Rahapoliittisia päätöksiä

12.9.2024

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.

Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan nyt olevan hieman nopeampaa vuosina 2024 ja 2025, koska palvelujen hintainflaatio on kiihtynyt odotettua enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan kuitenkin edelleen hidastuvan nopeasti. Sen ennakoidaan olevan 2,9 % tänä vuonna, 2,3 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026.

Euroalueen sisäinen inflaatio on yhä nopeaa, koska palkkoja korotetaan edelleen ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineet ovat kuitenkin lievenemässä, ja palkankorotusten vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista. Rahoitusolot ovat yhä kireät ja talouskasvu on edelleen vaimeaa yksityisen kulutuksen ja investointien heikkouden vuoksi. Talouden arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2024 ja 1,3 % vuonna 2025 sekä 1,5 % vuonna 2026. Kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kotimaisen kysynnän kasvuvaikutus jäänee vähäisemmäksi muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana.

EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Kuten 13.3.2024 ilmoitimme, rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehdyt muutokset tulevat voimaan 18.9.2024. Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on korko, jolla EKP:n neuvosto säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Kuten 13.3.2024 ilmoitettiin, perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelun perusteella. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä. Sen vuoksi talletuskorko lasketaan 3,50 prosenttiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko lasketaan 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 3,90 prosenttiin. Muutokset tulevat voimaan 18.9.2024.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

APP-ohjelmassa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.

PEPP-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen, vaan eurojärjestelmän PEPP-omistuksia vähennetään keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

EKP:n neuvosto noudattaa PEPP-ohjelmassa vapautuvien pääomien uudelleensijoituksissa jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.

Rahoitusoperaatiot

Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto arvioi säännöllisesti, miten kohdennetut luotto-operaatiot ja luottojen takaisinmaksu vaikuttavat rahapolitiikan mitoitukseen.

***

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.