LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 14.12.2023

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaatio on viime kuukausina hidastunut, mutta se todennäköisesti nopeutuu jälleen tilapäisesti lähitulevaisuudessa. Tuoreimmissa euroalueen talousnäkymiä koskevissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa inflaation odotetaan vaimenevan vähitellen ensi vuoden aikana ja lähestyvän kahden prosentin tavoitettamme vuonna 2025. Kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 5,4 % vuonna 2023 ja 2,7 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. Vuoden 2023 ja etenkin vuoden 2024 inflaatio on nyt arvioitu hitaammaksi kuin syyskuisissa asiantuntija-arvioissa.

Pohjainflaatio on vaimentunut entisestään, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen koholla lähinnä yksikkötyökustannusten voimakkaan kasvun takia. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden mukaan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on keskimäärin 5,0 % vuonna 2023 ja 2,7 % vuonna 2024 sekä 2,3 % vuonna 2025 ja 2,1 % vuonna 2026.

Aiempien koronnostojemme vaikutus välittyy talouteen edelleen voimakkaasti. Rahoitusolojen kiristyminen vaimentaa kysyntää, mikä auttaa hidastamaan inflaatiota. Eurojärjestelmän asiantuntijat odottavat talouskasvun pysyvän lähiaikoina vaimeana. Sen jälkeen talouden odotetaan elpyvän, sillä ihmisten reaalitulot kasvavat, kun inflaatio hidastuu ja palkat nousevat ja kun euroalueen ulkoinen kysyntä kohenee. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa kasvun ennakoidaankin piristyvän siten, että se on 0,8 % vuonna 2024 ja 1,5 % vuosina 2025 ja 2026. Vuonna 2023 talouden arvioidaan kasvavan keskimäärin 0,6 %.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti päämäärämme saavuttamista. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.

Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.

Määritämme rahapolitiikan mitoituksen ensisijaisesti EKP:n ohjauskorkojen avulla. Päätimme tänään myös edetä nopeammin eurojärjestelmän taseen normalisoinnissa. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan täysimääräisesti uudelleen vielä vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme raha- ja rahoitusoloista.

Taloudellinen toiminta

Euroalueen talous supistui hieman kolmannella vuosineljänneksellä lähinnä varastojen pienenemisen vuoksi. Aiempaa kireämmät rahoitusolot ja vaisu ulkoinen kysyntä todennäköisesti vaimentavat talouden toimeliaisuutta edelleen lähitulevaisuudessa. Näkymät ovat erityisen heikot rakennusalalla ja teollisuustuotannossa, joihin korkojen nousu vaikuttaa eniten. Myös palvelutuotannon odotetaan vaimenevan tulevien kuukausien aikana, sillä teollisen toiminnan väheneminen alkaa tuntua myös muilla toimialoilla, talouden uudelleen käynnistymisen vaikutus väistyy ja korkeampien korkojen vaikutus ulottuu laajemmalle.

Työmarkkinat vahvistavat taloutta edelleen. Työttömyysaste oli lokakuussa 6,5 %, ja työllisyys kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 0,2 %. Talouden heikkeneminen vaimentaa työvoiman kysyntää, ja yritysten työpaikkailmoitusten määrä onkin viime kuukausina vähentynyt. Lisäksi työtuntien kokonaismäärä pienentyi 0,1 % kolmannella vuosineljänneksellä, vaikka työllisiä oli aiempaa enemmän.

Energiakriisin väistyessä valtioiden tulisi jatkaa energiatukitoimiensa vähentämistä. Se on välttämätöntä, jotta keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet eivät kasvaisi ja vaatisi vielä kireämpää rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan talouden tuottavuutta ja pienentämään asteittain julkisen velan suurta määrää. Euroalueen tuotantokapasiteettia parantavat rakenneuudistukset ja investoinnit, joita Next Generation EU –ohjelman täysimääräinen täytäntöönpano vahvistaa, voivat auttaa vähentämään hintapaineita keskipitkällä aikavälillä sekä tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Siksi EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta on päästävä ripeästi sopimukseen. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että pääomamarkkinaunionin kehittämisessä ja pankkiunionin toteuttamisessa edistytään nopeammin.

Inflaatio

Inflaatio on hidastunut kahden viime kuukauden aikana. Eurostatin julkaiseman ennakkoarvion mukaan se oli marraskuussa 2,4 %. Inflaation hidastuminen oli laaja-alaista. Energiahintojen inflaatio hidastui edelleen ja myös elintarvikehintojen inflaatio hidastui, vaikka se pysyikin kaiken kaikkiaan melko nopeana. Tässä kuussa inflaatio todennäköisesti kiihtyy energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Vuonna 2024 inflaation odotetaan hidastuvan verkkaisemmin, sillä vertailuajankohta vaikuttaa edelleen inflaatiota nopeuttavasti ja valtiot luopuvat vähitellen aiemmista finanssipoliittista toimenpiteistä, joilla lievennettiin energian hintasokin jälkivaikutuksia.

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on hidastunut lähes kokonaisen prosenttiyksikön kahden viime kuukauden aikana. Se oli marraskuussa 3,6 %. Hidastumisen taustalla ovat toimitustilanteen koheneminen, energian aiemman hintasokin vaikutusten hiipuminen sekä rahapolitiikan kiristymisen vaikutus kysyntään ja yritysten hinnoitteluvoimaan. Tavaroiden hintainflaatio hidastui 2,9 prosenttiin ja palvelujen hintainflaatio 4,0 prosenttiin.

Kaikki pohjainflaation mittarit laskivat lokakuussa, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet pysyivät voimakkaina lähinnä palkkojen vahvan nousun ja tuottavuuden heikkenemisen vuoksi. Pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittarit ovat enimmäkseen kahden prosentin tuntumassa, ja eräät koholla olleet inflaatiokompensaation markkinapohjaiset indikaattorit ovat laskussa.

Riskiarvio

Talouskasvuun kohdistuvat riskit painottuvat edelleen arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Kasvu voi jäädä heikommaksi, jos rahapolitiikan vaikutukset osoittautuvat odotettua voimakkaammiksi. Kasvu voi hidastua myös, jos maailmantalouden kehitys heikkenee tai maailmankaupan kasvu vaimenee entisestään. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ja Lähi-idän murheellinen konflikti suurentavat merkittävästi geopoliittista riskiä, minkä vuoksi yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen saattaa heiketä. Kasvu voi olla odotettua vahvempaa, jos reaalitulojen kasvu lisää kulutusta enemmän tai maailmantalous kasvaa voimakkaammin kuin mitä on arvioitu.

Inflaatio saattaa olla ennakoitua nopeampaa, jos esimerkiksi voimakkaat geopoliittiset jännitteet saavat energian hinnat nousemaan lähitulevaisuudessa ja jos sään ääri-ilmiöt johtavat elintarvikkeiden kallistumiseen. Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi myös, jos inflaatio-odotukset kohoavat tavoitteemme yläpuolelle tai jos palkat nousevat tai voittomarginaalit kasvavat odotettua enemmän. Inflaatio saattaa sen sijaan jäädä ennakoitua hitaammaksi siinä tapauksessa, että rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän tai talouden toimintaympäristö muualla maailmassa odottamatta huononee – osin esimerkiksi geopoliittisten riskien viimeaikaisen kasvun vuoksi.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat laskeneet tuntuvasti viime kokouksemme jälkeen, ja ne ovat nyt alemmalla tasolla kuin asiantuntija-arvioissa. Rajoittava rahapolitiikkamme välittyy kuitenkin yhä voimakkaasti talouden laajempiin rahoitusoloihin. Antolainauskorot nousivat jälleen lokakuussa. Yritysluottojen korot ovat tällä hetkellä 5,3 prosentissa ja asuntolainojen korot 3,9 prosentissa.

Antolainauskorkojen nousu sekä lainojen vaisu kysyntä ja kiristynyt tarjonta ovat heikentäneet luotonannon kasvua entisestään. Yritysluotonannon vuotuinen kasvu hidastui lokakuussa 0,3 prosenttiin, ja luotonanto kotitalouksillekin oli vaimeaa: sen vuotuinen kasvu oli 0,6 %. Luotonannon kasvun vaimetessa ja eurojärjestelmän taseen pienetessä lavean rahan määrä (raha-aggregaatti M3) on supistunut entisestään. Lokakuussa sen vuotuinen kasvu supistui 1,0 %.

EKP:n neuvosto on laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit ovat osoittautuneet kestokykyisiksi. Niillä on vahvat vakavaraisuussuhteet, ja niiden kannattavuus on parantunut huomattavasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Rahoitusvakauden näkymät pysyvät kuitenkin hauraina nykyisessä kiristyvien rahoitusolojen, heikon kasvun ja geopoliittisten jännitteiden leimaamassa tilanteessa. Tilanne voi huonontua varsinkin, jos pankkien varainhankinnan kustannukset kasvavat odotettua enemmän ja jos yhä useammalla lainansaajalla on vaikeuksia lainansa takaisinmaksussa. Tämän skenaarion kokonaisvaikutus talouteen jää kuitenkin todennäköisesti vähäiseksi, jos rahoitusmarkkinat reagoivat tilanteeseen maltillisesti. Makrovakauspolitiikka on edelleen tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, ja käytössä olevat toimenpiteet auttavat pitämään rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyisenä.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tämänhetkisen arviomme perusteella katsomme korkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti inflaation palautumista kohtuullisessa ajassa tavoitteemme mukaiseksi. Tulevilla korkopäätöksillämme varmistetaan, että EKP:n ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen, jotta inflaatio palautuu tavoitetasolleen kohtuullisen ajan kuluessa. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella.

EKP:n neuvosto aikoo pienentää PEPP-salkkua vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja luopua uudelleensijoituksista PEPP-ohjelmassa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy talouteen ongelmitta.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.