Rahapoliittisia päätöksiä

8.9.2022

Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Koronnostotahtia nopeutettiin, sillä rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on nyt saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto odottaa joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. Koronnostotahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Korkopäätökset tehdään EKP:n neuvoston kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.

EKP:n neuvosto päätti nostaa korkoja, sillä inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa. Korkoja joudutaan siis todennäköisesti vielä nostamaan lisää. Eurostatin alustavan arvion mukaan inflaatiovauhti oli elokuussa 9,1 %. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, monilla toimialoilla on vaikeuksia vastata kysyntään taloudellisen toiminnan käynnistyttyä uudelleen, ja lisäksi ne kärsivät toimitushäiriöistä. Hinnannostopaineita alkaa olla kaikkialla taloudessa, eli inflaatio voi lyhyellä aikavälillä vielä nopeutua. Kun inflaatiota nopeuttavat tekijät ajan mittaan väistyvät ja rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutus alkaa näkyä taloudessa ja hinnoittelussa, inflaatio hidastuu. EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan keskimäärin 8,1 % vuonna 2022 eli inflaatio on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin vielä kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa. Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti olisi arvion mukaan 5,5 % ja vuonna 2024 enää 2,3 %.

Euroalueen talouskehitys piristyi hetkellisesti vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta tuoreimpien tietojen perusteella se heikkenee nyt tuntuvasti. Talouskasvun odotetaan hyytyvän loppuvuodesta, ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä talouden ei odoteta kasvavan lainkaan. Energian kalleuden vuoksi muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa. Lisäksi toimitushäiriöt vaikeuttavat edelleen tuotantoa, joskin tilanne on jo helpottunut jonkin verran. Maantieteellis-poliittinen tilanne on vaikea, ja etenkin Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa talouskasvun ennakoidaan siksi jäävän selvästi kesäkuisia arvioita hitaammaksi niin loppuvuodesta 2022 kuin ensi vuonnakin. Kasvuvauhti on arvioissa nyt 3,1 % vuonna 2022 ja 0,9 % vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024.

Pandemia on jättänyt jälkensä talouteen, ja se voi edelleen hankaloittaa rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä talouteen. EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 14.9.2022 lähtien 1,25 %, maksuvalmiusluoton korko 1,50 % ja talletuskorko 0,75 %.

Talletuskorko ei ole enää negatiivinen, joten varannoille maksettavien korkojen porrastuksesta voidaan luopua. EKP:n neuvosto päätti tänään, että kaksiportainen korko jää pois käytöstä.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa, vaikka ohjauskorkoja on alettu nostaa. Uudelleensijoituksia jatketaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Kun varat sijoitetaan joustavasti uudelleen niiden erääntyessä, rahapolitiikan välittymismekanismia pystytään suojaamaan pandemian aiheuttamilta riskeiltä.

Rahoitusoperaatiot

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin.

***

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.