Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
Frankfurt am Main 22.1.2015

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Haluan ensiksi toivottaa teille kaikille hyvää uutta vuotta ja toivottaa Liettuan tervetulleeksi euroalueeseen sen otettua yhdeksäntenätoista maana euron käyttöön. Liettuan keskuspankin pääjohtajasta Vitas Vasiliuskasista tuli siis 1.1.2015 EKP:n neuvoston jäsen. Kun Liettua 1.1.2015 liittyi euroalueeseen, kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeudet alkoivat kiertää EKP:n neuvostossa. Äänioikeuksien kierrosta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla. Kokoukseen osallistui tällä kertaa myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto teki säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella uuden arvion hintakehitysnäkymistä ja rahapolitiikan elvyttävästä vaikutuksesta. Arvion perusteella tehtiin seuraavat päätökset:

Ensinnäkin EKP:n neuvosto päätti laajentaa omaisuuserien ostojaan. Laajennettuun ohjelmaan sisältyvät jo aiemmin käynnistetyt omaisuusvakuudellisten arvopaperien ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelmat. Julkisen ja yksityisen sektorin omaisuuseriä hankitaan yhteensä noin 60 miljardilla eurolla kuussa. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Eurojärjestelmä ryhtyy maaliskuussa 2015 ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten liikkeeseen laskemia euromääräisiä investointiluokan velkapapereita. Euroalueen valtioiden ja valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemia velkapapereita hankitaan suhteessa eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n pääomasta. EU:n/IMF:n sopeutusohjelmia toteuttavien valtioiden velkapapereille asetetaan jonkin verran muita tiukemmat kelpoisuusvaatimukset.

Toiseksi EKP:n neuvosto päätti muuttaa korkoja kuudessa vielä toteuttamatta olevassa kohdennetussa pitempiaikaisessa rahoitusoperaatiossa. Tulevissa operaatioissa korkona on eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko operaation toteutushetkellä, kun kahdessa ensimmäisessä kohdennetussa operaatiossa siihen oli lisätty 0,10 prosenttiyksikköä. Korkoero siis poistuu.

Kolmanneksi EKP:n neuvosto päätti ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen.

EKP:n neuvosto päättää uudentyyppisten velkapaperiostojen toteutuksen yksityiskohdista, ja EKP koordinoi ostoja. Näin varmistetaan eurojärjestelmän rahapolitiikan pysyminen yhtenäisenä. Eurojärjestelmä toteuttaa ostot hajautetusti. EKP:n neuvosto päätti, että yhteiseurooppalaisten laitosten velkapapereiden ostoista (joiden osuus on 12 % kaikista uudentyyppisistä ostoista ja joiden toteutuksesta vastaavat kansalliset keskuspankit) mahdollisesti aiheutuvat tappiot jaetaan. Muihin kansallisten keskuspankkien uudentyyppisiin ostoihin ei liity tappionjakojärjestelyjä. EKP:n osuus uudentyyppisistä ostoista on 8 %, joten 20 prosenttiin uudentyyppisistä ostoista liittyy riskienjakojärjestelyjä.

Tänään kello 15.30 julkaistavissa lehdistötiedotteissa on tarkempia tietoja osto-ohjelmien laajennuksesta ja kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden korosta.

Tämänpäiväisellä päätöksellä uudentyyppisten omaisuuserien ostamisesta halutaan kompensoida kahdenlaista epäsuotuisaa kehitystä. Ensinnäkin inflaatiokehitys on edelleen odotettua heikompaa. Tämänhetkisen inflaatiovauhdin taustalla vaikuttaa edelleen vahvimmin öljyn hinnan viime kuukausien nopea lasku, mutta mahdolliset kerrannaisvaikutukset palkka- ja hintapäätöksissä voisivat jo heikentää keskipitkän aikavälin hintakehitystä. Näkemystä tukee se, että inflaatio-odotusten markkinapohjaisten mittarien mukaan inflaation odotetaan hidastuvan kaikilla aikaväleillä ja useimpien toteutunutta ja odotettua inflaatiokehitystä kuvaavien indikaattorien perusteella inflaatiovauhti on poikkeuksellisen hidasta. Euroalueen taloudessa on yhä runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, ja rahan ja luotonannon kasvu on pysynyt hitaana. Toisekseen viime vuoden kesä-syyskuussa tehdyillä rahapoliittisilla päätöksillä oli kyllä selkeästi myönteinen vaikutus hintoihin ja korkoihin rahoitusmarkkinoilla, mutta rahan määrän kehitys jäi vaimeaksi. Vaikka siis rahapolitiikalla on tuettu kasvua, sen nykyisellä mitoituksella ei ole pystytty torjumaan hitaan inflaation kauden pitkittymiseen liittyviä riskejä. Hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi oli päätettävä uusista taseeseen vaikuttavista toimista, sillä EKP:n ohjauskorkoja ei käytännössä voida enää laskea.

Tämänpäiväiset toimet tukevat vahvasti keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysymistä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina. Taseen huomattavan kasvun myötä kevennetään rahapolitiikan mitoitusta entisestään. Etenkin euroalueen yritysten ja kotitalouksien rahoitusolojen odotetaan paranevan edelleen. Tämänpäiväisillä päätöksillä myös vahvistetaan EKP:n neuvoston ennakoivaa viestintää EKP:n ohjauskorkojen kehityksestä, ja ne tukevat näkemystä, että suurten kehittyneiden talouksien rahapolitiikkasyklien vaiheet poikkeavat toisistaan yhä merkittävämmin. Yhdessä näiden vaikutusten odotetaan vahvistavan vientiä, kohentavan kapasiteetin käyttöastetta ja tukevan rahan määrän ja luotonannon kasvua eli edistävän inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tuntumaan.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Tuoreimpien tilastojen ja kyselytutkimusten mukaan kasvu jatkui vaimeana vuodenvaihteessa. Öljyn hinnan viimeaikainen lasku on luonut pohjaa talouden vahvemmalle elpymiselle. Öljyn halpenemisen pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitystä ja yritysten kannattavuutta. Kotimainen kysyntä hyötynee lisäksi edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, rahoitusolojen jatkuvasta paranemisesta sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Myös vienti kasvaa todennäköisesti maailmantalouden elpyessä. Euroalueen elpymistä jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen suuri työttömyys, käyttämättömän kapasiteetin runsaus sekä tarvittava taseiden sopeutus julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Niiden pitäisi kuitenkin vaimentua tämänpäiväisten rahapoliittisten päätösten ja öljyn hinnan viime viikkojen laskun vaikutuksesta.

Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli joulukuussa -0,2 % eli hitaampaa kuin kuukautta aiemmin (0,3 %). Kehityksen taustalla on pääasiassa energian hintojen nopea lasku sekä vähäisemmässä määrin elintarvikkeiden hintojen vuotuisen muutosvauhdin heikkeneminen. Tuoreimpien tietojen ja energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet erittäin hitaana tai negatiivisena. Lyhyellä aikavälillä inflaatiovauhti on väistämättä vaimea öljyn hinnan viimeaikaisen voimakkaan laskun vuoksi, sillä lähikuukausina ei oleteta tapahtuvan merkittäviä korjausliikkeitä. EKP:n rahapoliittisten toimien tuella inflaatiovauhdin odotetaan kuitenkin nopeutuvan vähitellen myöhemmin vuonna 2015 ja vuonna 2016, kun kysynnän odotetaan elpyvän ja öljyn hinnan oletetaan vähitellen nousevan.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään geopoliittiseen kehitykseen, valuuttakurssikehitykseen ja energian hintakehitykseen sekä rahapoliittisten päätösten välittymiseen.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaisten tietojen perusteella lavean raha-aggregaatin (M3) trendikasvu on nopeutunut, vaikka se onkin edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,1 prosenttiin marraskuussa 2014 (lokakuussa 2,5 %). Hitaimmillaan huhtikuussa 2014 se oli 0,8 %. M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi marraskuussa vuositasolla 6,9 %.

Yrityslainakanta supistui (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) marraskuussa vuositasolla 1,3 % (supistuttuaan lokakuussa 1,6 %). Yrityslainakannan kehitys oli siis edelleen heikkoa mutta kuitenkin elpymässä, sillä vielä helmikuussa 2014 yrityslainakanta supistui 3,2 %. Viime kuukausina lainoja on maksettu nettomääräisesti takaisin keskimäärin vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin nettolunastukset olivat suurimmillaan. Marraskuussa nettolainananto alkoi hieman kasvaa. Tammikuussa 2015 tehdyn pankkien luotonantokyselyn perusteella luotonantokriteereitä kevennettiin edelleen nettomääräisesti vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Maidenväliset erot vähenivät, ja lainakysyntä kasvoi nettomääräisesti kaikissa lainaryhmissä. Pankit odottavat kehityksen jatkuvan samansuuntaisena vuoden 2015 alkupuoliskolla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainakannan kehitys on edelleen heikkoa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) marraskuussa vuositasolla 0,7 % (lokakuussa 0,6 %). EKP:n rahapoliittisten toimien odotetaan edistävän luotonantoa edelleen.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että kasvua on edistettävä entistä selvemmin rahapolitiikan keinoin. Kaikkien EKP:n rahapoliittisten toimien odotetaan tukevan euroalueen talouden elpymistä ja edistävän inflaatiovauhdin palautumista lähemmäksi kahta prosenttia.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Investointien, uusien työpaikkojen luomisen ja tuottavuuden kasvun edistämiseksi tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Monissa maissa etenkin työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia olisi toteutettava määrätietoisemmin ja joutuisammin, ja myös yritysten liiketoimintaympäristöä tulisi parantaa tehokkaammin. Rakenneuudistuksia on toteutettava nopeasti, uskottavasti ja tehokkaasti, sillä näin voidaan vahvistaa kestävää kasvua euroalueella, luoda odotuksia tulojen kasvusta ja kannustaa yrityksiä lisäämään investointejaan, jolloin talouden elpyminen nopeutuu. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä. Samalla olisi kuitenkin varmistettava velkasuhteiden kestävyys vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, jotta sopimus voi jatkossakin ylläpitää luottamusta. Kaikkien maiden, joiden julkisessa taloudessa on liikkumavaraa, olisi pyrittävä tukemaan kasvua finanssipolitiikan keinoin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.