Miksi EKP laski ohjauskorkojaan ja miten koronlasku vaikuttaa arkeen?
6.6.2024
Hintojen nousu on jo hidastunut, ja inflaatio on palautumassa kohti EKP:n tavoitetta eli kahta prosenttia. Siksi EKP:n neuvosto päätti äskettäin laskea ohjauskorkojaan. Ne oli yhdeksän kuukautta aiemmin nostettu varsin korkealle ja pidetty siitä lähtien ennallaan.
Miksi ohjauskorkoja laskettiin?
EKP:n tehtävänä on pitää hintataso vakaana euroalueella. Kun euroalueen inflaatio eli hintojen nousu on hintavakautta ajatellen liian nopeaa, EKP pyrkii hidastamaan sitä nostamalla ohjauskorkojaan. Näin se teki parina viime vuonna: se aloitti koronnostot heinäkuussa 2022 ja jatkoi niitä syyskuuhun 2023 asti.
EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Nyt kun inflaatio alkaa lähestyä tavoitetta, ohjauskoroissakin on jo madaltamisen varaa.
Ohjauskorot pidetään kuitenkin edelleen riittävän korkeina, jotta inflaatio saadaan varmasti palautumaan 2 prosenttiin kohtuullisessa ajassa. On nimittäin tärkeää varmistaa, ettei inflaatio jumiudu tavoitetta nopeammaksi, sillä se hankaloittaisi sekä ihmisten että yritysten tilannetta.
Mitä korot ovat?
Kun otat lainaa, joudut maksamaan sille korkoa, eli korko on lainaksi saatavan rahan hinta. Pankkilainoissa korko ilmaistaan useimmiten vuosikorkona, joka kertoo, paljonko lainalle kertyy korkoa vuodessa. Jos otat 10 000 euron pankkilainan, jonka vuosikorko on 5 %, maksat pankille vuoden päästä 500 euroa korkoa lainanlyhennyksen yhteydessä. Korko on siis pankille maksettava korvaus rahan lainaamisesta.
Vastaavasti pankki maksaa korkoa asiakkailta saamilleen talletuksille. Kun talletat rahaa säästötilille, annat tavallaan rahasi pankille lainaan. Jos tililläsi on vuoden ajan 1 000 euroa ja tilisi vuosikorko on 3 %, pankki maksaa sinulle vuoden lopussa 30 euroa korkoa.
Miksi korot nousevat ja laskevat?
EKP:n ohjauskorot vaikuttavat vahvasti pankkikorkojen kehitykseen: pankkien laina- ja talletuskorot seurailevat yleensä EKP:n ohjauskorkojen muutoksia.
Laina- ja talletuskorkoihin vaikuttaa kuitenkin myös se, kuinka paljon lainaa on tarjolla ja kuinka paljon sitä halutaan ottaa kulutukseen ja investointeihin.
Tavaroiden ja palvelujen markkinahinnat määräytyvät saman periaatteen mukaan. Esimerkiksi mansikoiden hinta nousee, jos niille olisi paljon kysyntää mutta niitä on vain vähän saatavilla satokauden päättymisen vuoksi.
Rahan hinta toimii samoin: korot nousevat, jos yritykset ja yksityishenkilöt haluaisivat investoida ja kuluttaa mutta lainaa on vaikea saada. Lainan ottaminen käy silloin kalliimmaksi. Vastaavasti koroilla on taipumus laskea, jos ihmisillä ja yrityksillä jää rahaa säästöön ja sitä pidetään runsaasti pankkitileillä.
EKP huolehtii keskuspankkina euron arvosta. Se ei suoranaisesti päätä pankkilainojen ja talletusten koroista, mutta se pystyy vaikuttamaan niihin.
EKP päättää ns. ohjauskoroista eli siitä, miten paljon liikepankkien pitää maksaa korkoa saadakseen lainaa keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki maksaa korkoa niiden yön yli ‑talletuksille.
Ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat muun muassa asuntolainojen ja kulutusluottojen korkoihin sekä talletuskorkoihin ja sitä kautta koko talouteen.
EKP:n neuvosto tekee korkopäätöksiä yleensä kuuden viikon välein.
Miten EKP:n ohjauskorot vaikuttavat inflaatioon?
Jos inflaatio on liian nopeaa, EKP voi nostaa ohjauskorkoja, jolloin lainan ottaminen muuttuu kalliimmaksi. Lainanoton väheneminen saa talouden rattaat pyörimään hitaammin, jolloin inflaatio-odotukset vaimenevat ja inflaatio hidastuu.
Jos inflaatio on liian hidasta, EKP voi laskea ohjauskorkoja, jotta lainaa saa halvemmalla ja investoinnit ja kulutus lisääntyvät. Tällöin inflaatiokin nopeutuu.
Inflaatio oli parina viime vuonna liian nopeaa, kun erityisesti energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat tuntuvasti. Yhtenä syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Hintoja nosti sekin, että yrityksillä oli jo pandemian ajoista lähtien ollut vaikeuksia saada tuotannossa tarvitsemiaan raaka-aineita, varaosia ja työntekijöitä ja että niiden saanti vaikeutui entisestään.
Päättäväinen ohjauskorkojen käyttö auttaa pitämään myös inflaatio-odotukset hallinnassa
EKP:n koronnostot auttoivat hidastamaan inflaatiota, sillä niillä hillittiin kysyntää ja viestittiin, että EKP pyrkii tosissaan palauttamaan inflaation tavoitevauhtiinsa eli 2 prosenttiin.
Keskuspankkien on tärkeää seurata tarkasti inflaatio-odotuksia – siis ihmisten ja yritysten odotuksia tulevasta hintakehityksestä. Jos palkansaajat arvelevat inflaation pysyvän nopeana pitkään, he todennäköisesti vaativat palkankorotuksia. Yritykset puolestaan saattavat nostaa hintoja pitääkseen kannattavuutensa ennallaan. Näin odotukset nopeasta inflaatiosta voisivat johtaa hinnan- ja palkankorotuskierteeseen. EKP pitää kuitenkin korkopäätöksillään huolen, että näin ei pääse tapahtumaan.
Kun EKP reagoi liian nopeaan tai hitaaseen inflaatioon muuttamalla ohjauskorkojaan, se myös luo yritysten, palkansaajien ja sijoittajien keskuudessa luottamusta siihen, että inflaatio palaa 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Sitoutumalla inflaatiotavoitteeseen ja toimimalla päättäväisesti sen saavuttamiseksi EKP auttaa pitämään myös odotukset kiinni hintavakauden säilymisessä. Siksi EKP voi nyt turvallisin mielin laskea ohjauskorkoja.