Äänioikeuksien kierto EKP:n neuvostossa
1.12.2014 (päivitetty 1.1.2023)
Mitä tarkoitetaan äänioikeuksien kierrolla EKP:n neuvostossa?
EKP:n neuvostossa vain osa jäsenistä on äänivaltaisia kussakin kokouksessa. EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin, jonka tehtävänä on harjoittaa rahapolitiikkaa ja päättää ohjauskoroista euroalueella. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joita on tällä hetkellä 20. Vuorottelujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015, sillä Liettuan liittyessä euroalueeseen jäsenmäärä kasvoi niin suureksi, että äänioikeuksia oli rajoitettava EKP:n neuvoston vuonna 2002 tekemän päätöksen mukaisesti.
Miksi äänioikeuksien kierto on tarpeen?
Äänioikeuksien kierrolla varmistetaan, että EKP:n neuvosto pysyy toimintakykyisenä, vaikka sen jäsenmäärä kasvaa yhä uusien maiden liittyessä euroalueeseen. Euroopan unionin perussopimusten mukaan kiertävät äänioikeudet oli otettava käyttöön viimeistään siinä vaiheessa, kun kansallisten keskuspankkien pääjohtajia oli enemmän kuin 18.
Kuinka usein kullakin pääjohtajalla on äänioikeus?
Euroalueen maat on jaettu ryhmiin niiden talouden ja finanssisektorin koon mukaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien viiden maan (tällä hetkellä Saksa, Ranska, Italia, Espanja ja Alankomaat) kansallisten keskuspankkien pääjohtajilla on yhteensä neljä äänioikeutta. Muiden euroalueen maiden (joita Kroatian liityttyä on 15) keskuspankkien pääjohtajilla on yhteensä 11 äänioikeutta. Äänestysvuorot vaihtuvat kuukausittain.
Olisiko uuden järjestelmän käyttöönottoa voitu lykätä?
Ei, sillä se olisi ollut vastoin EU:n perussopimuksia. Käyttöönottoa lykättiin niin pitkälle kuin alkuperäinen päätös salli (eli kunnes euroalueen maita oli 19).
Ennen vuotta 2015 kullakin EKP:n neuvoston jäsenellä oli yksi ääni. Äänioikeuksien kierron myötä jäsenet jakautuvat kolmeen eri luokkaan. Miten se vaikuttaa keskusteluihin ja päätöksentekoon EKP:n neuvostossa?
Kaikki jäsenet osallistuvat EKP:n neuvoston kokouksiin ja voivat käyttää niissä puheenvuoroja, joten äänioikeuksien kierrolla ei ole vaikutusta EKP:n neuvostossa käytäviin keskusteluihin. EKP:n neuvosto on kollegiaalinen elin ja tekee valtaosan päätöksistään konsensuspohjalta. Päätöksentekoprosessi ei ole muuttunut. Kullakin äänestysvuorossa olevalla jäsenellä on yksi ääni.
Onko EKP:n johtokunnan jäsenillä edelleen pysyvä äänioikeus?
Kyllä, johtokunnan jäsenet säilyttävät pysyvän äänioikeutensa.
Miten äänioikeudet on jaettu esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankissa?
Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean (Federal Open Market Committee) äänioikeusjärjestelyt ovat hyvin samankaltaiset kuin EKP:n neuvoston järjestely. Avomarkkinakomiteassa on kulloinkin 12 äänivaltaista jäsentä. Johtokunnan seitsemällä jäsenellä on pysyvä äänioikeus (kuten EKP:n johtokunnan jäsenillä EKP:n neuvostossa). New Yorkin aluekeskuspankin johtajalla on niin ikään pysyvä äänioikeus, ja Chicagon ja Clevelandin aluekeskuspankkien johtajat ovat äänivaltaisia joka toinen vuosi ja muiden yhdeksän aluekeskuspankin johtajat joka kolmas vuosi. Äänioikeudet siis kiertävät vuoden välein, kun taas EKP:n neuvostossa äänestysvuorot vaihtuvat joka kuukausi.