EKP raportoi euron käyttöönoton valmistelun edistymisestä

26.6.2024

• Lähentymisraportissa arvioidaan Bulgarian, Tšekin, Unkarin, Puolan, Romanian ja Ruotsin edistymistä euron käyttöönoton valmisteluissa.
• Viitearvoa nopeampaa inflaatiota pidetään keskeisenä taloudellisena esteenä tarkasteltavissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa.
• Viidessä maassa kuudesta lainsäädäntö ei ole kaikilta osin sopusoinnussa euron käyttöönoton oikeudellisten vaatimusten kanssa.
• Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan vahvistuvan vuonna 2024, mutta näkymiä varjostaa geopoliittinen epävarmuus.

Euroopan keskuspankin (EKP) vuoden 2024 lähentymisraportin mukaan euroalueeseen kuulumattomien Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden taloudet ovat lähentyneet euroalueen taloutta vain vähän vuoden 2022 jälkeen. Suurimpana syynä on ollut vaikea taloustilanne.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeisten kahden vuoden aikana vaikuttanut olennaisesti tarkasteltaviin maihin, minkä seurauksena taloudellinen toimeliaisuus on heikentynyt huomattavasti ja inflaatio kiihtynyt voimakkaasti. Vaikutukset ovat olleet suurimpia maissa, joiden riippuvuus energiantuonnista on ollut korkea ja kauppasiteet Venäjään vahvat. Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan jatkossa vahvistuvan kaikissa tarkastelun kohteena olevissa maissa, mutta geopoliittiset jännitteet ja riskit varjostavat talouden näkymiä.

Hintavakaus: Tarkasteltavista maista Bulgariassa, Tšekissä, Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa keskimääräinen inflaatiovauhti ylitti selvästi 3,3 prosentin viitearvon. Ruotsissa inflaatiovauhti oli puolestaan hieman viitearvoa korkeampi (kuvio 1). Viitearvo perustuu kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Tanskan (1,1 %), Belgian (1,9 %) ja Alankomaiden (2,5 %) viimeisten 12 kuukauden keskimääräiseen inflaatiovauhtiin, johon on lisätty 1,5 prosenttiyksikköä. Suomen inflaatiokehitys katsottiin äärihavainnoksi, eikä sitä otettu huomioon laskennassa.

Kuvio 1

YKHI-inflaatio

(keskimääräinen vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 2

Julkisen talouden ylijäämä (+) tai alijäämä (-)

(% suhteessa BKT:hen)

Vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä koheni vuoden 2021 tasoon verrattuna raportin kattamista maista neljässä, mikä johtui pandemian jälkeisestä talouden elpymisestä ja finanssipoliittisten tukitoimien asteittaisesta päättymisestä. Tilanteen kohenemista kuitenkin hillitsivät osittain Venäjän Ukrainassa käymän sodan taloudelliset vaikutukset, kuten heikompi taloudellinen toimeliaisuus ja korkeiden energian hintojen vuoksi toteutetut finanssipoliittiset toimet. Vuonna 2023 alijäämäsuhteen viitearvo (3 % BKT:stä) ylittyi Tšekissä, Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa (kuvio 2). Julkisen velan suhde BKT:hen alitti 60 prosentin viitearvon vuonna 2023 kaikissa tarkasteltavissa maissa Unkaria lukuun ottamatta. Vuosina 2024 ja 2025 alijäämäsuhteen odotetaan ylittävän viitearvon Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa.

Romania on edelleen vuonna 2020 aloitetun liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena. Euroopan komissio totesi 19.6.2024, että Romania ei ole ryhtynyt tuloksellisiin toimiin liiallisten alijäämiensä korjaamiseksi. Lisäksi komissio totesi hiljattain, etteivät Unkari ja Puola täytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisen talouden alijäämäkriteeriä. Komissio tulee suosittamaan EU:n neuvostolle liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamista näiden maiden osalta.

Valuuttakurssikehitys: Bulgarian lev on ainoa valuuttakurssimekanismiin (ERM II) osallistuva valuutta. Bulgaria liittyi heinäkuussa 2020 ERM II:een niin, että sen valuuttakatejärjestelmä toimii yksipuolisena sitoumuksena. ERM II:een osallistumista koskevan sopimuksen perustana olivat lukuisat Bulgarian viranomaisia velvoittavat poliittiset sitoumukset. Bulgaria pyrkii parhaillaan täyttämään nämä sitoumukset, myös rahanpesun torjuntaa koskevien menettelyjen vahvistamisen suhteen.

Pitkät korot: Kuudesta tarkastellusta maasta kolmessa (Puola, Romania ja Unkari) pitkät korot ylittivät korkokriteerin 4,8 prosentin viitearvon.

Julkisten ja taloudellisten instituutioiden vahvuus on tärkeä tekijä arvioitaessa lähentymisen kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kansainvälisten järjestöjen julkaisemat indikaattorit viittaavat Ruotsia lukuun ottamatta siihen, että instituutioiden ja hallinnon laatu on tarkasteltavissa maissa edelleen heikompi muihin EU-maihin verrattuna.

Kun arvioidaan sitä, onko kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perussopimusten ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa, vaatimukset euron käyttöön ottamiseksi eivät kaikilta osin täyttyneet viidessä maassa kuudesta. Raportissa todetaan, että Bulgarian kansallinen lainsäädäntö on perussopimuksen ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa yhteensopiva asiaa koskevassa maakohtaisessa arviossa täsmennetyin ehdoin ja tulkinnoin.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eszter Miltényi-Torstensson puhelinnumerossa +49 171 769 5305.

Huomautukset

• Euroopan komission lähentymisraportti
• EKP:n lähentymisraportissa tarkastellaan euroalueeseen kuulumattomien EU:n jäsenvaltioiden taloudellista ja oikeudellista lähentymiskehitystä kahden vuoden välein tai tietyn maan pyynnöstä. Raportissa arvioidaan, kuinka kestävästi maiden taloudet lähentyvät euroalueen talouksia, onko niiden lainsäädäntö sopusoinnussa EU:n säädösten kanssa ja täyttävätkö niiden keskuspankit lakisääteiset vaatimukset. Tanskalle on myönnetty oikeus olla ottamatta euroa käyttöön, minkä vuoksi Tanskaa ei sisällytetä lähentymisraporttiin, ellei se itse pyydä sitä.
• Tämän lähentymisraportin tilastot perustuvat 19.6.2024 käytettävissä olleisiin tietoihin. Hintavakautta ja pitkiä korkoja koskevissa kriteereissä tarkastelujakso on kesäkuusta 2023 toukokuuhun 2024. Valuuttakurssien tarkastelujaksona on 20.6.2022–19.6.2024. Tiedot julkisen talouden rahoitusasemista ulottuvat vuoteen 2023. Ennusteet perustuvat Euroopan komission kevään 2024 talousennusteeseen ja tarkasteltavien maiden viimeisimpiin lähentymisohjelmiin sekä muuhun tietoon, jolla on merkitystä lähentymisen kestävyyden ennakoivassa tarkastelussa.