LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 12.9.2024

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. Katsoimme inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arviomme, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.

Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan nyt olevan hieman nopeampaa vuosina 2024 ja 2025, koska palvelujen hintainflaatio on kiihtynyt odotettua enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan kuitenkin edelleen hidastuvan nopeasti. Sen ennakoidaan olevan 2,9 % tänä vuonna, 2,3 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026.

Euroalueen sisäinen inflaatio on yhä nopeaa, koska palkkoja korotetaan edelleen ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineet ovat kuitenkin lievenemässä, ja palkankorotusten vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista. Rahoitusolot ovat yhä kireät ja talouskasvu on edelleen vaimeaa yksityisen kulutuksen ja investointien heikkouden vuoksi. Talouden arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2024 ja 1,3 % vuonna 2025 sekä 1,5 % vuonna 2026. Kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kotimaisen kysynnän kasvuvaikutus jäänee vähäisemmäksi muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. Kuten 13.3.2024 ilmoitimme, rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehdyt muutokset tulevat voimaan 18.9.2024. Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,3 % ja toisella vuosineljänneksellä 0,2 % eli hitaammin kuin mitä tuoreissa asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Kasvu oli peräisin lähinnä nettoviennistä ja julkisesta kulutuksesta. Yksityinen kysyntä heikkeni euroalueella, kun kotitaloudet vähensivät kulutusta, yritykset leikkasivat investointejaan ja asuntoinvestoinnit vähenivät. Palvelualat tukivat kasvua, kun taas teollisuus ja rakennusala hidastivat sitä. Kyselyindikaattorien mukaan elpymisen tiellä on edelleen joitakin esteitä.

Elpymisen odotetaan vahvistuvan ajan mittaan, kun kotitaloudet lisäävät kulutusta reaalitulojen kasvun myötä. Rajoittavan rahapolitiikan vaikutukset laantuvat vähitellen, minkä odotetaan tukevan kulutusta ja investointeja. Elpymisen arvioidaan saavan edelleen tukea myös viennistä, kun maailman kysyntä kasvaa.

Työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Työttömyysaste oli heinäkuussa 6,4 % eli se pysyi suurin piirtein ennallaan. Työllisyyden kasvu kuitenkin hidastui. Se oli toisella vuosineljänneksellä 0,2 % oltuaan ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 %. Tuoreiden kyselyindikaattorien mukaan työvoiman kysyntä vaimenee entisestään, ja avoimien työpaikkojen aste on laskenut lähemmäksi pandemiaa edeltänyttä tasoaan.

Finanssi- ja rakennepolitiikan tavoitteena tulisi olla talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. Tämä auttaisi vahvistamaan potentiaalista kasvua ja vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä. Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta koskevassa Mario Draghin raportissa ja sisämarkkinoiden vahvistamista koskevassa Enrico Lettan raportissa korostetaan kiireellistä uudistustarvetta ja esitetään konkreettisia ehdotuksia tavoitteen saavuttamiseksi. EU:n talouden tarkistetun ohjausjärjestelmän täytäntöönpano kaikilta osin, avoimesti ja viipymättä auttaa valtioita supistamaan julkistalouden alijäämiä ja velkasuhteita kestävältä pohjalta. Valtioiden tulisi nyt saattaa tämän suuntainen kehitys hyvälle alulle keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissaan.

Inflaatio

Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio hidastui elokuussa 2,2 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 2,6 %. Energian hinnat laskivat 3,0 prosentin vuosivauhtia noustuaan edellisessä kuussa 1,2 %. Elintarvikkeiden hintainflaatio kiihtyi hieman ja oli 2,4 % elokuussa. Tavaroiden ja palvelujen hintainflaatiot kehittyivät eri suuntiin. Tavaroiden hintainflaatio hidastui 0,4 prosenttiin oltuaan 0,7 % heinäkuussa, kun taas palvelujen hintainflaatio nopeutui 4,2 prosenttiin oltuaan 4,0 % heinäkuussa.

Useimmat pohjainflaation mittarit pysyivät heinäkuussa suurin piirtein ennallaan. Euroalueen inflaatio hidastui vain hieman. Se oli 4,4 % heinäkuussa ja 4,5 % kesäkuussa, sillä etenkin palkoista aiheutui voimakkaita hintapaineita. Sopimuspalkkojen kasvu pysyy voimakkaana ja vaihtelee loppuvuoden ajan, koska palkantarkistukset tehdään asteittain ja koska huomattava osa niistä suoritetaan joissakin maissa kertamaksuina. Työvoimakustannusten yleinen nousu on kuitenkin maltillistumaan päin. Palkansaajakorvausten kasvu hidastui edelleen. Se oli toisella vuosineljänneksellä 4,3 % eli se hidastui neljättä kertaa peräkkäin. EKP:n asiantuntijat arvioivat sen hidastuvan tuntuvasti taas ensi vuonna. Yksikkötyökustannusten nousu vaimeni heikosta tuottavuudesta huolimatta. Se oli 4,6 % toisella vuosineljänneksellä oltuaan 5,2 % ensimmäisellä neljänneksellä. Sen odotetaan heikkenevän edelleen arviointijakson kuluessa, kun palkkojen nousu hidastuu ja tuottavuus elpyy. Voitot tasoittavat edelleen osan työvoimakustannusten nousun vaikutuksista inflaatioon.

Inflaation hidastuminen saanee tukea siitä, että työvoimakustannusten nousupaineet vaimenevat ja rahapolitiikan aiemmat kiristykset välittyvät asteittain kuluttajahintoihin. Pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan 2 prosentin tuntumassa, ja markkinapohjaisten mittarienkin arvot ovat laskeneet lähelle samaa tasoa heinäkuun kokouksemme jälkeen.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Kasvu voi jäädä arvioitua vaimeammaksi, jos esimerkiksi maailmantalouden heikkeneminen tai suurten kansantalouksien välisten kauppapoliittisten jännitteiden voimistuminen vähentävät euroalueen vientikysyntää. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Lähi-idän murheellinen konflikti suurentavat huomattavasti geopoliittista riskiä, mikä saattaa heikentää yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen ja häiritä maailmankauppaa. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi myös, jos aiempaa kireämmän rahapolitiikan viivästyneet vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Toisaalta kasvu voi olla odotettua vahvempaa, jos inflaatio hidastuu ennakoitua nopeammin ja reaalitulojen ja luottamuksen kasvu lisää kulutusta enemmän tai maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on arvioitu.

Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat enemmän kuin mitä on odotettu. Ennakoitua nopeamman inflaation riskejä aiheuttavat myös voimakkaat geopoliittiset jännitteet, joiden vuoksi energia ja rahtikustannukset voivat lähiaikoina kallistua arvioitua enemmän ja häiritä maailmankauppaa. Lisäksi sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun. Inflaatio voi jäädä sen sijaan ennakoitua hitaammaksi, jos rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa äkkiä huononee.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat laskeneet tuntuvasti heinäkuun kokouksemme jälkeen lähinnä maailmantalouden kasvunäkymien heikkenemisen vuoksi ja siksi, että inflaatiopaineet aiheuttavat aiempaa vähemmän huolta. Maailmanmarkkinoiden kesän aikaiset jännitteet johtivat rahoitusolojen tilapäiseen kiristymiseen riskipitoisemmissa markkinasegmenteissä.

Rahoituskustannukset pysyvät kaiken kaikkiaan kurissa, kun aiemmat koronnostomme jatkavat etenemistään välittymisketjun läpi. Uusien yritys- ja asuntoluottojen keskikorot olivat huhtikuussa edelleen korkeat: yritysluotoissa 5,1 % ja asuntoluotoissa 3,8 %.

Luotonannon kasvu on edelleen verkkaista heikon kysynnän vuoksi. Pankkien luotonanto yrityksille kasvoi 0,6 prosentin vuosivauhtia heinäkuussa eli hieman vaisummin kuin kesäkuussa. Luotonanto kotitalouksille kasvoi 0,5 % eli kesäkuuta voimakkaammin. Lavean rahan määrä – mitattuna raha-aggregaatilla M3 – kasvoi 2,3 % heinäkuussa eli samaa vauhtia kuin kesäkuussa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.