1 Yhteenveto
Euroalueen talouden arvioidaan jatkavan vaiheittaista elpymistään lähivuosina, vaikka geopoliittinen ja yleispoliittinen epävarmuus on huomattavan suurta. Talous alkoi jälleen kasvaa maltillisesti vuoden 2024 aikana, mutta viimeisimmät indikaattorit viittaavat kasvun heikkenemiseen lyhyellä aikavälillä. Kuluttajien luottamus on edelleen vaimeaa ja epävarmuus on suurta, mikä todennäköisesti kannustaa kotitalouksia säästämään. Edellytykset talouskasvun vahvistumiselle uudelleen ovat kuitenkin olemassa. Vahvassa työmarkkinatilanteessa etenkin reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvun odotetaan tukevan elpymistä, jonka tärkeimpiä taustatekijöitä on edelleen kulutus. Euroalueen kysyntää vahvistanee myös rahoitusolojen keveneminen, joka noudattelee markkinaosapuolten odotuksia tulevasta korkokehityksestä. Finanssipolitiikan oletetaan olevan kaiken kaikkiaan vakauttamisuralla, mutta siihen liittyy suurta epävarmuutta. NextGenerationEU-ohjelman on kuitenkin määrä tukea talouskasvua ohjelman päättymiseen asti vuonna 2027. Ulkoisen kysynnän odotetaan vahvistuvan ja tukevan euroalueen vientiä perusskenaariossa, jonka oletuksena on, että EU:n tärkeimmät kauppakumppanit pitävät kauppapolitiikkansa ennallaan. Sen vuoksi nettoviennillä odotetaan olevan jokseenkin neutraali vaikutus BKT:n kasvuun – kilpailukykyyn liittyvistä haasteista huolimatta. Työttömyysasteen odotetaan laskevan entisestään ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Arvioiden mukaan joidenkin tuottavuuden viimeaikaista kasvua hidastaneiden suhdannetekijöiden vaikutus alkaa vaimentua, ja tuottavuuden odotetaan kohenevan arviointijakson mittaan rakenteellisista haasteista huolimatta. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun odotetaan olevan 0,7 % vuonna 2024 ja 1,1 % vuonna 2025 sekä 1,4 % vuonna 2026 mutta maltillistuvan sitten niin, että se on 1,3 % vuonna 2027. BKT:n kasvu on nyt arvioitu hitaammaksi kuin syyskuussa 2024 julkaistuissa EKP:n asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että vuoden 2024 alkupuoliskon investointitietoja on tarkistettu, odotukset viennin kasvusta vuonna 2025 ovat heikommat ja arviota euroalueen kysynnän kasvusta vuonna 2026 on tarkistettu hieman alaspäin.[1]
YKHI-kokonaisinflaation arvioidaan nopeutuvan vuoden 2024 lopulla ja hidastuvan sitten EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen tuntumaan vuoden 2025 toiselta neljännekseltä lähtien. Energiaerään liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen odotetaan olevan pääsyy inflaation tilapäiseen kiihtymiseen arviointijakson alussa. Öljyn ja kaasun hintojen oletetaan laskevan, joten energiainflaatio jatkaa todennäköisesti hidastumista vuoden 2025 jälkipuoliskolle asti ja pysyy sen jälkeen vaimeana. Poikkeuksena on energiainflaation kiihtyminen vuonna 2027 uusien ilmastonmuutoksen hillintätoimien vuoksi. Elintarvikeinflaation arvioidaan nopeutuvan vuoden 2025 puoliväliin asti lähinnä jalostamattomien elintarvikkeiden uuden hinnannousun vuoksi. Sitten sen arvioidaan hidastuvan keskimäärin 2,2 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaation (HICPX) odotetaan hidastuvan vuoden 2025 alussa, kun energian aiempien hintasokkien välilliset vaikutukset hiipuvat, työvoimakustannuspaineet vaimenevat ja rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutusten välittyminen viipeellä kuluttajahintoihin jatkuu. Asiantuntijat odottavat, että kehityksen tärkeimpänä taustatekijänä on palvelujen hintainflaatio. Se on tähän asti jatkunut suhteellisen nopeana mutta on nyt hidastumassa. Kaiken kaikkiaan energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan 2,9 prosentista 1,9 prosenttiin vuosina 2024–2027. Palkkojen nousu pysyy aluksi nopeana mutta vaimenee vähitellen, kun inflaatiokompensaation paineet väistyvät. Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kasvun hidastumisen ja tuottavuuden kasvun elpymisen odotetaan hidastavan yksikkötyökustannusten nousua merkittävästi. Näin ollen euroalueen hintapaineiden arvioidaan heikkenevän, kun voittomarginaalit vaimentavat aluksi yhä suuria työvoimakustannuspaineita mutta elpyvät sitten arviointijakson kuluessa. Ulkoiset hintapaineet pysynevät kaiken kaikkiaan maltillisina. YKHI-kokonaisinflaatio vuosina 2024 ja 2025 on nyt arvioitu hitusen hitaammaksi kuin syyskuun 2024 asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että inflaatio on ollut odotettua hitaampaa ja öljyn ja sähkön hintaoletuksia on tarkistettu alaspäin.
Taulukko 1
Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksikköinä)
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | |
BKT | 0,5 | 0,7 | 1,1 | 1,4 | 1,3 | -0,1 | -0,2 | -0,1 |
YKHI | 5,4 | 2,4 | 2,1 | 1,9 | 2,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 |
YKHI ilman energia- ja | 4,9 | 2,9 | 2,3 | 1,9 | 1,9 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
Huom. BKT:tä koskevat arviot ovat kausivaihtelusta puhdistettujen ja työpäiväkorjattujen tietojen vuotuisia keskiarvoja. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
2 Kansainvälinen toimintaympäristö
Maailmantalouden kasvu on jatkunut vahvana, vaikka sitä jarruttavat tekijät voimistuvat ja tuovat esiin maailmantalouden näkymien haurauden.[2] Maailmantalouden kasvu nopeutui hieman tämän vuoden kolmannella neljänneksellä ja oli suurin piirtein syyskuun 2024 asiantuntija-arvioiden mukaista. Tämä johtui siitä, että Kiinan taloudellisen toimeliaisuuden kasvu kiihtyi ja Yhdysvaltojen BKT:n kasvu oli odotettua voimakkaampaa. Vaikka tehdasteollisuuden heikkous on laaja-alaista, tuoreimpien tietojen mukaan maailmantalouden kasvu jatkunee vahvana vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Sitä kannattelevat Yhdysvaltojen vahva talouskehitys sekä Kiinan ja Ison-Britannian finanssipoliittiset tukitoimet. Mutta maailmantalouden kasvu on yhä haurasta. Tähän viittaavat Lähi-idän geopoliittiset jännitteet, Ukrainan sota, Kiinan kiinteistömarkkinoiden pitkittynyt heikkous ja seuraavan Yhdysvaltain hallinnon mahdollinen kääntyminen sisäänpäin.
Taulukko 2
Kansainvälinen toimintaympäristö
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksiköinä)
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 arvioiden | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Maailmantalouden BKT | 3,6 | 3,4 | 3,5 | 3,3 | 3,2 | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
Maailmankauppa | 0,9 | 4,0 | 3,6 | 3,3 | 3,2 | 0,9 | 0,2 | 0,0 |
Euroalueen ulkoinen kysyntä2) | 0,5 | 3,1 | 3,5 | 3,3 | 3,2 | 0,6 | 0,1 | 0,0 |
Maailman kuluttajahintaindeksi | 5,0 | 4,2 | 3,2 | 2,8 | 2,6 | 0,0 | -0,1 | 0,0 |
Kilpailijamaiden vientihinnat | -1,0 | 2,2 | 1,7 | 2,3 | 2,1 | -0,2 | -0,5 | -0,1 |
Huom. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta.
1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.
3) Euroalueen kauppakumppanimaiden viennin deflaattorien painotettu keskiarvo.
Maailmantalouden kasvun arvioidaan pysyvän maltillisena ja hidastuvan hieman arviointijakson kuluessa. Maailmantalouden BKT:n arvioidaan kasvavan 3,4 % vuonna 2024 ja 3,5 % vuonna 2025 mutta hidastuvan sitten niin, että se on 3,3 % vuonna 2026 ja 3,2 % vuonna 2027 (ks. taulukko 2). Lyhyen aikavälin näkymät ovat kohentuneet edellisistä arvioista. Se johtuu Yhdysvaltojen ja Kiinan vahvoista talousluvuista sekä finanssipoliittisesta elvytyksestä Kiinassa (lähinnä lieventämällä paikallishallinnon yksiköiden rahoitusrajoitteita) ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvaltain vaalitulos lisää kuitenkin epävarmuutta huomattavasti. Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan aikana annettujen lupausten toteuttamisen ajoitusta ja niihin sitoutumista on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Yhdysvaltoja koskevassa perusskenaariossa on kuitenkin jo otettu huomioon maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen sekä henkilö- ja yritysverojen alennusten jatkuminen. Veronalennukset tulivat voimaan vuonna 2017, ja niiden on määrä päättyä vuonna 2025. Myöhemmin arviointijakson aikana maailmantalouden kasvun arvioidaan hidastuvan hieman pääasiassa siksi, että Kiinan talouskasvun odotetaan hidastuvan epäsuotuisan väestökehityksen vuoksi ja siksi, että Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan hieman vaimentuvan maahanmuuton vähenemisen vuoksi. Isossa-Britanniassa finanssipolitiikan keventämisen oletetaan nopeuttavan BKT:n kasvua vain tilapäisesti, sillä tulevien yritysveronkorotusten odotetaan heikentävän yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja hidastavan siten talouskasvua vuonna 2027.
Maailmankaupan kasvu oli kolmannella vuosineljänneksellä odotettua vahvempaa, mutta sen arvioidaan hidastuvan, sillä kysynnän rakenne muuttuu epäsuotuisammaksi ja kaupan hajautumisen ja protektionismin riskit ovat suurentuneet. Maailman tuonti oli odotettua vahvempaa kolmannella neljänneksellä, kun Yhdysvaltojen kauppa kasvoi voimakkaasti. Yksittäishavaintojen perusteella amerikkalaisyritykset aikaistivat tuontiaan mahdollisten kaupan rajoitusten ja lokakuun satamalakkojen vuoksi. Maailmankaupan kehitys on edelleen epävakaata, ja tuoreimmat tiedot osoittavat maailman tuonnin kasvun hidastuneen viimeisellä neljänneksellä. Hidastuminen johtuu tehdasteollisuuden maailmanlaajuisen noususuhdanteen heikentymisestä ja tavaratuonnin normalisoitumisesta tuonnin aikaistamisen jälkeen. Kehitystä voimistavat maailman kysynnän epäsuotuisampi rakenne: siinä painottuvat nyt julkinen kulutus ja palvelusektori, jotka eivät reagoi niin herkästi kaupan kehitykseen. Jatkossa maailmankaupan kasvun arvioidaan seurailevan maailmantalouden kehitystä arviointijakson loppuun asti, kun kysynnän rakenteen painopiste siirtyy jälleen kaupan kehitykselle herkkiin kysyntäeriin (esim. tehdasteollisuus ja investoinnit). Maailmankaupan ja euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun arvioidaan nyt olevan vuonna 2024 tuntuvasti syyskuussa arvioitua vahvempaa toteutuneen kehityksen vuoksi. Sen jälkeen kasvun arvioidaan kuitenkin olevan kutakuinkin syyskuun arvioiden mukaista aina arviointijakson loppuun asti. Euroalueen vientikysynnän kasvun arvioidaan nopeutuvan 3,1 prosentista 3,5 prosenttiin vuosina 2024–2025, kun euroalueen kauppa lähimpien kauppakumppanien kanssa elpyy. Sitten kasvun arvioidaan hidastuvan hieman ja olevan 3,3 % vuonna 2026 ja 3,2 % vuonna 2027. Näkymät ovat silti hyvin epävarmat. Kaupparajoituksia koskevat odotukset saattavat lisätä tuonnin etupainotteisuutta, mikä voi vahvistaa kaupan kehitystä lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä kaupan kehitys voi heiketä geopoliittisten jännitteiden ja kaupan protektionismin lisääntymisen vuoksi.
Maailman inflaation arvioidaan hidastuvan edelleen arviointijaksolla, ja euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen nousua on tarkistettu alaspäin syyskuun arvioista. Maailman inflaatio hidastuu yhä vähitellen, vaikka palveluhintainflaatio on edelleen nopeaa kehittyneissä talouksissa palkkojen vahvan nousun vuoksi. Maailman kuluttajahintaindeksillä mitatun kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan siten, että se on 4,2 % vuonna 2024 ja 2,6 % vuonna 2027. Inflaation arvioidaan hidastuvan edelleen kehittyneissä talouksissa, ja kokonaisinflaatio lähestynee vähitellen keskuspankkien tavoitteita vuoteen 2026 mennessä. Maailmanlaajuinen inflaatiokehitys ei ole juurikaan muuttunut syyskuisista arvioista. Euroalueen kilpailijamaiden vientihinnat (vuotuinen nousu kansallisina valuuttoina) alkoivat nousta vuonna 2024, kun raaka-aineiden aiempien hinnanlaskujen vaikutukset ja hintapaineet väistyivät. Vientihintojen nousun odotetaan pysyttelevän 2 prosentin tuntumassa arviointijakson aikana, eli jotakuinkin pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaisena. Kilpailijamaiden vientihintojen nousu vuosina 2025–2026 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin syyskuisissa arvioissa pääasiassa öljyn hintojen laskun ja Kiinan tuottajahintainflaatio jatkuvan hidastumisen vuoksi.
Kehikko 1
Tekniset oletukset
Tämänkertaisissa teknisissä oletuksissa valuuttakurssin oletetaan olevan heikompi, korkojen matalammat, öljyn ja sähkön hintojen alemmat ja kaasun hintojen korkeammat kuin syyskuun 2024 asiantuntija-arvioissa. Futuurihintoihin perustuvia öljyn ja sähkön hintaoletuksia on tarkistettu jonkin verran alaspäin, kun taas kaasun hintaoletuksia on tarkistettu ylöspäin vuodelle 2025 ja hieman alaspäin vuodelle 2026. Energiahintojen oletetaan laskevan arviointijakson aikana. Muiden raaka-aineiden kuin energian hintaoletuksia on tarkistettu tuntuvasti ylöspäin vuodelle 2025 ja hieman alaspäin vuodelle 2026. Euro on heikentynyt 3,0 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja 1,3 % efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna. Euron valuuttakurssin oletetaan pysyvän arviointijakson aikana ennallaan. Lyhyitä korkoja koskevia oletuksia on tarkistettu markkinaodotusten perusteella 0,20–0,30 prosenttiyksikköä alaspäin vuosina 2025–2026 ja pitkien joukkolainojen tuottoja koskevia oletuksia hieman ylöspäin.
Taulukko
Tekniset oletukset
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 arvioiden | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | ||
Hyödykkeet: | |||||||||
Öljyn barrelihinta | 83,7 | 81,8 | 71,8 | 70,1 | 69,2 | -1,6 | -5,7 | -4,2 | |
Maakaasun hinta (euroa/MWh) | 40,6 | 34,3 | 42,9 | 34,9 | 29,3 | 0,3 | 4,3 | -1,2 | |
Sähkön tukkuhinta | 103,5 | 76,7 | 89,9 | 79,5 | 73,6 | -0,9 | -3,6 | -3,3 | |
Päästöoikeuksien hinta | 83,7 | 65,4 | 69,6 | 71,8 | 74,0 | -3,1 | -5,6 | -6,0 | |
Päästöoikeuksien hinta | - | - | - | - | 59,0 | - | - | - | |
Muiden raaka-aineiden kuin energian hinnat | -12,5 | 8,9 | 5,8 | -0,4 | -1,7 | 1,6 | 4,5 | -2,9 | |
Valuuttakurssit | |||||||||
Yhdysvaltain dollarin kurssi | 1,08 | 1,08 | 1,06 | 1,06 | 1,06 | -0,3 | -3,0 | -3,0 | |
Euron nimellinen efektiivinen kurssi 41 kauppakumppanimaan | 121,8 | 124,2 | 123,5 | 123,5 | 123,5 | -0,2 | -1,3 | -1,3 | |
Rahoitusmarkkinoita koskevat oletukset | |||||||||
3 kuukauden euriborkorko | 3,4 | 3,6 | 2,1 | 2,0 | 2,2 | 0,0 | -0,3 | -0,2 | |
Valtion 10 vuoden joukkolainojen | 3,1 | 2,9 | 2,9 | 3,1 | 3,2 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | |
Huom. Määrällisten oletusten tarkistukset on ilmaistu prosentteina, kasvuvauhtia koskevien oletusten tarkistukset prosenttiyksikköinä ja korko- ja tuotto-oletukset vuotuisina prosentteina. Kasvuvauhtia ja korkoja koskevien tarkistusten laskennassa on käytetty yhden desimaalin tarkkuudella pyöristettyjä lukuja, kun taas prosenttimuutoksina ilmoitetut tarkistukset on laskettu pyöristämättömien lukujen perusteella. Euroalueen korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin aineiston koontipäivänä 20.11.2024. Öljyn hintaoletukset perustuvat Brent-raakaöljyn spot- ja futuurihintoihin. Kaasun hintaoletukset perustuvat Dutch TTF –kaasun spot- ja futuurihintoihin. Sähkön hintaoletukset perustuvat tukkusähkön spot- ja futuurihintaan viidessä suurimmassa euroalueen maassa keskimäärin. EU:n ETS1-päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien ”synteettinen” futuurihinta johdetaan Euroopan energiapörssin (European Energy Exchange, EEX) kahden lähimmän päästöoikeusfutuurin kuukauden lopun lineaarisesti interpoloidusta arvosta. Päästöoikeusfutuurien kuukausihintojen keskiarvosta lasketaan sitten niitä vastaava vuosikeskiarvo. Koska ETS2-päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksilla ei ole vielä käyty kauppaa, hintaoletukset asetettiin sen kynnysarvon mukaiseksi, jonka ylittyessä vapautetaan lisää päästöoikeuksia. Kynnysarvo perustuu vuoden 2027 hintaoletuksiin (ks. kehikko 2). Raaka-aineiden hintojen kehitys johdetaan aineiston koontipäivää edeltävien kymmenen viimeisen arkipäivän futuurimarkkinahintojen kehityksestä. Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijaksolla ennallaan sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat aineiston koontipäivää edeltävinä kymmenenä viimeisenä arkipäivänä. Euroalueen valtioiden 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskevat oletukset perustuvat maiden 10 vuoden joukkolainojen tuottojen keskiarvoon, jossa painoina käytetään maiden vuotuisia BKT-lukuja. Mikäli tarvittavat tiedot ovat saatavilla, valtion 10 vuoden joukkolainojen maakohtaiset nimellistuotot määritellään 10 vuoden viitelainojen tuotoiksi, joita jatketaan käyttäen vastaavista maakohtaisista tuottokäyristä johdettuja nimellishintaisia termiinituottovaatimuksia. Muiden valtioiden 10 vuoden joukkolainojen maakohtaiset tuotot määritellään 10 vuoden viitelainojen tuotoksi, jota jatketaan käyttäen (aineiston koontipäivänä havaittua) vakioitua tuottoeroa euroalueen riskittömiä pitkiä korkoja koskevaan tekniseen oletukseen nähden.
3 Reaalitalous
Euroalueen taloudellinen toimeliaisuus oli suurin piirtein seisahduksissa vuonna 2023. Se on kuitenkin vahvistunut vuoden 2024 kuluessa (ks. kuvio 1). BKT:n kasvu oli 0,2 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mutta se vahvistui 0,4 prosenttiin kolmannella neljänneksellä euroalueen sisäisen kysynnän piristymisen myötä. Kasvun arvioidaan nyt olleen kolmannella vuosineljänneksellä 0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa mutta toisella neljänneksellä hitaampaa kuin syyskuun 2024 asiantuntija-arvioissa. Kaiken kaikkiaan taloudellinen toimeliaisuus oli kolmannella neljänneksellä suurin piirtein syyskuun asiantuntija-arvioiden mukaista. Tämä johtui suurelta osin siitä, että vaikka kulutus vahvistui jonkin verran, investointien ja viennin kehitys oli vastaavasti ennakoitua heikompaa. Myös varastojen täydentäminen edisti todennäköisesti kasvua kolmannella neljänneksellä. Toimialakohtaisessa tarkastelussa teollisuustuotanto on todennäköisesti hidastunut edelleen kolmannen neljänneksen aikana, kun taas palvelualojen tuotanto on kasvanut edelleen.
Kuvio 1
Euroalueen BKT
a) BKT:n kasvu
(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)
b) BKT:n määrä
(ketjutetut volyymit (2020); mrd. euroa)
Huom. Aiempien vuosien tiedot voivat poiketa Eurostatin julkaisemista tiedoista. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Kohdassa a) symmetriset vaihteluvälit asiantuntija-arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat arvioidusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
Tuoreimpien tietojen mukaan euroalueen BKT:n kasvu heikkenee jonkin verran lyhyellä aikavälillä hyvin epävarmojen olojen vuoksi. Ostopäällikköindeksin (PMI), yritysten ja kuluttajien luottamusta kuvaavien Euroopan komission indikaattorien sekä muiden taloudellisen toimeliaisuuden kannalta merkityksellisten kyselypohjaisten indikaattorien kehitys on edelleen vaimeaa. Useimmat niistä laskivat jälleen marraskuussa. Tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että toimialojen välillä on jatkuvia eroja, ja tehdasteollisuuden ostopäällikköindeksi pysyi hyvin heikkona (se oli 45,1 marraskuussa). Samaan aikaan myös palvelualojen tuotanto on maltillistunut: palvelualojen ostopäällikköindeksi oli marraskuussa alle 50. Vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan kasvavan 0,2 % eli hitaammin kuin kolmannella neljänneksellä, kun kasvua kesällä kannatelleiden kertaluonteisten tekijöiden (kuten Pariisin olympialaisten) vaikutus väistyy. Kasvu hidastuu viimeisellä neljänneksellä myös heikon luottamuksen, suuren epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi. BKT:n arvioidaan kasvavan 0,3 % vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, joten lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkälti syyskuun asiantuntija-arvioiden mukaiset.
BKT:n kasvun odotetaan nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä, kun kulutus piristyy, ulkoinen kysyntä vahvistuu ja rahapolitiikan aiemman kiristymisen vaikutukset väistyvät (ks. taulukko 3). Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan vahvistuvan, sillä kotitalouksien ostovoima kasvaa jatkuvasti palkkojen voimakkaan nousun ja inflaation hidastumisen ansiosta. Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan kannattelevan elpymistä edelleen keskipitkällä aikavälillä (ks. kuvio 2, kohta a), joskin hieman vähemmän kuin syyskuun arvioissa ennakoitiin. Työmarkkinoiden tilanne on yleisesti vahva, ja kuluttajien luottamuksen oletetaan vähitellen elpyvän. Tämän arvioidaan tukevan myös yksityisen kulutuksen kasvua siitä huolimatta, että esimerkiksi korkeat korot ja tiukat luotonantokriteerit ovat pitäneet säästämisen kannustimet voimakkaina. Investointien kasvun arvioidaan vahvistuvan vähitellen arviointijaksolla pääasiassa siksi, että rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutus vaimenee, yksikkövoittojen kasvu tukee investointeja, NextGenerationEU-ohjelman (NGEU-ohjelman) varat ovat käytössä ja euroalueen sisäinen ja ulkoinen kysyntä kohenevat. Ulkoisen kysynnän odotetaan myös tukevan viennin kasvua euroalueen kilpailukykyyn liittyvistä ongelmista huolimatta. Vaikka finanssipolitiikan mitoituksen odotetaan kiristyneen vuonna 2024, sen arvioidaan olevan jotakuinkin neutraali vuosina 2025–2026. Finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän jälleen arviointijakson loppua kohden, mikä heikentää BKT:n kasvua vuonna 2027 (ks. osa 4).
Arvioiden mukaan rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutus talouskasvuun väistyy arviointijakson kuluessa ohjauskorkojen laskun myötä. Joulukuun 2021 ja syyskuun 2023 välisenä aikana toteutettujen rahapoliittisten toimien välittyminen reaalitalouteen on edelleen meneillään, mutta useimpien kasvua hidastavien vaikutusten arvioidaan jo toteutuneen. Rahapolitiikan aiemmasta kiristämisestä johtuvan negatiivisen kasvuvaikutuksen odotetaan hiipuvan vuoden 2025 aikana. Arvion taustalla ovat kesäkuussa 2024 alkanut ohjauskorkojen lasku ja tulevaa korkokehitystä koskevat markkinaodotukset asiantuntija-arvioiden koontipäivänä (ks. kehikko 1). Negatiivisen kasvuvaikutuksen voimakkuuteen ja ajoitukseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, mutta sen arvioidaan päättyvän vuoteen 2026 mennessä.
Kuvio 2
Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun
a) Joulukuun 2024 asiantuntija-arviot | b) Syyskuun 2024 asiantuntija-arvioiden tarkistukset |
|---|---|
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä) | (prosenttiyksikköinä ja erien osuudet prosenttiyksikköinä) |
 |  |
Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Tarkistukset on laskettu pyöristämättömien lukujen pohjalta.
Taulukko 3
BKT:tä, ulkoista kauppaa ja työmarkkinoita koskevat arviot
(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita; tarkistukset prosenttiyksiköinä)
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 arvioiden | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | |
BKT | 0,5 | 0,7 | 1,1 | 1,4 | 1,3 | -0,1 | -0,2 | -0,1 |
Yksityinen kulutus | 0,8 | 0,9 | 1,3 | 1,3 | 1,2 | 0,1 | -0,1 | -0,2 |
Julkinen kulutus | 1,5 | 2,3 | 1,2 | 1,2 | 1,0 | 1,1 | 0,1 | 0,1 |
Investoinnit | 1,8 | -1,7 | 1,2 | 2,2 | 1,6 | -1,2 | 0,0 | 0,1 |
Vienti ¹⁾ | -0,2 | 1,0 | 1,6 | 3,0 | 3,0 | -0,2 | -1,0 | 0,0 |
Tuonti ¹⁾ | -0,7 | 0,1 | 2,3 | 3,1 | 2,9 | 0,1 | -0,5 | -0,2 |
Vaikutus BKT:hen: | ||||||||
Kotimainen kysyntä | 1,1 | 0,6 | 1,2 | 1,4 | 1,2 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
Nettovienti | 0,3 | 0,5 | -0,2 | 0,1 | 0,1 | -0,2 | -0,2 | 0,1 |
Varastojen muutokset | -0,9 | -0,3 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
Käytettävissä olevat | 1,2 | 2,3 | 0,8 | 1,0 | 0,8 | -0,5 | 0,0 | 0,2 |
Kotitalouksien | 13,9 | 15,1 | 14,7 | 14,5 | 14,2 | 0,2 | 0,2 | 0,5 |
Työllisyys ²⁾ | 1,4 | 0,8 | 0,4 | 0,6 | 0,5 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
Työttömyysaste | 6,5 | 6,4 | 6,5 | 6,3 | 6,1 | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
Vaihtotase | 1,7 | 2,7 | 2,6 | 2,7 | 2,9 | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
Huom. BKT:tä ja sen eriä koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa. 1) Mukaan lukien euroalueen sisäinen kauppa.
2) Työllisistä.
Vuosina 2024–2026 BKT:n kasvun arvioidaan nyt olevan heikompaa kuin syyskuun 2024 asiantuntija-arvioissa (ks. taulukko 3 ja kuvion 2 kohta b). Vuosina 2024–2025 vaisumman kasvun syynä ovat investointien heikkeneminen (pääasiassa vuoden 2024 alkupuoliskoa koskeviin tietoihin tehtyjen tarkistusten vuoksi) ja (netto)vienti, jonka arvioidaan heikkenevän lyhyellä aikavälillä kilpailukykyä koskevien ongelmien vuoksi. Tätä vaikutusta lieventää osittain se, että julkinen kulutus kasvaa ennakoitua paljon voimakkaammin vuonna 2024. Myös yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan olevan ennakoitua hitaampaa vuosina 2025–2026, sillä säästämisasteen odotetaan laskevan korkealta nykytasoltaan normaalitasolle ennakoitua pitemmän ajan kuluessa.
Yksityisen kulutuksen odotetaan olevan edelleen tärkein BKT:n kasvua vauhdittava tekijä. Se saa tukea palkansaajakorvausten vankasta kasvusta, jota siivittävät palkkojen nousu ja inflaation hidastuminen. Yksityisen kulutuksen kasvu on todennäköisesti nopeutunut voimakkaasti vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien korkeasta säästämisasteesta huolimatta. Kotitalouksien kulutuksen vuotuisen kasvun arvioidaan vahvistuvan siten, että se on noin 0,8–0,9 % vuosina 2023–2024 ja 1,3 % vuosina 2025–2026. Vuonna 2027 kasvun arvioidaan taittuvan pandemiaa edeltäneelle tasolleen eli keskimäärin 1,2 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvun elpyminen johtuu siitä, että kotitalouksien säästämisaste normalisoituu vähitellen ja käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat pääasiassa palkkojen nopean nousun ja muiden kuin työtulojen (etenkin yrittäjätulojen ja rahoitusvarojen) vahvan kasvun vuoksi. Reaalitulojen kasvun arvioidaan maltillistuvan vuosina 2025–2027, kun reaalipalkkojen nousun vaikutus reaalituloihin hälvenee. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan hyötyvän säästämisasteen maltillisesta laskusta sitä mukaa kun kulutuskäyttäytyminen vähitellen normalisoituu. Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan pysyvän korkeana, sillä korot ovat vielä korkeat – vaikkakin laskusuunnassa – ja luotonantokriteerit ovat yhä tiukat. Säästämisasteen odotetaan kuitenkin laskevan vähitellen arviointijakson kuluessa, tosin syyskuun 2024 asiantuntija-arvioissa ennakoitua hitaammin. Säästämisen vähittäiseen vähenemiseen vaikuttavat todennäköisesti myös kuluttajien luottamuksen elpyminen ja säästämisen ja kulutuksen tasapainottaminen – eli kotitalouksien kulutuksen reagoiminen ostovoiman kasvuun viipeellä. Yksityisen kulutuksen kasvuarviota vuodelle 2024 on tarkistettu syyskuun arvioihin nähden aavistuksen eli 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin työtulojen kasvun vahvistumisen myötä. Vuoden 2025 arviota on puolestaan tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin ja vuoden 2026 arviota 0,2 prosenttiyksikköä alaspäin lähinnä säästämisasteen nousun vuoksi, sillä kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen odotetaan normalisoituvan ennakoitua hitaammin.
Asuntoinvestointien arvioidaan vähenevän entisestään vuonna 2024 ja alkavan sitten elpyä verkkaisesti vuoden 2025 kuluessa, kun kireät rahoitusolot vähitellen kevenevät ja kotitalouksien reaalitulot jatkavat kasvuaan. Asuntoinvestointien pitkäaikainen väheneminen todennäköisesti jatkui vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, ja vaimean asuntokysynnän odotetaan vähentävän niitä myös tulevilla vuosineljänneksillä, joskin maltillisempaan tahtiin. Asuntoinvestointien kasvun arvioidaan elpyvän vuoden 2025 jälkipuoliskolta lähtien, kun asuntolainakorot vähitellen laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat. Kehitys myötäilee suurin piirtein EKP:n tuoreinta euroalueen pankkien luotonantokyselyä, jonka mukaan asuntolainakysynnän odotetaan kohenevan. Asuntoinvestoinnit ovat supistuneet huomattavasti lisää vuonna 2024, mikä vaikuttaa negatiivisesti niiden kasvuun vielä vuonna 2025. Niiden vuotuisen kasvun arvioidaan kuitenkin muuttuvan positiiviseksi vuonna 2026 – ensimmäistä kertaa vuoden 2022 jälkeen.
Yritysten investointien arvioidaan kasvavan arviointijaksolla vaatimattomasti geo- ja talouspoliittisen epävarmuuden vuoksi mutta saavan tukea euroalueen sisäisen ja ulkoisen kysynnän vähittäisestä kohenemisesta, yksikkövoittojen vahvasta kasvusta ja aiempaa suotuisammista rahoitusoloista. Euroalueen yritysten investoinnit supistuivat vuoden 2024 alkupuoliskolla, sillä monikansallisten yritysten toiminta Irlannissa lisäsi heilahtelua markkinoilla, kysyntä oli heikkoa ja epävarmuus suurta. Investointien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2025, kun euroalueen sisäisen ja ulkoisen kysynnän odotetaan vahvistuvan, rahoitusolot kohenevat ja yksikkövoitot kasvavat vakaasti. Vuosina 2026 ja 2027 investointien kasvun elpymistä edistävät myös vähemmän kireät rahoitusolot sekä NextGenerationEU-ohjelman varat ja yksityiset varat, jotka tarjoavat lisäkannustimia vihreään ja digitaaliseen talouteen tehtäviin investointeihin.
Euroalueen viennin kasvun arvioidaan hidastuneen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Sen odotetaan pysyvän vaimeana mutta vahvistuvan ensi vuonna edellyttäen, että maailmankaupan tuontitullit pysyvät ennallaan. Viennin kasvu oli vaatimatonta toisella vuosineljänneksellä, vaikka ulkoinen kysyntä oli vahvaa lähinnä joulutilausten aikaistamisen vuoksi.[3] Tehdasteollisuuden maailmanlaajuinen noususuhdanne on heikkenemässä ja euroalueen vientiyrityksillä on kilpailukyvyn suhteen edelleen haasteita.[4] Tämä hidasti viennin kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös tehdasteollisuuden ja palvelujen vientitilauksia koskevista kyselyindikaattoreista saadut tuoreet tiedot osoittavat vientitilausten vähentyneen. Ulkoisen kysynnän vahvistuessa viennin kasvun arvioidaan elpyvän ja olevan hieman pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaampaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Vientimarkkinaosuuksien arvioidaan kuitenkin pienenevän koko arviointijakson ajan. Myös tuonnin odotetaan kasvavan vain vaimeasti eli jonkin verran pitkän aikavälin kasvuvauhtiaan hitaammin. Nettoviennin kasvuvaikutus oli kaiken kaikkiaan positiivinen vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mutta kolmannella neljänneksellä se oli negatiivinen. Kasvuvaikutuksen odotetaan olevan vieläkin negatiivisempi neljännellä neljänneksellä mutta muuttuvan jälleen positiiviseksi vuoden 2025 alkupuoliskolla. Vaihtosuhteen arvioidaan kohenevan arviointijaksolla, sillä energian hintasokin vaikutus on jo suurelta osin välittynyt talouteen. Vaihtotaseen arvioidaan olevan lähes 3 % suhteessa BKT:hen arviointijakson loppuun mennessä eli hieman suurempi kuin ennen pandemiaa keskimäärin (2,6 %).
Työmarkkinoiden odotetaan vetävän yleisesti ottaen edelleen hyvin, tosin työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuosiin verrattuna. Työllisyys kasvoi vaatimattomasti vuoden 2024 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Sen neljännesvuosikasvun arvioidaan jatkuvan melko vaimeana ja olevan 0,1–0,2 % arviointijakson aikana. Työllisyyden vuotuisen kasvun odotetaan hidastuneen 1,4 prosentista 0,8 prosenttiin vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana ja vaihtelevan 0,4–0,6 prosentin välillä vuosina 2025–2027 (vuonna 2026 kasvun arvioidaan olevan 0,2 prosenttiyksikköä syyskuun arvioita nopeampaa osin siksi, että työvoiman kasvuarviota on tarkistettu ylöspäin). Työllisyyden kasvuarvion (ks. kuvio 3) taustalla on oletus, että merkittävän työvoimapulan käynnistämä työvoiman hamstraus, voittojen nopea kasvu, reaalipalkkojen heikko kehitys, työvoiman vahva kasvu ja muut kasvua viime aikoina tavallista enemmän kannatelleet suhdannetekijät parantavat työllisyyttä vähitellen vähemmän. Työllisyyden kasvun arvioidaan olevan vaimeaa suhteessa BKT:n kasvuun, mutta sen odotetaan silti palaavan vuoden 2027 puoliväliin mennessä tasolle, joka vastaa sen pitkän aikavälin suhdetta BKT:hen.[5]
Kuvio 3
Työllisyys
(neljännesvuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan mutta hitaammin kuin mitä syyskuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan arviointijakson kuluessa talouden suhdanneluonteisen muutoksen ja työllisyyskasvun hidastumisen myötä. Tuottavuuden kasvu (työntekijää kohden) oli ennakoitua vahvempi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, mutta sen arvioidaan jäävän ennakoitua heikommaksi arviointijakson loppuun asti, sillä suhdanneluonteisen elpymisen arvioidaan olevan nyt hitaampaa kuin syyskuun asiantuntija-arvioissa (ks.kuvio 4). Työn tuottavuuden kasvun arvioidaan nyt vahvistuvan siten, että se on -0,1 % vuonna 2024 ja 0,8 % vuonna 2025 sekä 0,9 % vuonna 2026. Vuonna 2027 sen arvioidaan hidastuvan 0,8 prosenttiin. Tuottavuuskasvun pitkän aikavälin vuotuinen keskiarvo – eli 0,6 % vuosina 2000–2019 – ylittyy siis vähemmän kuin syyskuun arvioissa, ja sitä tulisikin verrata vuosien 2020–2023 keskimääräiseen vuotuiseen kasvuvauhtiin, joka oli 0,3 %. Viime aikoina vallinneet suhdannetekijät ovat johtaneet työvoiman hamstrauksen lisääntymiseen, heikkoihin reaalipalkkoihin ja työvoiman vankkaan kasvuun. Suhdannetekijöiden arvioidaan hitaasti väistyvän, mikä johtaa tuottavuuden kasvun suhdanneluonteiseen vahvistumiseen. Tuottavuuden kasvua on tarkistettu alaspäin, jotta arvioissa on voitu ottaa huomioon rakenteelliset tekijät, jotka saattavat hidastaa elpymistä vuosina 2025 ja 2026. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen vähitellen palvelualoille, vihreään talouteen siirtymisen aiheuttamat kustannukset, energian hintasokin epäsuotuisan vaikutuksen jatkuminen pidempään, erittäin innovatiivisen tekoälytekniikan odotettua hitaampi käyttöönotto ja väestörakenteen muutos.
Kuvio 4
Työn tuottavuus työllistä kohden
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Työttömyysasteen odotetaan laskevan alemmaksi kuin koskaan (ks. kuvio 5). Vaikka työttömyysasteen ennakoidaan nousevan hieman vuoden 2025 alussa, se laskenee jälleen tasaisesti vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä lähtien siten, että se on 6,1 % vuonna 2027. Työttömyysastetta koskevaa arviota on nyt tarkistettu hieman alaspäin – keskimäärin 0,1 prosenttiyksikköä vuosina 2024–2025. Tämä johtuu osittain siitä, että työttömyys on osoittautunut viime aikoina ennakoitua vähäisemmäksi mutta myös siitä, että työllisyyden kasvun odotetaan nyt voimistuvan.
Kuvio 5
Työttömyysaste
(prosenttia työvoimasta)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
4 Julkisen talouden näkymät
Euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyneen huomattavasti vuonna 2024 – enemmän kuin mitä syyskuun 2024 arvioissa ennakoitiin. Arvioita on tarkistettu muiden kuin harkinnanvaraisten tekijöiden vuoksi (ks. taulukko 4). Rahoitusaseman arvioidaan nyt lieventäneen hieman finanssipolitiikan mitoitusta vuonna 2023. Syyskuun asiantuntija-arvioiden mukaan vaikutus oli neutraali. Ero johtuu paljolti vuoden 2024 kansantalouden tilinpitoon tehdyistä vertailutarkistuksista. Rahoitusaseman lieventävä vaikutus mitoitukseen vuonna 2023 on osasyynä siihen, että mitoituksen arvioidaan kiristyneen huomattavasti vuonna 2024, jolloin suuri osa energiaan ja inflaatioon liittyvistä tukitoimista päättyy. Myös mittavat muut kuin harkinnanvaraiset tekijät ovat vaikuttaneet mitoitusta kiristävästi. Näiden tekijöiden taustalla on lähinnä joidenkin maiden vahva valtiontulojen kehitys muun muassa koostumusvaikutusten vuoksi. Finanssipolitiikan mitoitus on kiristynyt vuonna 2024 enemmän kuin syyskuun arvioissa estimoitiin edellä mainittujen ei-harkinnanvaraisten tulopuolen tekijöiden vuoksi. Ne kiristävät mitoitusta enemmän kuin harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimenpiteiden tarkistukset sitä lieventävät. Kaiken kaikkiaan finanssipolitiikan kumulatiivinen mitoitus vuosina 2020–2024 on kuitenkin vahvasti kasvua tukeva pandemian puhkeamisen jälkeen myönnettyjen mittavien finanssipoliittisten tukien vuoksi.
Finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän edelleen mutta vain hieman vuosina 2025–2026. Sen arvioidaan kiristyvän voimakkaammin vuonna 2027, kun menojen rahoittamisesta NGEU-avustuksilla on määrä vaiheittain luopua. Finanssipolitiikkaa koskeviin oletuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta.[6] Perusskenaarioon sisältyy harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimenpiteitä, joissa on otettu huomioon valtioiden toimittamat alustavat talousarviosuunnitelmat. Näiden toimenpiteiden perusteella finanssipolitiikka kiristyy vuonna 2025 jonkin verran enemmän kuin mitä syyskuun arvioissa ennakoitiin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että välittömiä veroja ja sosiaaliturvamaksuja on korotettu useissa maissa uusilla toimenpiteillä. Finanssipolitiikan kiristymistä tasoittavat osaltaan julkisten investointien jatkuva kasvu, tulonsiirtojen suureneminen sekä ei-harkinnanvaraisten tekijöiden vaikutuksen lieveneminen.[7] Vuonna 2026 finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän vain hieman eli olevan edellisiin asiantuntija-arvioihin verrattuna lievempi.[8] Vuonna 2027 finanssipolitiikan mitoituksen ja harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimenpiteiden arvioidaan kiristyvän suhteellisen voimakkaasti lähinnä siksi, että julkiset investoinnit ja tulonsiirrot oletettavasti vähenevät NGEU-avustusrahoituksen päättymisen vuoksi. Myös julkisen kulutuksen kasvun oletetaan hidastuvan ennakoitua tuntuvammin (reaalisesti vuodesta 2025 lähtien, sillä vuonna 2024 kasvu oli voimakasta). Harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimenpiteitä koskevat tarkistukset viittaavat syyskuun arvioihin verrattuina kaiken kaikkiaan siihen, että finanssipolitiikkaa kevennetään arviointijaksolla hieman (kumulatiivisesti lähes 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2024–2026). Tämä johtuu lähinnä tulonsiirroista, joilla on verojen ja sosiaaliturvamaksujen korotuksia suurempi vaikutus mitoitukseen.
Taulukko 4
Euroalueen julkisen talouden näkymät
(prosenttia BKT:stä, tarkistukset prosenttiyksikköinä)
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Finanssipolitiikan mitoitus1) | -0,2 | 0,9 | 0,1 | 0,1 | 0,6 | -0,2 | 0,4 | 0,0 | -0,2 |
Julkisen talouden rahoitusasema | -3,6 | -3,2 | -3,1 | -3,0 | -2,9 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
Rakenteellinen rahoitusasema2 | -3,8 | -3,1 | -3,0 | -3,0 | -2,9 | -0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 |
Julkisen talouden bruttovelka | 87,4 | 87,8 | 88,3 | 88,7 | 88,6 | -0,8 | -0,7 | -1,0 | -1,1 |
1) Finanssipolitiikan mitoituksen mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta. Luvut on myös puhdistettu NextGenerationEU-ohjelman avustuksista, jotka eivät vaikuta talouteen tulopuolella. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa finanssipolitiikan kevenemistä.
2) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän määritelmän mukaisesti tilapäisiksi luokiteltujen toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta.
Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan vain vähin erin arviointijakson kuluessa. Velkasuhteen arvioidaan ensin kasvavan hieman ja pysyvän sen jälkeen suurin piirtein vakaana (ks. taulukko 4). Euroalueen julkisen talouden alijäämän arvioidaan pienenevän tuntuvasti vuonna 2024 ja muuttuvan sen jälkeen vain vähän. Vuonna 2027 sen arvioidaan olevan hieman BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvonsa alapuolella. Kehitys myötäilee pääosin arviota suhdannekorjatun perusjäämän kohenemisesta, sillä perusjäämän arvioidaan vaikuttavan alijäämäsuhteeseen korkomenojen kasvua enemmän. Suhdannekomponentin odotetaan olevan pieni, heikkenevän jonkin verran vuonna 2024 ja pysyvän sitten hieman negatiivisena vuoteen 2027 saakka. Julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan nyt olevan vuosina 2024–2025 hieman vahvempi kuin syyskuun arvioissa. Vuotta 2026 koskeva arvio on pysynyt ennallaan. Taustalla ovat ei-harkinnanvaraisten tulopuolen tekijöiden tarkistukset ja edellä kuvatut julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet. Euroalueen velkasuhteen arvioidaan kasvavan jonkin verran vuosina 2024–2026, kun jatkuvien (joskin pienenevien) perusalijäämien sekä positiivisten alijäämä-velkakorjausten arvioidaan vaikuttavan velkasuhteeseen enemmän kuin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin väliset suotuiset erot. Velkasuhteen arvioidaan vakaantuvan arviointijakson loppua kohden. Se on kuitenkin nyt arvioitu koko arviointijaksolla pienemmäksi kuin syyskuisissa arvioissa pääasiassa siksi, että vertailuajankohdan vaikutukset ovat (nimittäjän puolella) suotuisat vuonna 2023 kansantalouden tilinpitoon vuonna 2024 tehtyjen vertailutietojen tarkistusten vuoksi.
5 Hinnat ja kustannukset
Kokonaisinflaation arvioidaan taas hieman nopeutuneen vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mutta asettuvan EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen tuntumaan vuoden 2025 toiselta neljännekseltä lähtien (ks. kuvio 6 ja kuvio 7). Kokonaisinflaation odotetaan nopeutuvan vuoden loppuun saakka lähinnä energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Sen jälkeen kokonaisinflaation odotetaan jälleen hidastuvan. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation (HICPX) odotetaan hidastuvan vuoden 2025 alusta lähtien ja olevan 1,9 % vuonna 2027 palveluerän vaikutuksesta. Tämä viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että kokonaisinflaatio hidastuu edelleen verkkaisesti koko arviointijaksolla, joskin sen arvioidaan tilapäisesti hieman nopeutuvan vuonna 2027 vihreään siirtymään liittyvien finanssipoliittisten toimien vuoksi.
Kuvio 6
Euroalueen YKHI-inflaatio
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
Kuvio 7
Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Energiainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena pitkälle vuoteen 2025 mutta muuttuvan positiiviseksi myöhemmin arviointijakson aikana. Energiainflaation odotetaan pysyvän negatiivisena vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle asti ennen kaikkea öljyfutuurien hintakäyrien oletetun laskun vuoksi ja palaavan sen jälkeen positiiviseksi lähinnä polttoaineiden hintoihin liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi (ks. kuvio 7). Vuoden 2025 alkupuoliskolla energiainflaation ennakoidaan vaihtelevan osittain siksi, että jotkin finanssipoliittiset energiatukitoimenpiteet päättyvät.[9] Kaiken kaikkiaan energiainflaation odotetaan pysyvän vaimeana. Luvut lienevät positiivisia mutta jäävät pitkän aikavälin keskiarvojen alle vuosina 2026 ja 2027 (ks. kuvion 8 kohta a). Vuonna 2027 energiainflaation arvioidaan nopeutuvan – pääosin tilapäisesti – ennen kaikkea EU:n ”Fit for 55” ‑ilmastopaketin ja etenkin uuden liikenne- ja lämmityspolttoaineita koskevan ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vuoksi (ks. kehikko 2 ).
Elintarvikeinflaation odotetaan nopeutuvan vuonna 2025, hidastuvan sitten hieman ja pysyttelevän sen jälkeen jokseenkin samoissa lukemissa (ks. kuvion 8 kohta b). Elintarvikeinflaatio on nopeutunut viime kuukausina pääasiassa epäsuotuisien sääolojen vuoksi. Se oli 2,9 % lokakuussa. Sen odotetaan nopeutuvan noin 3,2 prosentin tasolle vuoden 2025 puoliväliin mennessä, mikä ainakin aluksi johtuu jalostamattomien elintarvikkeiden hintainflaatiosta ja raaka-ainehintojen oletetusta huomattavasta noususta. Sen jälkeen elintarvikeinflaation arvioidaan hidastuvan keskimäärin 2,2 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä – kun energian ja työvoiman kustannuspaineet vähenevät – ja vaikuttavan kokonaisinflaatioon vain vaatimattomasti (ks. kuvio 7).
Kuvio 8
YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-erien kehitys
a) YKHIn energia-erä
(vuotuinen prosenttimuutos)
b) YKHIn elintarvike-erä
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Taulukko 5
Euroalueen hinta- ja kustannuskehitys
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksikköinä)
| Joulukuu 2024 | Syyskuun 2024 arvioiden | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | |
YKHI | 5,4 | 2,4 | 2,1 | 1,9 | 2,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 |
YKHI ilman energian hintaa | 6,3 | 2,9 | 2,5 | 2,0 | 2,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
YKHI ilman energia- ja | 4,9 | 2,9 | 2,3 | 1,9 | 1,9 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
YKHI ilman energia- ja | 5,0 | 2,8 | 2,3 | 1,9 | 1,9 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
YKHIn energiaerä | -2,0 | -2,3 | -1,1 | 0,5 | 2,8 | -0,9 | -2,2 | -0,1 |
YKHIn elintarvike-erä | 10,9 | 3,0 | 3,0 | 2,4 | 2,2 | 0,1 | 0,6 | 0,3 |
BKT-deflaattori | 5,9 | 2,9 | 2,4 | 2,1 | 2,1 | -0,2 | 0,0 | 0,1 |
Tuonnin deflaattori | -2,5 | -0,6 | 1,6 | 1,8 | 1,7 | -0,2 | -0,1 | 0,0 |
Palkansaajakorvaukset | 5,4 | 4,6 | 3,3 | 2,9 | 2,8 | 0,1 | -0,3 | -0,3 |
Tuottavuus | -0,9 | -0,1 | 0,8 | 0,9 | 0,8 | -0,1 | -0,1 | -0,2 |
Yksikkötyökustannukset | 6,4 | 4,7 | 2,6 | 2,0 | 2,0 | 0,2 | 0,0 | -0,1 |
Yksikkövoitot¹⁾ | 6,5 | -0,9 | 2,0 | 2,0 | 2,4 | -1,1 | 0,4 | 0,4 |
Huom. Muutokset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. BKT-deflaattoria ja tuonnin deflaattoria, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat luvut perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
1) Yksikkövoitoilla tarkoitetaan bruttotoimintaylijäämää ja sekatuloja (joista on poistettu itsenäisten ammatinharjoittajien tulot) BKT:n yksikköä kohden.
Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan 2,9 prosentista 1,9 prosenttiin vuosina 2024–2027 lähinnä palveluhintainflaation kohtalaisen vaimenemisen ansiosta (ks. kuvio 9). Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio on ollut verrattain vakaa vuoden 2024 alusta lähtien, tosin muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintojen nousu on jonkin verran maltillistunut ja asettunut pitkän aikavälin keskiarvoa alemmaksi. Palveluhintainflaatio on puolestaan pysynyt jokseenkin ennallaan noin 4 prosentin tasolla marraskuusta 2023 lähtien. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan vuonna 2025, sillä palveluhintainflaatio hidastuu vähitellen, kun aiempien sokkien vaikutus vähenee edelleen ja työvoimakustannuspaineet vaimenevat. Yleisemmin energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio hidastuu siksi, että energian aiempien hintasokkien välilliset vaikutukset ovat vaimenemassa ja joulukuun 2021 ja syyskuun 2023 välisenä aikana toteutettujen EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen on vielä meneillään. Tämän vaikutuksen odotetaan hidastavan inflaatiota pitkään ja vaimenevan vasta arviointijakson loppupuolella.
Kuvio 9
Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
Syyskuussa 2024 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin nähden YKHI-kokonaisinflaatio on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuosina 2024 ja 2025. Vuoden 2026 arvio on pysynyt ennallaan (ks. kuvio 10). Arviota vuoden 2024 elintarvikeinflaatiosta on hieman korotettu, mutta energiainflaatiota vastaavasti alennettu sitä enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua inflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu aavistuksen alaspäin koko arviointijakson ajalle. Tarkistus näkyy ainoastaan vuoden 2026 pyöristetyissä vuotuisissa keskiarvoissa ja liittyy aluksi siihen, että viime kuukausina saatujen tietojen mukaan palveluinflaation kehitys on ollut odotettua heikompaa. Myöhemmin arviointijaksolla tarkistus liittyy enemmänkin ennakoitua heikompiin talouskasvun ja palkkojen näkymiin. Elintarvikeinflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu ylöspäin koko arviointijaksolla lähinnä sen vuoksi, että tuoreet tiedot osoittavat sen olleen ennakoitua nopeampaa ja elintarvikeraaka-aineiden hintaoletuksia on tarkistettu ylöspäin. Energiainflaatio on ollut ennakoitua hitaampaa, joten vuosien 2024 ja 2025 arvioita on tarkistettu alaspäin. Toinen syy tarkistukseen on se, että öljyn ja sähkön hintaoletuksia on alennettu, vaikka kaasun hintaoletukset ovatkin hieman nousseet (ks. kehikko 1).
Kuvio 10
Inflaatioarvion tarkistukset syyskuun 2024 asiantuntija-arvioihin nähden
(prosenttiyksikköinä)
Huom. Tarkistukset perustuvat pyöristämättömiin lukuihin.
Kehikko 2
Arvioita ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymätoimien vaikutuksesta talouskasvuun ja inflaatioon
Lähivuosina tulee voimaan uusia toimenpiteitä EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä kehikossa arvioidaan, miten kansallisessa harkinnassa olevien vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden muutokset vaikuttavat talouskasvuun ja inflaatioon arviointijakson aikana. Finanssipoliittinen toimenpide luokitellaan vihreäksi, jos se vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen. Lisäksi kehikossa tarkastellaan EU:n uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän mahdollista vaikutusta inflaatioon vuonna 2027.
Asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyy kansallisessa harkinnassa olevia vihreitä finanssipoliittisia toimenpiteitä, joiden vuotuinen vaikutus euroalueen talouskasvuun on enintään -0,1 prosenttiyksikköä ja inflaatioon enintään 0,2 prosenttiyksikköä (ks. kuvion siniset palkit). Toimenpiteiden vaikutuksen odotetaan vaimentavan BKT:n kasvua arviointijakson aikana koko ajan hieman enemmän. Vaikutus voimistuu lähes nollasta vuonna 2024 noin ‑0,1 prosenttiyksikköön vuosina 2026 ja 2027. YKHI-inflaatioon kohdistuvan vaikutuksen odotetaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2024 ja 2025, laskevan sitten 0,1 prosenttiyksikköön vuonna 2026 ja lopuksi lähelle nollaa vuonna 2027. Inflaatiovaikutus syntyy ennen kaikkea energiaerään vaikuttavista toimenpiteistä ja etenkin hiilen hinnoittelusta ja energiaveroista.[10] Kaiken kaikkiaan kansallisten toimenpiteiden vaikutus on jonkin verran joulukuussa 2023 arvioitua suurempi mutta edelleen suhteellisen maltillinen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että kansallinen hiilen hinnoittelu ja muut välittömästi hintoihin vaikuttavat toimenpiteet otetaan käyttöön vaiheittain.[11]
Kuvio
Kansallisessa harkinnassa olevien vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutus talouskasvuun ja inflaatioon joulukuun 2024 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa
a) BKT:n kasvu | b) YKHI-inflaatio |
|---|---|
(prosenttiyksikköinä) | (prosenttiyksikköinä) |
 |  |
Kansallisten toimenpiteiden lisäksi hiilen hinnoittelu laajennetaan EU:ssa seuraavien kolmen vuoden aikana uusille toimialoille, mikä tulee todennäköisesti vaikuttamaan talouskasvuun, inflaatioon ja julkiseen talouteen (ks. taulukko). ”Fit for 55” ‑ilmastopaketin yhteydessä EU:n nykyistä ETS1-päästökauppajärjestelmää laajennetaan ilma- ja laivakuljetuksiin sekä energiaintensiivisille teollisuudenaloille, ja päästöoikeuksien ilmaisjaosta luovutaan asteittain.[12] Energiaintensiivisten alojen tuontiin ryhdytään EU:ssa soveltamaan hiilirajamekanismia (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM). Lisäksi vuonna 2027 EU:ssa otetaan käyttöön ETS2-päästökauppajärjestelmä, jolla on tarkoitus kattaa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden päästöt. Sillä on todennäköisesti merkittävä välitön vaikutus inflaatioon. Kyseiset toimenpiteet saattavat vaikuttaa inflaatioon myös välillisesti tuonti- ja tuottajahintojen kautta. Hintoja nostava vaikutus saattaa myös vähentää kotitalouksien kulutusta siinä määrin kun hinnannousua ei kompensoida, ja siten heikentää kasvua. Tietty osuus ETS1- ja ETS2-järjestelmien tuloista on kuitenkin määrä käyttää energiatehokkuutta ja vähähiilisiä teknologioita tukeviin investointeihin, joten kasvuun kohdistuvista nettovaikutuksista ei vielä ole selvyyttä.
Taulukko
Hiilen hinnoitteluun liittyvät keskeiset toimenpiteet EU:ssa
Toimenpide | Tärkeimmät osatekijät |
|---|---|
ETS1 | Sovelletaan sähköntuotantoon ja osittain ilma- ja laivakuljetuksiin Vuodesta 2024: päästöoikeuksien ilmaisjako ilmakuljetuksille poistuu porrastetusti, laivakuljetusten päästöjen kattavuutta lisätään Vuodesta 2026: päästöoikeuksien ilmaisjako energiaintensiivisille aloille poistuu porrastetusti |
ETS2 | Vuodesta 2027: sovelletaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden päästöihin sekä pieniin tuotantolaitoksiin |
CBAM | Vuodesta 2026: energiaintensiivisten alojen tuonnille asetetaan ETS1-järjestelmän hiilen hinnoittelun mukainen maksu (paitsi jos viejämaassa on käytössä vastaava maksu) |
Lähde: Euroopan komissio.
ETS2-järjestelmän mukainen hiilen hinnoittelu välittyy todennäköisesti kuluttajahintoihin, mutta hinnoittelun tasoon liittyy vielä epävarmuutta. ETS1-järjestelmän tapaan myös ETS2-järjestelmässä päästöoikeuksien kauppa tapahtuu markkinoilla, ja niiden hinta määräytyy markkinaperusteisesti. Päästöoikeuden hinta ETS2-järjestelmässä ei ole vielä tiedossa, koska kaupankäynti ei ole vielä alkanut. ETS-direktiivissä[13] kuitenkin säädetään, että jos päästöoikeuksien keskihinta ylittää alkuvuosina kahden peräkkäisen kuukauden ajan 45 euron hinnan (per päästetty hiilidioksiditonni, vuoden 2020 hintatason mukaan) tai jos hinta nousee liian nopeasti, markkinavakausvarannosta vapautetaan lisää päästöoikeuksia, jotta hinnat pysyvät kynnysarvon alapuolella. Arvoketjun alkupään tuottajat joutuvat maksamaan tuotteidensa päästöistä, ja vaikuttaa todennäköiseltä, että nämä kustannukset välittyvät kuluttajahintoihin. Välitön vaikutus YKHI-energiainflaatioon on siis odotettavissa. Vaikutuksen kokoluokka riippuu muun muassa ETS2-järjestelmän hintakehityksestä. Koska vuoden 2017 todennäköisestä hintatasosta ei ole saatavana markkinaperusteisia tietoja, asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa oletuksena käytetään kynnysarvoa (eli 59 euroa per päästetty hiilidioksiditonni vuoden 2027 hintaoletusten mukaan).[14]
YKHI-inflaatioon kohdistuvaan vaikutukseen liittyy epävarmuutta, ja se saattaa vaihdella 0,0 prosenttiyksiköstä 0,4 prosenttiyksikköön vuonna 2027. Vuonna 2028 vaikutuksen arvioidaan olevan paljon pienempi. ETS2-hintoja koskevan epävarmuuden lisäksi on vielä epäselvää, miten nopeasti ja laajasti uuden hinnoittelun vaikutus välittyy kuluttajahintoihin. Vaikka muutokset energiatuotteiden kustannuspaineissa välittyvät kuluttajahintoihin yleensä nopeasti, odotettavissa on jonkinasteista viivettä seuraavista syistä: 1) yritysten täytyy palauttaa vuoden 2027 ETS2-järjestelmän mukaiset päästöoikeudet vasta vuonna 2028, 2) kaasun kuluttajasopimusten uudelleenhinnoittelu viivästyy joissakin maissa ja 3) vaikutusta saattavat aluksi heikentää säännellyt hinnat ja finanssipoliittiset toimenpiteet.[15] Yhtenä epävarmuustekijänä ovat suunnitellut siirtymät nykyisistä kansallisista järjestelmistä ETS2-järjestelmään.[16] Asiantuntija-arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat useisiin uskottaviin oletuksiin, jotka koskevat ETS2-hintatasoa, sen välittymisen nopeutta ja laajuutta sekä kansallisista järjestelmistä ETS2-järjestelmään siirtymisen yksityiskohtia. Arvioiden mukaan vaikutus YKHI-inflaatioon vuonna 2027 saattaa olla 0,0–0,4 prosenttiyksikköä ja vuonna 2028 paljon pienempi.[17] Vaikutus saattaa jäädä vähäisemmäksi, jos kotitaloudet siirtyvät laajamittaisesti ja ennakoivasti käyttämään muita kuin fossiilisia polttoaineita ja/tai jos valtiot toteuttavat lievennystoimia. ETS2-järjestelmään kuulumattomilla muilla ”Fit for 55” ‑ilmastopaketin toimenpiteillä (esim. CBAM-järjestelmän käyttöönotolla) odotetaan olevan vain hyvin vähäinen vaikutus.
Arviointijakson jälkeen ETS2-hinnat saattavat nousta entisestään, mutta nousu voi jäädä lievemmäksi, jos fossiilisten polttoaineiden osuus kulutuskorissa pienenee. Monissa tutkimuksissa ennakoidaan hintojen nousevan paljon enemmän vuoteen 2030 mennessä (sen jälkeen, kun kynnysarvomekanismi on poistettu käytöstä).[18] Korkeimmat hinta-arviot perustuvat oletukseen, että muut täydentävät päästövähennystoimet (esim. energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävät määräykset tai polttomoottoriajoneuvojen kiellot) tehoavat vain osittain. Korkeimmat hinta-arviot viittaavat siihen, että päästövähennystoimet lisäisivät merkittävästi inflaatiopaineita vuoden 2029 jälkeen. Nykyisessä perusskenaariossa sen sijaan oletetaan, että ETS2-järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa väliaikaisia vaikutuksia ainoastaan vuonna 2027 (ja vähäisemmässä määrin myös vuonna 2028). Lisäksi on todennäköistä, että hinnat vaihtelevat voimakkaasti. Pitemmällä aikavälillä ETS2-hintojen tulevien muutosten vaikutusta YKHI-energiainflaatioon saattaa vähentää se, että fossiilisten polttoaineiden osuus energiavaihtoehdoista pienenee ja kotitaloudet vähentävät niiden kulutusta.
Nimellispalkkojen nousun arvioidaan pysyvän ensin nopeana mutta hidastuvan sitten vähitellen osittain siksi, että reaalipalkkojen arvioidaan palaavan nopean inflaation jaksoa edeltäneelle tasolleen. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvuvauhdin arvioidaan hidastuneen 4,5 prosenttiin vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä (syyskuun asiantuntija-arvioiden mukaisesti).[19] Palkkojen nousun pitkäaikaisen hidastumisen arvioidaan jatkuvan. Arvion mukaan palkkojen nousu on keskimäärin 4,6 % vuonna 2024 ja maltillistuu 2,8 prosenttiin vuonna 2027 (ks. kuvio 11). Taustalla on lähinnä sopimuspalkkojen nousun odotettu hidastuminen, jonka osasyynä ovat ennakoitua pienemmät minimipalkkojen korotukset. Palkkaliukuman vaikutus arvioidaan puolestaan vähäiseksi vuonna 2024 mutta suhteellisen vakaaksi ja kohtalaiseksi tulevina vuosina. Euroalueen kansantalouden tilinpidon äskettäisten tarkistusten jälkeen reaalipalkkojen arvioidaan palanneen alkuvuoden 2022 tasolle vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vaikka tämä viittaakin inflaatiokompensaatiopaineiden vähenemiseen, työmarkkinoilla vallitsee edelleen työvoimapula. Se selittää osaltaan, miksi palkkojen nousu pysyttelee nopeana pitkän aikavälin 2,3 prosentin keskiarvoon nähden. Palkansaajakorvausten kasvua on tarkistettu syyskuun 2024 asiantuntija-arvioista 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin odotettua parempien lukujen vuoksi. Seuraaville vuosille sitä on kuitenkin tarkistettu 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin työttömyyden arvioidun vähenemisen mukaisesti.
Kuvio 11
Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden
(vuotuinen muutos, prosenttiyksikköinä)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan vuosina 2025 ja 2026, kun tuottavuus paranee ja palkkojen nousu hidastuu. Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan olleen 4,5 % vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan hidastuvan jyrkästi keskimäärin 2,0 prosenttiin vuonna 2027.[20] Se pysyy kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa eli 1,8 prosenttia nopeampana. Syyskuussa 2024 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin verrattuna yksikkötyökustannusten kasvu on näissä arvioissa 0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2026.
BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan kaiken kaikkiaan vähenevän edelleen, kun yritysten voittomarginaalit vaimentavat työvoimakustannuspaineita lyhyellä aikavälillä (ks. kuvio 12). BKT-deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuneen voimakkaasti vuonna 2024 ja olleen keskimäärin 2,9 % (vuonna 2023 se oli 5,9 %). Arviointijakson aikana sen arvioidaan hidastuvan vähäisemmin erin ja olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2027. Yksikkövoittojen kasvun odotetaan vaimentavan edelleen työvoimakustannusten suhteellisen voimakasta kasvua, joskin vain lyhyellä aikavälillä.[21] Kun yksikkötyökustannusten kasvu maltillistuu ja muut tuotantokustannukset pysyvät vähäisinä, voittomarginaalien kasvun odotetaan kohenevan hieman vuodesta 2025 alkaen talouden elpyessä ja tuottavuuden kasvun vahvistuessa ja vaikuttavan taas positiivisesti euroalueen hintapaineisiin vuodesta 2025 alkaen. Syyskuun 2024 asiantuntija-arvioihin nähden BKT-deflaattorin kasvua on tarkistettu hieman alaspäin vuodelle 2024. Vuoden 2025 arvio on pidetty ennallaan, ja vuoden 2026 arviota on tarkistettu hieman ylöspäin. Voittomarginaalien kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi vuonna 2024 ja nopeammaksi vuosina 2025 ja 2026, mikä pääosin kompensoi yksikkötyökustannusten kasvuarvioiden vastaavat muutokset.
Kuvio 12
Euroalueen sisäiset hintapaineet
a) BKT-deflaattori ja sen erät | b) BKT-deflaattori ja sen erät – syyskuun 2024 arvioiden tarkistukset |
|---|---|
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä) | (vaikutus prosenttiyksikköinä) |
 |  |
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Tuontihintainflaation odotetaan nopeutuvan mutta pysyvän alle 2 prosentin tasolla koko arviointijakson ajan. Tuonnin deflaattorin kasvun odotetaan nopeutuvan siten, että se on ‑0,6 % vuonna 2024 ja 1,6 % vuonna 2025 sekä 1,7 % vuonna 2027. Vuosien 2024 ja 2025 kasvuarviota on pienennetty kilpailijamaiden vientihintaoletusten alentamisen vuoksi ja siitä huolimatta, että teknisten oletusten mukaan euron kurssi heikkenee (ks. kehikko 1).
6 Herkkyysanalyysit
Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat
Energiaraaka-aineiden tulevaan hintakehitykseen liittyy edelleen hyvin suurta epävarmuutta, joten öljyn ja kaasun hintakehitystä koskevilla vaihtoehtoisilla oletuksilla olisi huomattava vaikutus talouden ja etenkin inflaation näkymiin. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Herkkyysanalyysissa puolestaan öljyn ja kaasun vaihtoehtoiset kehitysurat on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiileista.[22] Öljyn hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on jaettu symmetrisesti perusskenaarion ympärille eli riskit ovat suurin piirtein tasapainossa. Sen sijaan kaasun hintajakaumassa teknisiin oletuksiin liittyy ennakoitua nopeamman hinnannousun riskejä (ks. kuvio 13), mikä todennäköisesti johtuu toimituksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Ne puolestaan aiheutuvat Ukrainan ja Venäjän välisen kaasunsiirtosopimuksen lähestyvästä umpeutumisesta sekä nesteytetyn maakaasun toimitushankkeiden viimeaikaisista viivästyksistä. Analyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Tulokset esitetään taulukossa 6.
Kuvio 13
Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat
a) Öljyn hintaoletus
(Yhdysvaltain dollaria / barreli)
b) Kaasun hintaoletus
(EUR/MWh)
Lähteet: Morningstar ja EKP:n laskelmat.
Huom. Optioiden osoittamat öljyn ja kaasun hintojen riskineutraalit todennäköisyysjakaumat on johdettu neljännesvuosittain tiettyinä erääntymispäivinä erääntyvien ICE Brent ‑raakaöljyoptioiden ja Dutch TTF ‑maakaasun futuurioptioiden markkinahinnoista 20.11.2024.
Taulukko 6
Energian hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat sekä niiden vaikutukset BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon
Alakvartiilin | Yläkvartiilin | Muuttumattomat hinnat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
(poikkeamat perusskenaarion mukaisesta hintatasosta prosentteina) | ||||||||||||
Öljyn hinnat | -1,3 | -13,7 | -19,0 | -21,9 | 1,6 | 14,0 | 19,6 | 23,1 | 0,1 | 4,2 | 6,7 | 8,1 |
Kaasun hinnat | -3,5 | -18,0 | -22,0 | -25,6 | 4,2 | 25,6 | 29,4 | 35,3 | -0,2 | 2,1 | 25,2 | 49,1 |
Synteettinen energiahintaindeksi | -2,4 | -15,9 | -19,3 | -21,9 | 3,0 | 21,9 | 25,1 | 27,2 | 0,0 | 3,0 | 13,3 | 21,5 |
(poikkeamat perusskenaarion mukaisesta muutosvauhdista prosenttiyksikköinä) | ||||||||||||
BKT:n kasvu | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
YKHI-inflaatio | 0,0 | -0,6 | -0,5 | -0,3 | 0,1 | 0,7 | 0,6 | 0,3 | 0,0 | 0,2 | 0,4 | 0,4 |
Huom. Herkkyysanalyysissa energian hintaa mitataan synteettisellä energiahintaindeksillä, jossa öljyn ja kaasun futuurihinnat on yhdistetty. Ala- ja yläkvartiilit viittaavat öljyn ja kaasun 20.11.2024 päivättyjen optiohintojen osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Öljyn ja kaasun muuttumattomat hinnat saavat saman päivän arvon. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ilmoitetaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytettävillä eri makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvona.
Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat
Tässä herkkyysanalyysissa arvioidaan valuuttakurssin vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutusta asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssin kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä on johdettu 20.11.2024 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista (ks. kuvio 14). Näiden vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukossa 7 esitetään, miten eri malleilla saadut tulokset vaikuttavat keskimäärin tuotannon kasvuun ja inflaatioon.
Kuvio 14
Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat
Lähteet: Bloomberg ja EKP:n laskelmat.
Huom. Indeksin nousu osoittaa euron vahvistumista. Ala- ja yläkvartiilit viittaavat 20.11.2024 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ilmoitetaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytettävillä eri makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvona.
Taulukko 7
Vaikutukset BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon
Alakvartiilin mukainen kehitys | Yläkvartiilin mukainen kehitys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | |
Yhdysvaltain dollarin kurssi | 1,08 | 1,03 | 1,03 | 1,03 | 1,08 | 1,10 | 1,15 | 1,19 |
Yhdysvaltain dollarin kurssi euroon nähden (poikkeama | -0,2 | -3,0 | -3,3 | -3,5 | 0,0 | 3,7 | 8,1 | 11,7 |
(poikkeamat perusskenaarion mukaisesta muutosvauhdista prosenttiyksikköinä) | ||||||||
BKT:n kasvu | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | -0,1 | -0,2 | -0,3 |
YKHI-inflaatio | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | -0,1 | -0,3 | -0,3 |
Lähteet: Bloomberg ja EKP:n laskelmat.
Huom. Indeksin nousu osoittaa euron vahvistumista. Ala- ja yläkvartiilit viittaavat 20.11.2024 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ilmoitetaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytettävillä eri makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvona.
Kehikko 3
Asiantuntija-arvioiden vertailua muiden julkisten laitosten ja yksityisen sektorin ennusteisiin
Eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2024 arviot BKT:n ja YKHI-inflaation kehityksestä asettuvat yleisesti muiden laitosten ennusteiden vaihteluvälille. Asiantuntijoiden laatimat kasvuarviot asettuvat muiden julkisten laitosten ja yksityisen sektorin ennusteiden vaihteluvälille. Vuoden 2025 YKHI-inflaatiota koskevat eurojärjestelmän asiantuntija-arviot ovat vaihteluvälin yläpäässä. Asiantuntijoiden laatima kasvuarvio vuodelle 2026 on muiden ennusteiden kapealla vaihteluvälillä, ja vuotta 2027 koskeva arvio on hieman vaihteluvälin yläpuolella. Tämä saattaa johtua eroista EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusten arvioinnissa (ks. kehikko 2). Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota koskevat eurojärjestelmän asiantuntija-arviot ovat muiden laitosten ennusteiden mukaiset, mutta vuotta 2027 koskeva arvio on hieman niitä alempi.
Taulukko
Tuoreiden ennusteiden vertailua: euroalueen BKT:n kasvu, YKHI-inflaatio sekä elintarvike- ja energiahinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio
(vuotuinen prosenttimuutos)
| Julkistamis- | BKT:n kasvu | YKHI-inflaatio | YKHI-inflaatio ilman energia- | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | ||
Eurojärjestelmän | Joulukuu 2024 | 0,7 | 1,1 | 1,4 | 1,3 | 2,4 | 2,1 | 1,9 | 2,1 | 2,9 | 2,3 | 1,9 | 1,9 |
OECD | Joulukuu 2024 | 0,8 | 1,3 | 1,5 | - | 2,4 | 2,1 | 2,0 | - | 2,9 | 2,4 | 2,0 | - |
Euroopan komissio | Marraskuu 2024 | 0,8 | 1,3 | 1,6 | - | 2,4 | 2,1 | 1,9 | - | 2,9 | 2,4 | 2,0 | - |
Consensus Economics | Marraskuu 2024 | 0,8 | 1,1 | 1,4 | 1,4 | 2,4 | 1,9 | 1,9 | 1,9 | 2,8 | 2,2 | - | - |
Survey of Professional | Lokakuu 2024 | 0,7 | 1,2 | 1,4 | - | 2,4 | 1,9 | 1,9 | - | 2,8 | 2,2 | 2,0 | - |
IMF | Lokakuu 2024 | 0,8 | 1,2 | 1,5 | 1,4 | 2,4 | 2,0 | 2,0 | 1,9 | - | - | - | - |
Lähteet: OECD Economic Outlook (julkaisupäivä 4.12.2024, tietojen koontipäivä 27.11.2024), Consensus Economics Forecasts (14.11.2024 vuosien 2024–2025 osalta; vuosien 2026–2027 tiedot ovat lokakuun 2024 kyselystä), EKP:n Survey of Professional Forecasters (julkaisupäivä 21.10.2024), IMF World Economic Outlook (tietojen koontipäivä 22.10.2024), Euroopan komission talousennuste syksylle 2024 Economic Forecast (tietojen koontipäivä 21.10.2024).
Huom. Ennusteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään tai talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden kanssa, koska ne on laadittu eri ajankohtina. Lisäksi niissä käytetyt oletukset finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen toimintaympäristön muuttujista (kuten öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden hinnoista) on johdettu eri menetelmillä. Eurojärjestelmän asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin BKT:n vuotuisesta kasvusta, kun taas Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston ilmoittamissa vuotuisissa kasvuluvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät.
© Euroopan keskuspankki, 2024
Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puh. +49 69 1344 0
Internet www.ecb.europa.eu
Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.
Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.
HTML ISBN 978-92-899-6610-8, ISSN 2529-4830, doi:10.2866/19, QB-CF-24-002-FI-Q
Teknisiä oletuksia koskevan aineiston ja maailmantaloutta koskevien arvioiden koontipäivä oli 20.11.2024. Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot viimeisteltiin 27.11.2024.
Tässä osuudessa esitettyjen talousindikaattorien kansainvälisissä ja/tai globaaleissa kokonaissuureissa ei ole mukana euroaluetta ellei sitä ole erikseen mainittu.
EKP:n ja laivayhtiöiden välisen yhteydenpidon perusteella merikuljetuksia on jonkin verran aikaistettu koko vuoden ajan ja myös joulua edeltävä sesongin huippu on aikaistunut (syyskuusta kesä-heinäkuuhun), koska alukset reititettiin kulkemaan Afrikan ympäri Suezin kanavan häiriöiden jälkeen. Toukokuussa 2024 tehty Drewry-kysely vahvistaa kuljetusaikataulujen muutoksen.
Vuoden 2019 lopussa energiakustannukset olivat euroalueella 1,5 kertaa korkeammat kuin Yhdysvalloissa. Marraskuuhun 2024 mennessä kustannukset olivat 3,5 kertaa korkeammat. Energiakustannusten ei odoteta palautuvan pandemiaa edeltäneelle tasolleen arviointijakson loppuun mennessä.
Ks. EKP:n blogikirjoitus ”Low for long?Reasons for the recent decline in productivity”, 6.5.2024.
Joidenkin suurten euroalueen maiden finanssipoliittiset suunnitelmat ovat joko keskeneräiset tai vanhentuneet nykyisten poliittisten riskien vuoksi. Esimerkiksi Ranskassa perusskenaarion finanssipoliittiset oletukset ja ‑arviot perustuvat pääministeri Barnier’n hallituksen arvioon vuoden 2025 talousarviosta ja keskipitkän aikavälin finanssipoliittisista suunnitelmista. Hallitusta ja finanssipoliittisia suunnitelmia koskeva epäluottamuslause hyväksyttiin Ranskan parlamentissa 4.12.2024. Monissa maissa perusskenaarioon kohdistuvia riskejä voivat aiheuttaa myös vielä määrittelemättömät lisätoimenpiteet, joita maiden on toteutettava uudistetun EU:n finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän vaatimusten täyttämiseksi.
Vuonna 2025 finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän vielä senkin vuoksi, että jäljellä olevat energiatukitoimenpiteet, jotka ovat pysyneet syyskuusta lähtien suurin piirtein ennallaan, vähenevät entisestään. Ei-harkinnanvaraiset tekijät kuitenkin lieventävät mitoitusta lähinnä verotulojen vähenemisen ja verotulojen muiden jäännöserien vuoksi, joten se pysyy syyskuun arvioihin nähden ennallaan.
Lieveneminen johtuu pääasiassa sosiaaliturvamaksuista ja jonkin verran vähemmän myös julkisista investoinneista.
Joulukuussa 2023 alkanut energian hintaa ja inflaatiota kompensoivien finanssipoliittisten toimien purkamisen arvioidaan nopeuttavan kokonaisinflaatiota 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2025.
Tämä vastaa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan päästöhinnoittelu nopeuttaa inflaatiota, ja vaikutuksella on taipumus välittyä koko energiaerään, ks. M. Konradt ja B. Weder di Mauro, ”Carbon Taxation and Greenflation: Evidence from Europe and Canada”, Journal of the European Economic Association, vol. 21, nro 6, joulukuu 2023, s. 2518–2546; W. McKibbin, M. Konradt ja B. Weder di Mauro, ”Climate policies and monetary policies in the euro area”, esitys vuoden 2021 EKP:n keskuspankkifoorumissa Sintrassa; D. R. Känzig, ”The Unequal Economic Consequences of Carbon Pricing”, National Bureau of Economic Research Working Paper Series, nro 31221, 2023, ja R. Moessner, ”Effects of Carbon Pricing on Inflation”, CESifo Working Paper, nro 9563, 2022. Vaikutusten on kuitenkin todettu häviävän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hiilen hinnoittelun tuomat kannustimet lisäävät energiatehokkuutta ja edistävät vähähiilisiin energialähteisiin liittyviä innovaatioita, ja samalla fossiilisten polttoaineiden paino kulutuskorissa vähenee, ks. J. J. Andersson, ”Carbon Taxes and CO2 Emissions: Sweden as a Case Study" American Economic Journal: Economic Policy, vol. 11(4), s. 1–30, 2019. Asiantuntija-arvioissa noudatettavien käytäntöjen mukaisesti YKHI-korin laskennassa käytetyt kulutuksen painot pysyvät samoina koko arviointijakson ajan.
Aiempi arvio harkinnanvaraisten, vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta talouskasvuun ja inflaatioon on Talouskatsauksen 1/2024 kehikossa ”Assessing the macroeconomic effects of climate change transition policies”.
ETS1-järjestelmässä hintojen arvioidaan nousevan arviointijakson aikana vain vähän (ks. kehikko 1).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/959, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 134).
ETS-direktiivin mukaan kynnysarvo indeksoidaan EU:n inflaatioon, ja sen tasoksi on määritetty 45 euroa per päästetty hiilidioksiditonnivuoden 2020 hintatason mukaan. Vuosien 2024–2027 inflaatioarvion perusteella kynnysarvo olisi 59 euroa per päästetty hiilidioksiditonni vuonna 2027.
Kaasun kohdalla kuluttajahintoihin välittymiseen vaikuttaa todistetusti esimerkiksi markkinarakenne, verojen ja maksujen osuus kokonaishinnasta sekä sopimusten uusimisnopeus. Aihetta on käsitelty laajasti julkaisussa H. Hernnäs, Å. Johannesson-Lindén, R. Kasdorp ja M. Spooner, ”Pass-through in EU electricity and gas markets”, Quarterly Report on the Euro Area (QREA), Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosaston (DG ECFIN), vol. 22(2), s. 23–34, heinäkuu 2023. Polttoaineiden osalta välittyminen tapaa olla nopeampaa, ks. L. Alvarez, S. Hurtado, I. Sánchez ja C. Thomas, The impact of oil price changes on Spanish and euro area consumer price inflation, Economic Modelling, vol. 28, nro 1, s. 422–431, 2011.
Huom. Monissa maissa ETS2-direktiiviä ollaan vasta saattamassa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin porrastetun voimaantulon ja kansallisista järjestelmistä siirtymisen yksityiskohdista ei ole vielä päätetty, mikä lisää epävarmuutta inflaatioon kohdistuvista vaikutuksista.
Vaihteluvälin alapäässä alempi ETS2-hinta saattaisi tarkoittaa, että joissakin maissa esiintyvät positiiviset vaikutukset jäisivät toisissa maissa negatiivisia vaikutuksia pienemmiksi, jos hiilen nykyisten kansallisten hinnoittelujärjestelmien mukaiset hinnat laskisivat hinnoittelun piiriin kuuluvilla toimialoilla EU:n ETS2-järjestelmän tasolle. Näin ollen vaikutus inflaatioon koko euroalueen tasolla saattaisi olla neutraali.
Ks. J. Abrell, S. Bilici, M. Blesl, U. Fahl, F. Kattelmann, L. Kittel, M. Kosch, G. Luderer, D. Marmullaku, M. Pahle, R. C. Pietzcker, R. Rodrigues ja J. Siegle, ”Optimal allocation of the EU carbon budget: A multi-model assessment”, Energy Strategy Reviews, vol. 51, nro 101271, 2024, ja C. Günther, M. Pahle, K. Govorukha, S. Osorio ja T. Fotiou, ”Carbon prices on the rise? Shedding light on the emerging EU ETS2”, 26.4.2024.
Joulukuun 2024 asiantuntija-arvioiden valmistumisen jälkeen 6.12.2024 julkaistujen Eurostatin tietojen mukaan palkansaajakorvausten kasvu oli 4,4 % vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.
Eurostatin 6.12.2024 julkaisemien tietojen mukaan yksikkötyökustannusten kasvu oli 4,3 % vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.
Yksikkövoittojen kasvun arvioidaan nopeutuvan ja olevan 2,0 % vuonna 2026 sekä 2,4 % vuonna 2027. Osittain tämä liittyy tulossa olevaan käytäntöön, jossa ETS2-järjestelmä kirjataan kansantalouden tilinpidossa tuotantoon kohdistuvana verona, kun päästöoikeudet palautetaan, eli päästöoikeuksien huutokauppaa seuraavana vuonna. Niinpä ETS2-järjestelmästä saadut tulot vuodelle 2027 kirjataan kansantalouden tilinpitoon vasta vuonna 2028, kun taas lopullisten hintojen odotetaan nousevan jo vuonna 2027 (ks. kehikko 2). Bruttotoimintaylijäämän odotetaan tämän vuoksi kasvavan tilapäisesti vuonna 2027.
Markkinahintoina on käytetty 20.11.2024 (teknisten oletusten koontipäivänä) vallinneita hintoja.
- 12 December 2024