1 Yhteenveto

Euroalueen talouden kasvunäkymät ovat huonontuneet lyhyellä aikavälillä, mutta keskipitkällä aikavälillä talous palannee asteittain maltilliselle kasvu-uralle, kun sekä sisäinen että ulkoinen kysyntä elpyvät. Taloudellinen toiminta kasvoi vaimeasti vuoden 2023 alkupuoliskolla, vaikka teollisuuden tilaukset olivat ruuhkautuneet ja energian hinnannousu laantui. Nämä vaikutukset ovat lisäksi enimmäkseen väistyneet, ja lyhyen aikavälin indikaattorit viittaavat siihen, että kasvu hiipuu lyhyellä aikavälillä, kun rahoitusolot kiristyvät, yritysten ja kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa ja ulkoinen kysyntä vähenee euron vahvistuessa. Kasvun odotetaan vahvistuvan vuodesta 2024 lähtien, kun ulkoinen kysyntä lähestyy pandemiaa edeltänyttä kehitystään ja reaalitulot kasvavat. Kasvua vahvistavat myös inflaation hidastuminen, nimellispalkkojen voimakas kasvu ja edelleen vähäinen työttömyys, joka on tosin hieman lisääntymään päin. Kasvu pysyy kuitenkin vaimeana, kun EKP:n rahapolitiikan kiristyminen ja luotonannon väheneminen välittyvät reaalitalouteen ja finanssipoliittinen tuki vähitellen lopetetaan. Euroalueen BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun odotetaan hidastuvan 3,4 prosentista vuonna 2022 aina 0,7 prosenttiin vuonna 2023. Sen jälkeen kasvun odotetaan elpyvän niin, että se on 1,0 % vuonna 2024 ja 1,5 % vuonna 2025. BKT:n kasvunäkymiä on heikennetty eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2023 arvioista. Kasvun arvioidaan nyt hidastuvan 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023, 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Lyhyen aikavälin kasvunäkymiä on nimittäin pienennetty merkittävästi, kun kyselyindikaattorit ovat laskussa, rahoitusolot kiristyvät – vähentäen luotonantoa – ja euron kurssi vahvistuu.^[1]

Euroalueen kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan edelleen arviointijaksolla kustannuspaineiden laskun, tarjontakapeikkojen vähenemisen ja rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. Myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan vähitellen hidastuvan, mutta se pysynee kokonaisinflaatiota nopeampana alkuvuoteen 2024 saakka. Inflaation arvioitu hidastuminen johtuu energian aiempien hintasokkien ja tuotantoketjun muiden hintapaineiden vaikutusten vaimenemisesta. Lisäksi työvoimakustannukset kasvavat voimakkaasti ja muodostuvat vähitellen merkittävimmäksi ilman energia- ja elintarvikehintoja laskettuun YKHI-inflaatioon vaikuttavaksi tekijäksi. Palkkojen kasvun odotetaan hidastuvan asteittain vuoden 2023 puolivälistä lähtien, mutta se pysynee arviointijaksolla nopeana minimipalkkojen korotusten ja inflaatiokompensaation vuoksi, kun työmarkkinat ovat kireät, vaikkakin ne ovat rauhoittumaan päin. Voittomarginaalit kasvoivat tuntuvasti viime vuonna, ja niiden odotetaan vaimentavan työvoimakustannusten nousun välittymistä keskipitkän aikavälin loppuhintoihin. Lisäksi rahapolitiikan kiristyminen hillinnee pohjainflaatiota yhä enemmän. Keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten oletetaan pysyvän EKP:n inflaatiotavoitteen mukaisina, ja YKHI-indeksillä mitatun kokonaisinflaation odotetaan heikkenevän keskimäärin 8,4 prosentista vuonna 2022 siten, että se on 5,6 % vuonna 2023 ja 3,2 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025. Tavoitteensa inflaation odotetaan saavuttavan vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Energiafutuurien hinnannousun vuoksi YKHI-inflaatio arvioidaan nyt vuosina 2023 ja 2024 nopeammaksi ja vuonna 2025 hitaammaksi kuin kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioissa, sillä euron vahvistumisen, rahoitusolojen kiristymisen ja suhdannetilanteen heikkenemisen oletetaan hidastavan ilman energia- ja elintarvikehintoja laskettua YKHI-inflaatiota.

Taulukko 1

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Koska talousnäkymiin liittyy suurta epävarmuutta, tässä raportissa esitetään skenaario, jossa arvioidaan Kiinan talouskehityksen mahdollisen heikkenemisen ja rahoitusmarkkinoiden uusien stressien vaikutuksia euroalueen talouteen (ks. kehikko 3), sekä herkkyysanalyyseja, jotka liittyvät energia- ja elintarvikeraaka-aineiden hintojen vaihtoehtoisiin kehitysuriin (ks. kehikko 4).

2 Reaalitalous

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä euroalueen talouskasvu oli vaimeaa, ja sitä pitivät yllä sisäisen kysyntä sekä varastojen kartuttaminen. Nettoviennin vaikutus kasvuun oli puolestaan negatiivinen (ks. kuvio 1).^[2] Toisella vuosineljänneksellä teollisuustuotanto heikkeni, vaikka tarjontakapeikkojen väheneminen paisutti tilaussuman ennätystasolle. Vain palvelualat kasvoivat bruttoarvonlisäyksellä mitattuna edellisestä vuosineljänneksestä. Yksityinen kulutus pysyi ennallaan nopean inflaation ja kireiden rahoitusolojen vuoksi ja oli heikompaa kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksella oli positiivinen vaikutus kysyntään lähinnä yritysinvestointien ja julkisten investointien ansiosta. Ulkoisen kysynnän ja kilpailukyvyn heikkenemisen arvioidaan johtaneen siihen, että nettoviennin vaikutus kasvuun muuttui negatiiviseksi, vaikka myös tuonnin kehitys oli hyvin heikkoa.

Kuvio 1

Euroalueen BKT:n kasvu

(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)

BKT:n kasvun arvioidaan hiipuvan vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja pysyvän vaimeana neljännellä neljänneksellä, sillä teollisuustuotannon kehitys on edelleen heikkoa ja palvelusektorillakin kehityksen odotetaan hidastuvan. Tilaussuman purkautumisen odotetaan vahvistavan taloudellisen toiminnan kehitystä aiempaa vaimeammin, kun taas rahoitusolojen kiristymisen ja luotonannon vähenemisen arvioidaan hidastavan sen kehitystä aiempaa enemmän. Kyselytutkimusten indikaattorit viittaavatkin taloudellisen toiminnan kasvun supistumiseen myös palvelusektorilla, kun taas kesäkuun asiantuntija-arvioissa kasvun odotettiin jatkuvan palvelualoilla. Käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan elpyvän, sillä inflaation odotetaan hidastuvan ja palkkojen nousevan, kun työmarkkinat pysyvät edelleen kireinä. Arvioiden mukaan tämä loisi edellytyksiä yksityisen kulutuksen elpymiselle vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Elokuussa kuluttajien luottamus talouteen ja yritysten luottamus kulutustavaroiden tuotantonäkymiin kuitenkin heikkenivät, mikä tarkoittaa, että kuluttajat ovat nyt kesäkuisiin asiantuntija-arvioihin verrattuna varovaisempia. Samalla nettoviennin kehityksen odotetaan hidastavan kasvua vuoden 2023 jälkipuoliskolla, sillä tuonnin kasvu vahvistuu euroalueen sisäisen kysynnän myötä, mutta viennin kasvu pysyy maltillisena. Sekä tuonnin että viennin kasvun odotetaan kuitenkin jäävän vähäisemmäksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa. Euroalueen BKT:n kasvun odotetaankin pysyvän kutakuinkin vähäisenä vuoden 2023 jälkipuoliskolla, ja se arvioidaan nyt 0,6 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa.

Keskipitkällä aikavälillä BKT:n kasvun arvioidaan vahvistuvan maltillisesti kotitalouksien reaalitulojen nousun ja ulkoisen kysynnän kohenemisen myötä sittenkin, vaikka rahoitusolot kiristyvät ja finanssipoliittinen tuki vähenee. BKT:n kasvun odotetaan vahvistuvan vuonna 2024 ja vakaantuvan sitten vuonna 2025 (ks. taulukko 2). Kasvun odotetaan vahvistuvan paitsi energiasokkien myös inflaatiopaineiden vähenemisen myötä, kun työtulojen kasvu jatkuu sitkeänä. Tämä tasoittaa tietä yksityisen kulutuksen elpymiselle. Myös ulkoisen kysynnän, joka on ollut tänä vuonna erityisen heikkoa, odotetaan jälleen vahvistuvan. Rahoitusolojen kiristymisen ja euron vahvistumisen arvioidaan kuitenkin heikentävän näiden tekijöiden vaikutusta. Finanssipoliittisten tukitoimien odotetaan olevan kasvun kannalta kutakuinkin neutraaleja vuonna 2023, ja niistä luopumisen odotetaan hidastavan kasvua vuosina 2024 ja 2025.

Rahoitusolot ovat kiristyneet lähinnä korkojen nousun ja osin myös luotonannon rajoitteiden vuoksi, ja tämän odotetaan vaimentavan kysyntää edelleen. Korkojen jyrkkä nousu joulukuusta 2021 lähtien välittyy edelleen reaalitalouteen ja vaikuttaa kasvunäkymiin etenkin vuosina 2023 ja 2024 (ks. asiantuntija-arvioiden tekniset oletukset – kehikko 1).^[3] EKP:n tuoreimman euroalueen pankkien luotonantokyselyn mukaan luotonantotilanne on kiristynyt vuodenvaihteesta lähtien ja luotonannon kasvu on hidastunut selvästi. Nämä tekijät sekä taloudellisen toimeliaisuuden kuukausikehitystä kuvaavien indikaattorien merkittävä huononeminen viittaavat siihen, että luotonannon vähenemisen vaikutukset saattavat olla voimakkaampia kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, vaikka kotitalouksien taloustilanne ja yritysten taseet ovatkin yleisesti ottaen hyvät.

Kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2023 ja 0,5 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2024 sekä 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2025. Arvioita on heikennetty pääasiassa seuraavista syistä: 1) kyselyindikaattorien mukaan kasvunäkymät ovat huonontuneet selvästi lyhyellä aikavälillä, 2) rahoitusolot ovat kiristyneet (mm. antolainauskorot ovat nousseet ja luotonanto vähentynyt) ja 3) valuuttakurssi on vahvistunut ja ulkoinen kysyntä heikentynyt. Taloudellista toimeliaisuutta kuvaavien indikaattoreiden viimeaikainen lasku merkitsee, että sisäistä kysyntää koskevia arvioita alennetaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mikä vaikuttaa myös vuoden 2024 arvioihin. Lisäksi yksityisiä investointeja koskevia arvioita on pienennetty entisestään, mikä sekin supistaa arvioitua sisäistä kysyntää vuonna 2025. Myös luotonannon vähenemisen arvioidaan vaimentavan BKT:n kasvua etenkin vuonna 2024 enemmän kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin.

Taulukko 2

BKT:tä, työmarkkinoita ja ulkoista kauppaa koskevat arviot

(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita)

BKT:n eristä kotitalouksien reaalikulutuksen odotetaan elpyvän vähitellen ja vahvistavan talouden kasvua, kun epävarmuus vähenee, reaalitulot nousevat ja luottamus talouteen kohenee. Yksityisen kulutuksen kehitys oli kutakuinkin ennallaan vuoden alkupuoliskolla. Energiaa ja elintarvikkeita kulutettiin vähemmän, mutta kuluttajapalvelujen kysyntä pysyi vahvana. Yksityisen kulutuksen odotetaan vahvistuvan vuoden 2023 kolmannesta neljänneksestä alkaen, kun inflaatio hidastuu ja epävarmuus vähenee. Kun inflaatio ja epävarmuus vähenevät edelleen ja reaalitulot kasvavat, kulutuksen koheneminen jatkuu ja vahvistaa talouskasvua, vaikka talouden pandemiasulkujen poistamisen suotuisat vaikutukset ovatkin asteittain väistymässä. Vuonna 2024 yksityisen kulutuksen arvioidaan nyt kasvavan 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa, sillä lyhyen aikavälin näkymien heikentynyt arvio vaikuttaa vielä ensi vuonnakin ja säästämisalttiuden arvioidaan kasvavan. Kulutuksen kehityksen keskipitkän aikavälin arvio on kuitenkin pitkälti ennallaan.

Käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan elpyvän vuonna 2023 ja vahvistavan kulutusta, kun inflaatio hidastuu ja palkat nousevat voimakkaasti. Käytettävissä olevat reaalitulot heikkenivät hieman vuonna 2022, mutta vuonna 2023 niiden odotetaan elpyvän, kun työtulot ja muut tulot kasvavat voimakkaasti (ne kasvoivat vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä etenkin bruttotoimintaylijäämän ja sekatulojen erien kehityksen vuoksi) ja inflaatio hidastuu. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistanevat palkkojen voimakkaan nousun ohella muut kuin työtulot, vaikka niiden kasvun odotetaankin maltillistuvan arviointijakson aikana. Julkisten tulonsiirtojen vaikutus käytettävissä oleviin reaalituloihin ja kulutuksen kasvuun lienee kutakuinkin neutraali koko arviointijakson ajan. Käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan kasvavan kaikkiaan 0,6 % vuonna 2023 ja 1,0 % vuonna 2024 sekä 1,2 % vuonna 2025.

Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan pysyvän korkeana vuonna 2023 ja palaavan sitten vähin erin normaalitasolle. Säästämisaste nousi vuoden 2023 alkupuoliskolla, ja sen odotetaan pysyvän tänä vuonna selvästi korkeampana kuin ennen pandemiaa. Syynä on pääasiassa muiden kuin työtulojen kasvu vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, ja näitä tuloja ei käytetä herkästi kulutukseen. Kun epävarmuuden ja inflaatiopaineiden väheneminen jatkuu arviointijaksolla, kotitalouksien säästämisaste laskee, vaikka se pysyykin pandemiaa edeltänyttä tasoaan korkeampana, sillä korkojen nousu vaimentaa kotitalouksien halua normalisoida säästämiskäyttäytymisensä pandemian jälkeen. Ylimääräisten säästöjen ei odoteta vahvistavan kulutuksen kasvua, koska niitä on lähinnä varakkaammilla kotitalouksilla ja niitä tehdään epälikvideihin sijoituskohteisiin. Säästämisasteen arvioidaan nyt olevan arviointijakson ensimmäisellä puoliskolla korkeampi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa, sillä ensimmäistä vuosineljännestä koskevia arvioita on tarkistettu muiden kuin työtulojen kehityksen vahvistumisen myötä. Tämän vaikutuksen oletetaan kuitenkin vähitellen vaimenevan, ja arviointijakson jälkipuoliskolla säästämisen kannustimet voimistuvat korkojen nousun ja luotonsaannin vaikeutumisen takia.

Kehikko 1
Korkoja, raaka-aineiden hintoja ja valuuttakursseja koskevat tekniset oletukset

Tämänkertaisten teknisten oletusten mukaan korot sekä öljyn ja maakaasun hinnat ovat korkeammat ja tukkusähkön hinnat alemmat kuin kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioissa. Lisäksi euron kurssin oletetaan nyt olevan vahvempi. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin aineiston koontipäivänä 22.8.2023. Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Pitkien korkojen kehitystä arvioidaan valtion 10 vuoden joukkolainojen tuottojen perusteella.^[4] Sekä pitkät että lyhyet korot ovat nousseet kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioiden aineiston koontipäivän jälkeen. Siksi niiden oletetaan nyt nousevan enemmän kuin kesäkuisissa arvioissa.

Taulukko

Tekniset oletukset

Öljyn hintoja koskevia teknisiä oletuksia on korotettu keskimäärin yli 10 % arviointijaksolla, sillä öljyn tarjonnan riittämättömyydestä kannetaan enemmän huolta kuin öljyn maailmanlaajuisesta kysynnästä.^[5] Öljyn hintojen viimeaikaiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet lähinnä OPEC+-maiden päätös vähentää tarjontaa, yleinen tarjontavaje (hintojen nousupaine) ja huoli öljyn kysynnän kehityksestä Kiinassa, jonka talouskasvu on ongelmissa (hintojen laskupaine). Öljyfutuurien hinnat ovat kaiken kaikkiaan nousseet kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioista (5,9 % vuonna 2023, 12,6 % vuonna 2024 ja 10,6 % vuonna 2025), mutta öljyn barrelihinnan oletetaan laskevan vuosien 2023 ja 2025 välisenä aikana 82,7 Yhdysvaltain dollarista 77,9 dollariin.

Kaasun hintaoletuksia on korotettu vähemmän kuin öljyn hintaoletuksia, ja sähkön hintaoletuksia on alennettu. Kaasua on varastossa runsaasti, mikä on osaltaan pitänyt kaasun hinnat alhaisina. EU on saavuttamassa kolme kuukautta etuajassa tavoitteensa siitä, että 90 % sen kaasuvarastoista on täynnä marraskuussa 2023. Viimeaikaiset tuotantokatkokset Norjan kaasukentillä ja lakot Australian nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksissa ovat lisänneet levottomuutta markkinoilla, ja pelko tarjonnan riittävyydestä sai hiljattain kaasun hinnat nousemaan. Kaasufutuurien hintaoletuksia on hieman suurennettu kesäkuun asiantuntija-arvioiden jälkeen (vuoden 2023 futuurihintoja noin 1,1 %, vuoden 2024 noin 4,6 % ja vuoden 2025 noin 2,1 %). Sähköfutuurien hintaoletuksia on sen sijaan pienennetty siten, että ne ovat noin 6 % aiempaa alemmat vuosina 2023 ja 2024 ja suurin piirtein ennallaan vuonna 2025. Futuurimarkkinoihin perustuvien päästöoikeuksien hintojen EU:n päästökauppajärjestelmässä oletetaan nyt olevan keskimäärin noin 4 % korkeammat kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa. Muiden raaka-aineiden kuin energian hintaoletukset ovat jonkin verran alemmat kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa lähinnä siksi, että metallien hintaoletuksia on pienennetty maailman kysynnän heikkenemisen vuoksi. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaimentaa tätä kehitystä jonkin verran.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijaksolla ennallaan sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat kymmenenä viimeisenä arkipäivänä ennen aineiston koontipäivää. Euron dollarikurssin oletetaan siis olevan koko arviointijaksolla 1,09 eli 0,7 % vahvempi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa. Euron efektiivisen valuuttakurssin oletetaan nyt olevan 2,8 % vahvempi kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa.

Asuntoinvestointien odotetaan supistuvan arviointijaksolla, kun rahoituskustannukset kasvavat ja luotonantokriteerit tiukentuvat. Asuntoinvestoinnit vähenivät jälleen vuoden 2023 toisella neljänneksellä, ja niiden arvioidaan supistuvan edelleen koko vuoden 2024. Vuoden 2025 kuluessa niiden odotetaan alkavan jälleen hieman kasvaa vähin erin. Asuntoinvestoinnit ovat olleet vähäisiä jo pitkään, sillä asunnonostokyky on ollut jatkuvasti heikkoa pääasiassa asuntolainakorkojen nousun vuoksi, ja asuntojen hinnanlasku sekä korkeat rakentamiskustannukset ovat heikentäneet asuinrakentamisen kannattavuutta. Nämä tekijät heikentävät luotonantoehtojen tiukkuuden ohella voimakkaasti asuntoinvestointeja, joskin kotitalouksien tulojen jatkuva kasvu auttanee investointeja elpymään maltillisesti vuonna 2025.

Yritysinvestointien kehityksen odotetaan heikkenevän vuonna 2024, sillä rahoitusolojen kiristyminen vähentää investointeja huomattavasti. Euroalueen sisäisen ja maailmanlaajuisen kysynnän koheneminen sekä vihreään ja digitaaliseen talouteen siirtyminen johtanevat yritysinvestointien lievään elpymiseen seuraavina vuosina. Yritysten investoinnit kasvoivat vuoden 2023 toisella neljänneksellä, mutta niiden odotetaan supistuvan kolmannesta neljänneksestä vuoden 2024 loppuun. Vuonna 2025 niiden odotetaan jälleen kasvavan. Tulevina vuosineljänneksinä euroalueen ja maailman talouden heikon tilanteen, korkeiden korkojen ja luotonannon rajoitteiden odotetaan heikentävän yritysinvestointeja tuntuvasti. Arviointijakson loppua kohden odotukset euroalueen sisäisen ja ulkoisen kysynnän laaja-alaisemmasta elpymisestä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää vauhdittavat lisätoimet lisäävät yritysten investointeja. Tätä kehitystä edistää osin yksityisten investointien vahvistuminen (ns. crowding-in–vaikutus), kun yritykset alkavat toteuttaa investointisuunnitelmiaan NextGenerationEU-varoilla.

Kehikko 2
Kansainvälinen toimintaympäristö

Maailman taloudellinen toimeliaisuus vaimeni vuoden 2023 toisella neljänneksellä kasvettuaan voimakkaasti ensimmäisellä neljänneksellä. Maailmantalouden kasvu kehittyi toisella vuosineljänneksellä kesäkuisten asiantuntija-arvioiden mukaisesti mutta vaihteli maittain.^[6] Yhdysvalloissa talouskasvu oli odotettua vahvempaa edelleen vankkana jatkuvan kotimaisen kysynnän ja vahvojen työmarkkinoiden ansiosta. Myös Japanissa ja Isossa-Britanniassa kasvu oli aiempia odotuksia nopeampaa. Sen sijaan Kiinassa kasvu hidastui odotettua jyrkemmin, kun kulutusvetoinen elpyminen hidastui maan asuinkiinteistösektorin ongelmien noustua jälleen esiin.^[7] Maailmantalouden BKT:n arvioidaan kasvavan 3,2 % vuonna 2023 ja 3,0 % vuonna 2024 sekä 3,2 % vuonna 2025 kutakuinkin kesäkuisten asiantuntija-arvioiden mukaisesti. Vaikka kasvuarvioihin on tehty vain vähän tarkistuksia, suurten kansantalouksien kasvunäkymiä on muutettu huomattavasti. Kiinan tämän vuoden kasvunäkymät on nyt arvioitu huomattavasti heikommiksi ja suurten kehittyneiden talouksien kasvunäkymät vahvemmiksi pääasiassa siksi, että kasvu on ollut Yhdysvalloissa odotettua nopeampaa.

Vaikka maailman taloudellinen toimeliaisuus on kasvanut verrattain sitkeästi, maailmankaupan kasvun odotetaan hiipuvan tänä vuonna, palaavan myöhemmin arviointijaksolla pitemmän aikavälin BKT-suhteeseensa ja johtavan myös euroalueen ulkoisen kysynnän kohenemiseen. Kauppa edistää maailmantalouden kasvua tällä hetkellä vain vähän. Tämä johtuu taloudellisen toimeliaisuuden rakenteesta ja osin pandemian jälkeisen elpymisen luonteesta: kasvua edistävät nyt aiempaa enemmän palvelutoiminta ja yksityinen kulutus sekä kehittyvät markkinatalousmaat, joissa kaikissa talouskasvu on vähemmän ulkomaankauppavetoista. Lisäksi rahapolitiikan kiristyminen maailmalla heikentää kysyntää. Sen vuoksi maailmankaupan odotetaan kasvavan vain 0,2 % ja euroalueen ulkoisen kysynnän vain 0,1 % tänä vuonna. Maailmankaupan kasvun odotetaan voimistuvan arviointijakson loppua kohden ja kasvavan jokseenkin samaa tahtia kuin taloudellinen toimeliaisuus. Myös euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun arvioidaan nopeutuvan 3 prosenttiin sekä vuonna 2024 että vuonna 2025. Maailman tuontia ja euroalueen ulkoista kysyntää koskevia asiantuntija-arvioita on pienennetty tälle vuodelle lähinnä siksi, että aiempia tietoja tarkistettiin alaspäin vuodenvaihteessa ja tuonti oli toisella neljänneksellä aiemmin arvioitua heikompaa. Arviointijakson loppua kohden tuonti ja ulkoinen kysyntä kasvavat kuitenkin jokseenkin kesäkuisten asiantuntija-arvioiden mukaisesti.

Taulukko

Kansainvälinen toimintaympäristö

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maailmanlaajuinen inflaatio on hidastumassa, mutta inflaation taustapaineet ovat edelleen voimakkaita etenkin kehittyneissä talouksissa, kun taas euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan laskevan tuntuvasti raaka-aineiden hintakehityksen myötä. Maailman kuluttajahintaindeksillä mitatun inflaation arvioidaan nopeutuvan tänä vuonna 4,8 prosenttiin ja hidastuvan vähitellen niin, että se on 4,2 % vuonna 2024 ja 3,2 % vuonna 2025. Maailmanlaajuisen inflaation arvioidaan nyt kehittyvän kutakuinkin samaan tahtiin kuin kesäkuisissa arvioissa, mutta vuonna 2024 inflaation arvioidaan olevan hieman niitä nopeampaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Turkin inflaationäkymiä on muutettu aiempaa arvioitua nopeamman inflaation suuntaan ja Isossa-Britanniassa inflaation arvioidaan pysyvän nopeana aiempaa pitempään, sillä maan kuluttajahintainflaatio ja palkkojen nousu ovat olleet odotettua nopeampia. Euroalueen kilpailijamaiden (kansallisten valuuttojen) määräiset vientihinnat ovat olleet laskussa vuoden 2022 puolivälistä lähtien, koska raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet ja hinnoitteluketjun sisäiset ja ulkoiset paineet asteittain heikentyneet. Euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaankin nyt olevan tänä vuonna alemmat kuin kesäkuisissa arvioissa, sillä keskeisten kauppakumppanimaiden vientihintainflaatio on hidastunut. Vuonna 2024 vientihintojen odotetaan puolestaan olevan hieman aiempaa arvioitua korkeammat raaka-aineiden hinnannousun vuoksi.

Euroalueen viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana heikon maailmankaupan ja alentuneen kilpailukyvyn vuoksi, ja lyhyellä aikavälillä tuonninkin arvioidaan kasvavan aiempaa vaisummin, kun kotimainen kysyntä heikkenee. Euroalueen reaalinen vienti supistui vuoden 2023 toisella neljänneksellä, ja sen arvioidaan kasvavan aiemmin odotettua hitaammin lyhyellä aikavälillä. Kyselytutkimusten mukaan sekä palvelu- että tavaratuotannon uudet vientitilaukset ovat vähentyneet samalla, kun teollisuusyritykset ovat saaneet tilaussumaansa purettua lähelle normaalitasoa. Lisäksi euro alkoi vahvistua syyskuussa 2022 ja euroalueen yritykset maksavat yhä jokseenkin korkeaa hintaa energiasta, mikä heikentää euroalueen hintakilpailukykyä. Näiden tekijöiden odotetaan estävän euroalueen vientimarkkinaosuuksien elpymistä. Viennillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta euroalueen talouden elpymiseen, toisin kuin aiempina elpymisjaksoina, jolloin kaupan kasvu oli vahvempaa. Euroalueen tuonnin arvioidaan kuitenkin palaavan kasvu-uralle vuodenvaihteen voimakkaan supistumisen jälkeen, kun energian ja muiden välituotteiden kerryttäminen varastoihin vähenee. Tuonnin arvioidaan kuitenkin pysyvän vaimeana arviointijaksolla heikon sisäisen kysynnän vuoksi. Koska tuonti on ollut viime aikoina heikkoa, nettoviennillä odotetaan olevan positiivinen vaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2023, mutta sen jälkeen vaikutuksen odotetaan olevan neutraali arviointijakson loppuun saakka (ks. kuvio 2). Tuontihintojen lasku kohensi euroalueen kaupan vaihtosuhdetta vuoden alussa, mutta sen vaikutuksen arvioidaan tasaantuvan arviointijakson kuluessa. Euroalueen vaihtotaseen ylijäämän odotetaan kasvavan, joskin pandemiaa edeltänyttä tasoaan heikommin.

Kuvio 2

Euroalueen BKT:n tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Työmarkkinoiden kasvun arvioidaan hidastuvan seuraavien vuosineljännesten aikana kasvunäkymien heiketessä ja työttömyyden kasvaessa. Työllisyyden kasvu hidastui vuoden 2023 toisella neljänneksellä 0,2 prosenttiin edellisestä neljänneksestä. Vuositasolle korotettuna työllisyyden odotetaan kasvavan 1,2 % vuonna 2023 ja vain 0,2 % vuosina 2024 ja 2025 (ks. kuvio 3). Tämä viittaa työvoiman jonkinasteiseen ylimitoitukseen, vaikka lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat heikenneet. Ylimitoituksen odotetaan kuitenkin vähitellen vähenevän keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysasteen odotetaan nousevan arviointijaksolla työllisyyden hitaan kasvun myötä, mikä viittaa siihen, että työllisyyden kasvu johtuu suurelta osin työmarkkinoiden uusista tulokkaista. Työttömyysasteen odotetaan nousevan hieman ennätysalhaisesta 6,4 prosentista niin, että se on 6,7 % vuonna 2025. Kasvunäkymien tarkistusten perusteella työttömyysarvioita on suurennettu 0,3 prosenttiyksikköä vuodelle 2024 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2025. Työntekijää kohden laskettujen keskimääräisten työtuntien arvioidaan lisääntyvän maltillisesti ja palautuvan lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoaan arviointijakson loppuun mennessä. Asiantuntija-arviot viittaavat sekä työntekijöiden lukumäärän että tehtyjen työtuntien osalta siihen, että työvoiman ylimitoitus vähenee asteittain ja johtaa työn tuottavuuden elpymiseen.

Kuvio 3

Euroalueen työmarkkinoiden kehitys

(vasen asteikko: prosenttia työvoimasta, oikea asteikko: vuotuinen prosenttimuutos)

Kehikko 3
Skenaarioanalyysi: Kiinan talouskasvun mahdollinen hidastuminen ja rahoitusmarkkinoiden stressit sekä heijastusvaikutukset euroalueelle

Tässä skenaarioanalyysissä tarkastellaan syyskuun 2023 asiantuntija-arvioihin kohdistuvia heikomman kehityksen riskejä, jotka johtuvat Kiinan taloudesta. Skenaariossa oletetaan, että Kiinan asuntomarkkinoiden tilanne huononee entisestään ja asuntoinvestointien kasvu heikkenee. Tämän oletetaan myös johtavan rahoitusmarkkinoilla uusiin jännitteisiin, jotka suurentavat yksityisiä rahoituskustannuksia ja heikentävät kotitalouksien varallisuutta. Riskiskenaarion perusteella Kiinan talous heikkenee voimakkaammin kuin syyskuun 2023 asiantuntija-arvioissa, ja BKT supistuu 1,4 prosenttiyksikköä perusskenaarion mukaista oletusta pienemmäksi vuonna 2024. Vuonna 2025 vaikutukset jäänevät vähäisiksi (ks. kuvio A).^[8] Kansainvälisestä näkökulmasta heijastusvaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäiset mutta hidastavat inflaatiota, sillä asuinkiinteistöjen ja rahoitusmarkkinoiden sokit aiheuttavat tyypillisesti ulkoisen kysynnän heikkenemistä ja raaka-aineiden hintojen laskua. Etenkin öljyn hinnat laskisivat 4 % vuonna 2024. Oletuksena kuitenkin on, että kasvun hidastuminen ei aiheuttaisi uutta maailmanlaajuista epävarmuutta, joka voisi voimistaa rahoitusmarkkinoiden volatiliteettia.

Kuvio A

Skenaario Kiinan talouskasvun hidastumisesta

Skenaariossa euroalueen talouskasvu heikkenee ja inflaatio hidastuu. Euroalueen BKT:n kasvu hidastuisi syyskuun 2023 perusskenaarion oletuksiin verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä sekä vuonna 2024 että vuonna 2025 aluksi maailmantalouden kysynnän (euroalueen ulkoisen kysynnän) supistumisen vuoksi ja vuonna 2025 lähinnä rahoituskanavien kautta välittyvien vaikutusten vuoksi (ks. kuvio B).^[9] Skenaarion vaikutus öljyn hintoihin hidastaisi euroalueen inflaatiota 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2024. Energiahintojen laskun vaikutus euroalueen inflaatioon väistyisi vähitellen arviointijakson loppuun mennessä, kun kysyntä ja tarjonta saadaan jälleen tasapainoon raaka-ainemarkkinoilla. Kauppaan ja rahoitusmarkkinoihin kohdistuvat heijastusvaikutukset puolestaan suurenisivat ja hidastaisivat inflaatiota vielä 0,1 prosenttiyksikköä lisää vuonna 2025.

Kuvio B

Kiinan talouskasvun hidastumisen vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta vuotuisesta kasvuvauhdista prosenttiyksikköinä)

3 Julkisen talouden näkymät

Finanssipolitiikan arvioidaan olevan mitoitukseltaan neutraali vuosina 2023 ja 2025 mutta kiristyvän vuonna 2024. Finanssipolitiikkaa koskevien oletusten mukaan harkinnanvaraisten toimien mitoitusta varsinkin vuonna 2023 tiukennetaan euroalueella jonkin verran lisää kesäkuisiin asiantuntija-arvioihin verrattuna (ks. taulukko 3). Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus (puhdistettuna NextGenerationEU-avustusten vaikutuksesta) on arvioiden mukaan jokseenkin vakaa vuonna 2023 mutta kiristyy merkittävästi vuonna 2024 lähinnä siksi, että vuodesta 2023 alkaen lähes 75 % energian hintaa ja inflaatiota kompensoivista toimista lakkautetaan. Vuonna 2025 finanssipolitiikan mitoituksen odotetaan olevan jälleen neutraali, sillä energiatukien lakkauttamista tasoittaa osaltaan puolustusmenojen kasvu ja investointien kasvu, jota tuetaan NextGenerationEU-ohjelmasta. Finanssipoliittinen tuki on perusskenaarioissa kuitenkin edelleen huomattavaa verrattuna vuoteen 2019 (eli aikaan ennen pandemiaa). Finanssipolitiikkaa koskeviin oletuksiin on tehty kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioiden jälkeen tarkistuksia, jotka liittyvät lähinnä energian hintaa ja inflaatiota kompensoivien toimien vähentämiseen. Vuonna 2023 energiatukitoimia vähennetään pääasiassa Saksassa, jossa tukien (bruttomääräiset) julkiset kustannukset ovat supistuneet, kun hintakattoja on voitu alentaa energiahintojen kehityksen ansiosta. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut suoraan energiainflaatioon. Vuonna 2024 energiatukitoimia vähennetään eniten Ranskassa lähinnä alentamalla sähkön hintakattoa, mikä supistaa siitä aiheutuvia julkisia kustannuksia ja nopeuttaa energiainflaatiota. Energiatukien vaikutus harkinnanvaraisissa toimissa siis kumoutuu, ja toimien kokonaismäärään tehdyt tarkistukset johtuvat jonkin verran suuremmista palkka- ja muista menoista.

Taulukko 3

Euroalueen julkisen talouden näkymät

(prosenttia BKT:stä)

Euroalueen julkisen talouden näkymien odotetaan kohenevan arviointijakson kuluessa, joskin vähemmän kuin kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioissa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuvan edelleen vuosina 2023 ja 2024 niin, että se on 2,8 % suhteessa BKT:hen. Vuonna 2025 alijäämän arvioidaan jälleen kasvavan hieman ja olevan 2,9 % suhteessa BKT:hen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että suhdannekorjattu perusalijäämä supistuu vuosina 2023–2024 ja tasaantuu vuonna 2025. Korkomenojen osuus BKT:stä kuitenkin kasvaa jonkin verran. Alijäämä on arviointijakson lopussa suurempi kuin kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioissa, sillä perusmenot suurenevat ja myös työttömyysetuusmenot ovat kasvussa. Euroalueen velkasuhteen arvioidaan pienenevän edelleen ja olevan 88,5 % vuonna 2025, sillä velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin väliset erot pysyvät negatiivisina ja niiden vaikutus on perusalijäämiä ja odotettuja positiivisia alijäämän ja velan sopeutuksia suurempi. Velkasuhteen arvioidaan nyt supistuvan vähemmän kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välinen ero on muuttunut.

4 Hinnat ja kustannukset

YKHI-inflaation arvioidaan olleen keskimäärin 8,4 % vuonna 2022, mutta sen odotetaan hidastuvan niin, että se on 5,6 % vuonna 2023 ja 3,2 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025. Inflaation arvioidaan hidastuvan selvästi vuoden 2023 kuluessa ja pysyvän kutakuinkin samalla tasolla vuoden 2024 alkupuoliskolla. Vuonna 2025 sen arvioidaan hidastuvan edelleen vähin erin ja saavuttavan EKP:n inflaatiotavoitteen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä (ks. kuvio 4). Inflaatio hidastuu arviointijaksolla, sillä hintojen vuotuinen muutosvauhti heikkenee kaikissa tärkeimmissä erissä, joskin vaihtelevassa määrin. Inflaation kehitykseen vaikuttavat aluksi myös huomattavat vertailuajankohdan vaikutukset energia- ja elintarvike-erissä. Lisäksi finanssipoliittiset toimet ja raaka-aineiden hintaoletukset vaikuttavat inflaatiokehitykseen koko arviointijakson ajan (ks. kuvio 5 ja kuvio 6).

Kuvio 4

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 5

Elintarvike- ja energiaeristä johtuvat vertailuajankohdan vaikutukset YKHI-inflaatioon

(prosenttiyksikköinä)

Energiainflaation odotetaan nopeutuvan hetkellisesti vuonna 2024, kun finanssipoliittisia toimia vähennetään, mutta sen odotetaan nopeuttavan inflaatiota vain aavistuksen verran vuonna 2025. Energiainflaation odotetaan hidastavan kokonaisinflaatiota huomattavasti lyhyellä aikavälillä ja hidastuvan vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen saakka, minkä jälkeen se alkaa taas nopeutua ja kiihtyy 7,4 prosenttiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Käänteen arvioidaan johtuvan siitä, että energiaraaka-aineiden hinnat ovat jälleen nousseet viimevuotisen laskun jälkeen, vertailuajankohdan vaikutukset vaihtavat etumerkkiä vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä alkaen ja energian hintaa ja inflaatiota kompensoivat finanssipoliittiset toimet lakkautetaan. Vuonna 2025 energiainflaation odotetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin kutakuinkin öljyn, kaasun ja sähkön tukkuhintoja koskevien teknisten oletusten mukaisesti.

Elintarvikkeissa inflaation arvioidaan hidastuvan edelleen, sillä vertailuajankohdan vaikutukset ovat merkittävät, hintojen nousupaineet laantuvat ja elintarvikeraaka-aineiden hintojen oletetaan laskevan euroalueella. Elintarvikkeiden vuotuinen inflaatio oli 9,8 % elokuussa 2023, mutta sen odotetaan hidastuvan 3,0 prosenttiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä, kun sekä jalostettujen että jalostamattomien elintarvikkeiden hintainflaatio hidastuu tuntuvasti. Työvoimakustannusten voimakas kehitys sekä hiljattaisten kuivuusjaksojen ja muiden epäsuotuisten sääolojen vaikutukset ovat kuitenkin aiheuttaneet hintojen nousupaineita, jotka vahvistanevat elintarvikkeiden inflaatiota. Keskipitkällä aikavälillä elintarvikkeiden inflaation odotetaan hidastuvan asteittain ja olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025, kun elintarvikeraaka-aineiden aiheuttamat hintojen nousupaineet väistyvät ja voittomarginaalit normalisoituvat. Se pysyy kuitenkin jokseenkin nopeana työvoimakustannusten voimakkaan kasvun vuoksi.

Kuvio 6

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan hidastuvan edelleen vähin erin, vaikka se pysyykin vielä nopeana, sillä palkat nousevat voimakkaasti koko arviointijakson ajan – tosin aiempaa hitaammin (ks. taulukko 4 ja kuvio 7). YKHI-inflaatio ilman energia- ja elintarvikehintoja oli 5,3 % elokuussa 2023, mutta sen odotetaan hidastuvan 2,9 prosenttiin vuonna 2024. Sen kahdesta pääerästä muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaation odotetaan hidastuvan enemmän kuin palveluinflaation, sillä hintojen nousupaineiden väheneminen vaikuttaa tavaroiden inflaatioon aiempaa voimakkaammin. Suuret työvoimakustannuspaineet vaikuttavat puolestaan palvelujen inflaatioon aiempaa voimakkaammin. Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun inflaation odotetaan hidastuvan 5,1 prosentista vuonna 2023 aina 2,2 prosenttiin vuonna 2025 tarjontakapeikkojen ja energian vaikutusten vähenemistä myötäillen. Rahapolitikan kiristymisen vaikutus ja kysynnän normaalistuminen pandemiasulkujen poistamisen jälkeen heijastuvat nekin entistä enemmän tämän inflaation kehitykseen. Ilman energia- ja elintarvikehintoja laskettu inflaatio arvioidaan verraten nopeaksi, sillä voittomarginaalien muutosten odotetaan tasoittavan vain osittain nimellispalkkojen nopean – joskin hidastuvan – kasvun vaikutusta.

Kuvio 7

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kesäkuun 2023 asiantuntija-arvioihin nähden YKHI-inflaation arvioidaan nyt olevan 0,2 prosenttiyksikköä nopeampaa vuosina 2023 ja 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2025. Energiaerässä inflaation arvioidaan nyt olevan vuosina 2023 ja 2024 aiempaa nopeampaa uusimpien tietojen, öljyfutuurien hintojen nousun ja säänneltyjen hintojen muutosten vuoksi. Arvioita inflaation nopeutumisesta tasoittaa osaltaan se, että muiden teollisuustuotteiden kuin energian osalta inflaatio on nyt arvioitu hitaammaksi. Elintarvikkeiden inflaatioarviota on nyt korotettu vuodelle 2023 lähinnä odotettua nopeammasta inflaatiosta kertovien tietojen vuoksi. Vuosina 2024 ja 2025 inflaation arvioidaan olevan sen sijaan hitaampaa, sillä euroalueen maatalouden tuottajahinnat ovat teknisten oletusten mukaan aiempaa alemmat. Arviota ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketusta inflaatiosta ei ole muutettu vuodelle 2023, mutta vuosina 2024 ja 2025 inflaation arvioidaan nyt olevan aiempaa hitaampaa euron vahvistumisen ja kysyntänäkymien heikkenemisen vuoksi.

Taulukko 4

Euroalueen hinta- ja kustannuskehitys

(vuotuinen prosenttimuutos)

Nimellispalkkojen kasvun arvioidaan ajan mittaan vähitellen hidastuvan mutta pysyvän suurena työmarkkinoiden kireyden sekä minimipalkkojen ja inflaatiokompensaation korotusten vuoksi. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvun odotetaan hidastuvan 5,3 prosentista vuonna 2023 aina 3,8 prosenttiin vuonna 2025. Vuoden 2023 kasvuarvio on sama kuin kesäkuun asiantuntija-arvioissa, mutta vuosina 2024 ja 2025 kasvun odotetaan hieman hidastuvan työmarkkinoiden heikkenemisen vuoksi. Inflaation nopea nousu on heikentänyt ostovoimaa, jonka odotetaan palaavan entiselleen arviointijakson lopussa. Yksikkötyökustannuksen kasvun odotetaan olevan nopeimmillaan vuonna 2023 ja hidastuvan vuosina 2024 ja 2025, kun palkkojen kasvu hidastuu ja tuottavuuden kasvu elpyy (ks. kuvio 8).

Kuvio 8

Euroalueen yksikkötyökustannusten kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan vähitellen laskevan nykyiseltä korkealta tasoltaan arviointijakson kuluessa (ks. kuvio 9). BKT-deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan olleen nopeimmillaan vuoden 2023 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä, jolloin se oli korkeimmillaan kuin koskaan aiemmin eli 6,3 %. Kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan vähitellen niin, että se on 2,0 % vuoden 2025 lopussa. Deflaattorin kasvua hidastaa paitsi yksikkötyökustannusten myös yksikkövoittojen kasvun vaimeneminen. Yritysten voittomarginaaleja vuosina 2021 ja 2022 vahvistaneet poikkeukselliset tekijät vaikuttavat todennäköisesti myös vuoden 2023 alkupuoliskolla. Tarjontakapeikot kuitenkin vähenevät, kokonaiskysyntä on heikkoa ja palkat kasvavat voimakkaasti suurimman osan arviointijaksoa, mikä viittaa voittoja kuvaavien indikaattorien heikkenemiseen arviointijakson kuluessa.^[10] Yksikkövoittojen odotetaan pienenevän vuoden 2024 puoliväliin saakka, ja vaihtosuhteen paraneminen ja tuottavuuskasvun vahvistuminen hidastavat inflaatiota. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus auttaa vaimentamaan työvoimakustannusten suhteellisen voimakasta kasvua. Vuoden 2024 jälkipuoliskolta lähtien yksikkövoitot kasvavat, kun työvoimakustannusten kasvun hidastumisen odotetaan tukevan yritysten hinnoittelua.

Kuvio 9

Euroalueen BKT-deflaattori – tulopuolen hajotelma

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Tuontihintojen vuotuinen nousu nopeutui äkillisesti vuonna 2022, mutta hintojen odotetaan alkavan laskea vuonna 2023, mikä parantaa vaihtosuhdetta arviointijakson kuluessa. Tuonnin deflaattori nousi äkillisesti 17,4 % vuonna 2022, mutta sen odotetaan laskevan jyrkästi ja supistuvan vuonna 2023, kun euroalueelle tuotavien tuotantopanosten toimitusvaikeudet vähenevät. Vuosina 2024 ja 2025 deflaattorin odotetaan jälleen nousevan energiaraaka-aineiden oletetun hintakehityksen mukaisesti ja muiden raaka-aineiden kuin elintarvikkeiden hintojen maltillisen nousun myötä.

Kehikko 4
Herkkyysanalyysi: energian ja elintarvikkeiden vaihtoehtoinen hintakehitys

Koska energian hintakehitykseen liittyy hyvin paljon epävarmuutta, sen vaikutusta YKHI-inflaatioon ja BKT:n kasvuun arvioidaan muodostamalla energiahinnoille vaihtoehtoisia kehitysuria optioiden osoittamien öljy- ja kaasuhintojen perusteella sekä tarkastelemalla muuttumatonta hintakehitystä. Herkkyysanalyysissa käytetään synteettistä energiahintaindeksiä, jossa öljyn ja kaasun futuurihinnat yhdistyvät. Öljyn ja kaasun hintojen oletetaan kehittyvän 22.8.2023 (eli teknisten oletusten koontipäivänä) päivättyjen optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiilien mukaisesti. Molemmat jakaumat viittaavat siihen, että syyskuun 2023 asiantuntija-arvioihin sisältyviin teknisiin oletuksiin liittyy energiahintojen ennakoitua nopeamman nousun riskejä. Kaasun futuurihintojen tapauksessa riskit ovat hyvin suuret, sillä kireä ja levoton tilanne kaasumarkkinoilla jatkuu Ukrainan sodan vuoksi. Lisäksi tarkastellaan, miten kehitys muuttuisi, jos sekä öljyn että kaasun hinnat pysyisivät muuttumattomina koko arviointijakson ajan. Vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutuksia on kartoitettu samoilla malleilla, joita muutenkin käytetään eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Alla olevassa taulukossa esitetään, miten eri malleilla saadut tulokset vaikuttavat keskimäärin BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon.

Taulukko A

Energian vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutus

Samanlainen herkkyysanalyysi tehdään elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen vaihtoehtoisilla kehitysurilla, jotka nekin viittaavat hintojen nousun suuntaan. Analyysissa oletetaan, että vehnän ja maissin maailmanmarkkinahinnat kehittyvät 22.8.2023 päivättyjen optioiden implikoimien hintojen 10. ja 90. persentiilien mukaisesti. Jakaumat viittaavat riskien painottumiseen oletettua korkeampien hintojen suuntaan. Tämä johtuu todennäköisesti ilmastoriskien ja El Niño –ilmiön yhteisvaikutuksesta, joka saattaa tehdä ilmastonmuutoksesta johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä vieläkin todennäköisempää, sekä Ukrainassa käytävästä sodasta, joka aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta maailman viljantoimituksista. Määritettäessä vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia euroalueen inflaatioarvioihin on sovellettu asiantuntija-arvioissa käytettäviin eurojärjestelmän makrotalousmalleihin perustuvia joustoja (ks. alla oleva taulukko). Tuloksena saaduilla korkeammilla elintarvikehinnoilla olisi vain vähäinen vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun.

Taulukko B

Elintarvikkeiden vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutus

(poikkeamat perusskenaarion mukaisista kasvu- ja nousuvauhdeista prosenttiyksikköinä)

Kehikko 5
Muiden laitosten ennusteet

Useat kansainväliset järjestöt ja yksityiset ennustelaitokset julkaisevat ennusteita euroalueen talousnäkymistä. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia keskenään eivätkä EKP:n asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, sillä ne on laadittu eri ajankohtina. Lisäksi niissä käytetyt finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen toimintaympäristön muuttujia (kuten öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden hintoja) koskevat oletukset on johdettu eri menetelmillä. Myös BKT-tietojen työpäiväkorjauksissa käytetyissä menetelmissä on eroja.

Taulukko

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

(vuotuinen prosenttimuutos)

EKP:n asiantuntijoiden syyskuiset arviot BKT:n kasvusta ja inflaatiokehityksestä ovat jokseenkin samoilla linjoilla muiden laitosten ennusteiden kanssa. EKP:n asiantuntijoiden arvio BKT:n kasvusta vuonna 2023 on hieman suurempi kuin yksityisen sektorin ennusteissa ja jonkin verran pienempi kuin IMF:n World Economic Outlook Update ‑ennusteessa, Euroopan komission kesän (väli)ennusteessa ja OECD:n ennusteessa. EKP:n asiantuntijoiden arvio BKT:n kasvusta vuonna 2024 on yksi pienimmistä kasvuarvioista mutta jonkin verran suurempi kuin Consensus Economicsin kyselyyn perustuva arvio. Vuotta 2025 koskeva kasvuarvio on samaa luokkaa kuin muutamat muut käytettävissä olevat ennusteet kyseiselle vuodelle. EKP:n asiantuntijoiden arvio vuoden 2024 YKHI-inflaatiosta on yksi korkeimmista ennusteista ja vastaa OECD:n ennustetta mutta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Consensus Economicsin kyselyyn perustuva arvio. Vuotta 2025 koskeva inflaatioarvio poikkeaa vain vähän muista ennusteista.