaikutusten selvittämisessä ja niitä koskevissa toimissa. EKP:n pankkien luotonantokyselyn heinäkuun 2024 kyselykierros osoitti, että ilmastoriskit otetaan kasvavassa määrin huomioon luotonantokriteereissä ja lainakysynnässä ja etenkin vihreän siirtymän investointien rahoituksessa. Analyysissä todettiin, että edistyksestä huolimatta Euroopassa tarvitaan edelleen huomattavia vihreitä investointeja. EKPJ:n laatimassa raportissa analysoitiin siirtymän rakenteellisia vaikutuksia tuottavuuteen, ja EKP:n makrotaloudellista mallinnuskehikkoa vahvistettiin analyyseillä, kuten Talouskatsauksessa julkaistulla kehikolla ilmastonmuutoksen siirtymäpolitiikan makrotaloudellisista vaikutuksista. EKP:n blogissa osoitettiin, että energiavaltaiset yritykset kärsivät alhaisista voittomarginaaleista, ja pohdittiin sen merkitystä vihreän siirtymän kannalta. Rahapolitiikan toimeenpanon alueella EKP:n neuvosto vahvisti maaliskuussa 2024, että koska ohjausjärjestelmän eri kokoonpanoilla voidaan yhtä hyvin varmistaa rahapolitiikan tehokas toimeenpano, eurojärjestelmän tulevan ohjausjärjestelmän suunnittelussa tulisi pyrkiä auttamaan EKP:tä saavuttamaan toissijainen tavoitteensa ja erityisesti vihreään talouteen siirtyminen ilman, että sen ensisijaiselle tavoitteelle eli hintavakaudelle aiheutuu haittaa.

EKP selvitti, miten ilmastonmuutoksen lisääntyvät fyysiset vaikutukset voidaan sisällyttää ilmastoskenaarioihin ja makrotaloudellisiin arvioihin. Tutkimuksia tehtiin muun muassa lämpötilasokkien inflaatiovaikutuksista euroalueen maissa ja toimitusketjuyhteyksien kautta syntyvistä fyysisten riskien kerrannaisvaikutuksista. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueella EKP ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkaisivat ilmastovakuutusturvan puutteiden vähentämistoimia käsittelevän artikkelin, jossa selvitettiin vakuutusturvan aukkojen syitä tarjonta- ja kysyntäpuolella Euroopassa ja hahmoteltiin mahdollisia toimia eurooppalaisen luonnonkatastrofeja koskevan vakuutusturvajärjestelmän luomiseksi.

EKP edisti ympäristöriskejä koskevaa työtä julkaisemalla Talouskatsauksessa ekosysteemipalveluja käsittelevän kehikon sekä artikkelin luonnon tilan heikkenemisen ja luontokadon vaikutuksista. Niissä todettiin, että luonnon tilan heikkeneminen voi asettaa merkittäviä haasteita perussopimuksen mukaiselle EKPJ:n hintavakaustavoitteelle ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistämistehtävälle. Lisäksi EKP toteutti yhdessä Potsdam Institute for Climate Impact Research ‑laitoksen, NatureFinance-organisaation ja Minnesotan yliopiston kanssa tutkimuksen, jossa korostettiin integroitujen ympäristö–ilmastoskenaarioiden tärkeyttä tarkemman kuvan saamiseksi rahoitusjärjestelmän ja talouden vakaudelle aiheutuvista riskeistä. EKP toteutti niin ikään tutkimuksen oikeudellisista seurauksista, joita ympäristöriskit voivat aiheuttaa keskuspankeille ja pankkivalvojille. Näitä käsiteltiin Frank Eldersonin puheessa, jonka aiheena olivat luonnon tilan heikkenemiseen liittyvät riskit.

12 Tutustu henkilöstöömme

Monet vuoden 2024 saavutuksista toteutuivat EKP:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) asiantuntijoiden yhteistyön ansiosta. Etenkin EKP:n neuvosto ja EKPJ:n johto saivat päätöksentekomenettelyihinsä tukea lukuisilta erikoisalojen komiteoilta. Nämä EKP:n ja EKPJ:n asiantuntijoista koostuvat komiteat toimivat omien erikoisalojensa neuvonantajina. Asiantuntijat kertovat tässä tehtävistään komiteoissa ja omista kokemuksistaan EKP:ssä laajemminkin.

Oscar Acre

Toimin puheenjohtajana rahapolitiikkakomiteassa. Se on tärkeä foorumi koko eurojärjestelmän ja EKPJ:n asiantuntijoille, jotka yhteistyössä tukevat EKP:n neuvoston ja EKPJ:n johdon työtä. Keskeinen tehtävämme on analysoida talouskehitystä ja valmistella politiikkalinjauksia koskevia keskusteluja. Näin tarjoamme tukea ohjauskorkoja ja muita rahapoliittisia välineitä koskevalle päätöksenteolle Tiiviisti sanottuna me autamme varmistamaan, että EKP:n politiikka pitää inflaation vakaana ja tukee euroalueen taloutta.

Ennen EKP:hen tuloani johdin Espanjan keskuspankissa taloustieteen, tilastotieteen ja tutkimuksen toimialaa, jossa tehtäviini kuuluivat taloudelliset analyysit ja ennusteet. Olin mukana myös Espanjan arvopaperimarkkinakomissiossa ja Espanjan pääministerin kabinetissa. Olen suorittanut tohtorintutkinnon London School of Economics and Political Science -korkeakoulussa, ja väitöskirjassani keskityin rahapolitiikkaan, rahoitusvakauteen ja makrotalouspolitiikkaan.

EKP:n kansantalouden pääosaston johtajuus on minulle sekä kunnia että merkittävä ammatillinen haaste. EKP on ollut vakauden ja vaurauden tukipylväs Euroopan talous- ja rahaliitossa sen käynnistymisestä lähtien. Hoidamme yhteistyössä muun eurojärjestelmän kanssa tehtävää, joka tulee jatkossakin olemaan elintärkeä. Eniten nautin työssäni jatkuvasta ajatustenvaihdosta lahjakkaiden asiantuntijoiden kanssa ympäri Eurooppaa.

Vapaa-aikaa vietän mielelläni perheeni kanssa Madridissa, ja usein lähden moottoripyörälläni tutkimaan uusia teitä.

Cornelia Holthausen

Toimin puheenjohtajana rahoitusvakauskomiteassa. Siellä käsiteltävät aiheet liittyvät rahoitusvakauden riskien määrittämiseen ja arvioimiseen sekä makrovakauspolitiikkojen asianmukaiseen mitoitukseen.

Tohtorintutkintoni jälkeen minulla oli vahva motivaatio tehdä työtä Euroopan puolesta, ja vuonna 1999 tulin EKP:hen ekonomistiksi tutkimuksen pääosastolle erikoisalanani rahamarkkinat ja maksujärjestelmät. Pian kiinnostuin käytännön politiikkatyöstä ja siirryin muutaman vuoden kuluttua markkinaoperaatioiden pääosastoon likviditeetinhallinnan päälliköksi. Finanssikriisin aikana se oli kiehtova työsarka. Analyysi ja nopea päätöksenteko kulkivat käsi kädessä, ja tunsin, että tiimin jokaisen jäsenen työllä oli todellista vaikutusta asioihin.

Myöhemmin hoidin johtotehtäviä rahoitusalan tutkimuksen, markkinaoperaatioiden, kansantaloustieteen ja lopuksi rahoitusvakauden saralla. Oli hieno kokemus saada tutustua EKP:ssä niin moniin eri aihepiireihin eri työryhmissä vuosien mittaan. Huomasin, että koko organisaatiossa läpikäyvänä tekijänä oli vahva sitoutuminen korkeaan laatuun.

Makrovakauspolitiikan ja rahoitusjärjestelmän vakauden pääosastolla keskitymme laatimaan kattavia analyyseja ja tarjoamaan makrovakauspolitiikkoihin, rahoitusvakauteen ja rahoituksen sääntelyyn liittyvien linjausten neuvonantoa. Tiimimme ydintehtävä on määrittää ja seurata koko rahoitussektorin laajuisia riskejä euroalueella. Teemme tiiviisti yhteistyötä kansallisten keskuspankkien, yhteisen pankkivalvonnan, Euroopan järjestelmäriskikomitean ja EKP:n muiden toimialojen kanssa. Se on haastavaa työtä, ja samalla on palkitsevaa toimia yhdessä yhteisen tavoitteen puolesta.

Olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, että olen saanut työskennellä niin pitkään instituutiossa, jolla on Euroopassa tärkeä rooli ja joka on pysynyt vahvana vaikeinakin aikoina. Tiedän, että Eurooppa pysyy lujasti yhtenäisenä myös tulevina vuosikymmeninä.

Vitaliana Rondonotti

Vuodesta 2017 olen toiminut esittelijänä tilastokomiteassa. Koordinoin EKPJ:n tilastoasioita eri osastojen välillä, seuraan tilastoja koskevan työohjelman toteutumista EKPJ:ssä ja yhteisessä pankkivalvonnassa ja tuen puheenjohtajaa komitean strategisen ohjauksen tehtävissä. Työssäni olen saanut kokea haastavia ja antoisia aikoja. Olen työskennellyt tilastoinnin pääosastolla neljän eri johtajan suorassa alaisuudessa ja nähnyt tilastotoimialan muuttuvan perusteellisesti tietotarpeiden jatkuvan kasvun, uusien menetelmien ja teknologian nopean kehityksen myötä. Samalla tehokas yhteistyö entistä useampien sidosryhmien kanssa niin kasvotusten kuin virtuaalisesti on noussut yhä tärkeämmäksi.

Olen asunut ja opiskellut monissa eri maissa ja oppinut sitä kautta arvostamaan monikansallisia ja monikulttuurisia ympäristöjä, ja kannatan vahvasti kansainvälistä yhteistyötä. Kun aikanaan kuulin Euroopan yhtenäisvaluuttahankkeesta, minua innosti mahdollisuus päästä tekemään töitä EKP:n kaltaisessa kansainvälisessä organisaatiossa koko Euroopan hyväksi.

Tilastomenetelmäopintojeni jälkeen tulin EKP:hen tilastoinnin pääosastolle kausivaihtelun asiantuntijaksi. Aluksi osallistuin raha-aggregaattitilastojen tuotantoon, mutta ennen pitkää kiinnostuin uusista tilastohankkeista, joissa esimerkiksi tutkittiin luottojen keskusrekisterin ja muiden uusien tietoaineistojen käyttöä tilastoinnissa. Uusi arvopaperiomistuksia koskeva tietokanta oli ensimmäisiä EKPJ:n hankkeita, jossa pyrittiin lisäämään datan rakeisuutta.

Olen ylpeä työstäni tilastokomiteassa, jossa saan olla mukana tuottamassa laadukkaita eurooppalaisia tilastoja EKP:n päätöksenteon tueksi. Sitä kautta voin antaa oman panokseni paremman ja vahvemman Euroopan puolesta.

Sylvia Hildebrandt

Olen seteliosaston vanhempi koordinaattori. Tulin EKP:hen vuonna 2017, ja siitä asti vastuualueeni on ollut setelikomitean hallinnollisten ja logististen järjestelyjen hoitaminen. Tämän komitean tehtävänä on varmistaa, että käteisraha on euroalueella laajasti ja helposti saatavilla, että se hyväksytään niin maksuvälineenä kuin arvon säilyttäjänä ja että se säilyy innovatiivisena, turvallisena ja ekologisena.

Työssäni huolehdin komitean puheenjohtajan, sihteerin ja jäsenten välisen viestinnän sujuvuudesta, ja arvostan syvästi kansalliset rajat ylittävää yhteistyön ilmapiiriä ja tiimihenkeä.

Ennen EKP:hen tuloani olin töissä yksityisellä sektorilla osaamisen johtamisen alalla ja sitten tiimiassistenttina. Intohimoni on aina ollut työskentely ihmisten kanssa ja tapahtumien järjestäminen, ja olin innoissani, kun sain soveltaa asiantuntemustani ja taitojani EKP:n tehtäviin. Viihdyn loistavasti EKP:n moninaisessa ja kansainvälisessä ilmapiirissä, ja englantilaista filologiaa opiskelleena nautin, kun pääsen käyttämään kielitaitoani joka päivä. Olen vannoutunut vahvan Euroopan kannattaja, ja minulle on ilo edistää tätä tavoitetta omalla työpanoksellani.

Vapaa-ajallani liikun mielelläni luonnossa joko koiran kanssa tai maastopyöräretkillä. Puolisoni kanssa teemme mielellämme pyöräretkiä kotikulmilla Odenwaldin kauniissa maisemissa.

On hienoa olla mukana tukemassa EKP:n missiota, ja odotan innolla tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Christian Barontini

Toimin sihteerinä kaikkien EKPJ:n komiteoiden sihteeristön yhteistyöryhmässä. Tehtäviini kuuluu teknisten, logististen ja strategisten tukipalveluiden tarjoaminen. Annamme neuvontaa komiteoita koskevista säännöistä, varmistamme yhteisten tavoitteiden sisällön ja määräaikojen yhtenäisyyden ja seuraamme, miten komiteat vastaavat päätöksentekoelinten pyyntöihin.

Ensikosketukseni komiteoihin tapahtui jo varhain keskuspankkiurallani, euron käyttöönoton yhteydessä vuonna 1999. Osallistuin rahapoliittisen komitean työryhmään Ranskan keskuspankin edustajana. Siinä tehtävässä perehdyin syvällisesti eurooppalaisten hankkeiden mekaniikkaan ja siihen, miten tärkeää yhteisen perustan luomiseksi on huomioida kansalliset näkökohdat.

Aloitin EKP:ssä vuonna 2007 kansainvälisten ja Eurooppa-suhteiden pääosastolla ekonomistina. Työssäni tuin EKP:n linjausten valmistelua EU:n toimielinten kokouksiin ja foorumeille Brysselissä. Myöhemmin siirryin nykyiseen tehtävääni sihteeristön pääosastolle, missä koordinoin EKP:n päätöksentekoelinten kokouksia. Koko tämän ajan olen myös ollut aktiivinen jäsen viestintäkomiteassa, joka toimii päätöksentekoelinten neuvonantajana kaikissa sisäisen ja ulkoisen viestinnän kysymyksissä. Niitä ovat esimerkiksi sopeutuminen digitaalisten välineiden jatkuvasti kehittyvään käyttöön tai viestintä keskeisistä hankkeista esimerkiksi rahapolitiikan strategian uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2021.

Euro on ainutlaatuinen valuutta, joka luotiin Euroopan kasvun, vakauden ja taloudellisen yhtenäisyyden edistämiseksi. On suuri kunnia saada edistää niin tärkeää tavoitetta omalla vaatimattomalla panoksellaan.

Tilinpäätös

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 31.12.2024