Hyvä tietää EKP:stä
10.7.2015 (päivitetty 1.1.2023)
1. EKP on yksi Euroopan unionin toimielimistä, ja se tekee työtä euroalueen noin 350 miljoonan asukkaan hyväksi
Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa euroalueen yhteisestä rahasta, eurosta. Euron on tähän mennessä ottanut käyttöön 20 EU-maata. EKP perustettiin vuonna 1998 Frankfurt am Mainiin, Saksaan, ja se on Euroopan unionin virallinen toimielin.
EKP:n päätehtävä on huolehtia hintavakaudesta euroalueen maissa suunnittelemalla ja toteuttamalla rahapolitiikkaa eurojärjestelmässä (johon kuuluvat EKP ja euroalueen 20 maan kansalliset keskuspankit).
EKP:n päätökset vaikuttavat talouteen ja näkyvät euroalueen noin 350 miljoonan asukkaan arjessa.
2. EKP:n tavoitteena on hintavakaus euroalueella
EKP:n ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. Se pyrkii pitämään hintojen nousuvauhdin (eli inflaation) 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Silloin hintakehitys ei ole niin nopeaa, että se söisi säästöt ajan mittaan, muttei myöskään niin heikkoa, että hintojen odotettaisiin alkavan laskea (deflaatio). Hintojen laskiessa kuluttajat lykkäävät hankintojaan ja pahimmillaan seurauksena voi olla talouden pysähtyminen ja noidankehä, jossa työpaikkoja menetetään ja hinnat laskevat laskemistaan.
Hintavakaus on tärkeää, jotta ihmiset ja yritykset voivat suunnitella tulevia hankintojaan turvallisin mielin.
Kuten muutkin keskuspankit, EKP vaikuttaa hintavakauteen tavallisimmin säätelemällä korkoa, jolla se lainaa rahaa liikepankeille. Muuttamalla ohjauskorkoaan EKP pyrkii vaikuttamaan yrityksille ja kotitalouksille myönnettävien pankkilainojen määrään ja hintaan. Kun talous on laskusuhdanteessa ja inflaatio EKP:n tavoitetta hitaampaa, matalalla ohjauskorolla (ns. kevyellä rahapolitiikalla) pyritään lisäämään luotonantoa alentamalla luoton hintaa. Näin kysyntä lisääntyy koko taloudessa, mikä auttaa palauttamaan inflaation ajan mittaan EKP:n tavoitteen mukaiseksi. Kun taloutta uhkaa ylikuumeneminen ja inflaatio on tavoitetta nopeampaa, korkealla ohjauskorolla (ns. kireällä rahapolitiikalla) on päinvastainen vaikutus. Sen myötä lainanotto on kalliimpaa, jolloin talouskehitys ja hintojen nousu hidastuvat.
Rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa inflaatiokehitykseen muutenkin kuin ohjauskorkojen avulla. Viime vuosina taloudessa on tapahtunut suuria muutoksia, ja hintavakauden ylläpitäminen on edellyttänyt aiempaa monipuolisempia toimia.
Korkotasoon voidaan vaikuttaa myös ostamalla omaisuuseriä. Kun lyhyet korot ovat taloudessa erittäin matalat tai negatiiviset, keskuspankki voi keventää rahapolitiikkaansa hankkimalla markkinoilta esimerkiksi erilaisia joukkovelkakirjoja, jolloin pitkät korot laskevat. Pitkien korkojen laskun myötä myös kotitalouksien ja yritysten lainakorot yleensä laskevat. Lisäksi velkakirjoja myyvät laitokset pystyvät ostamaan keskuspankilta saamallaan rahalla muita omaisuuseriä. Kun muidenkin omaisuuserien hinnat nousevat, sijoittajat tuntevat itsensä vauraammiksi ja kuluttavat enemmän. Talous voi alkaa taas kasvaa, ja inflaatiovauhti palautuu vähitellen EKP:n tavoitteen mukaiseksi.
3. EKP edistää pankkialan turvallisuutta
Marraskuusta 2014 lähtien EKP:n tehtäviin on kuulunut myös euroalueen suurimpien pankkien suora valvonta. Yhteisessä valvontamekanismissa EKP valvoo yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa pankkien toimintaa. Sillä on oikeus myöntää ja perua pankkitoimilupia, ja se voi puuttua mahdollisiin riskeihin jo aikaisessa vaiheessa.
Pankkivalvojana EKP pyrkii varmistamaan, että sääntöjä noudatetaan samalla tavalla kaikkialla Euroopassa. Euroopan pankkien välillä on paljon yhteyksiä. Yhdenmukainen valvonta tekee alan toiminnasta vakaampaa ja luotettavampaa, ja asiakkaiden rahat ovat paremmassa turvassa.
4. EKP on riippumaton ja vastuullinen toimielin
EKP toimii koko EU:n yhteiseksi hyväksi, ja sen tehtävät perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. Keskuspankit ovat perinteisesti riippumattomia poliittisista ja yritysmaailman toimijoista, sillä poliittisessa ohjauksessa niiden olisi vaikeampi keskittyä ylläpitämään hintavakautta tehtävänsä mukaisesti.
Riippumattomuudestaan huolimatta, ja osin myös sen vuoksi, EKP on toiminnastaan tilivelvollinen. EKP:n pääjohtaja ja muut edustajat tapaavat säännöllisesti Euroopan parlamentin jäseniä julkisissa kuulemistilaisuuksissa. Lisäksi EKP pitää aina rahapolitiikkakokoustensa jälkeen lehdistötilaisuuden, jossa kerrotaan tehdyistä päätöksistä. Monet muutkin suuret keskuspankit ovat ryhtyneet noudattamaan samaa käytäntöä.
Rahapoliittiset päätökset tehdään määräenemmistöllä EKP:n ylimmässä päätöksentekoelimessä eli EKP:n neuvostossa. Neuvoston muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä ja euroalueen kansallisten keskuspankkien 20 pääjohtajaa (joista 15:llä on kulloinkin äänioikeus vuorottelujärjestelmän mukaisesti).
5. EKP seuraa eurosetelien valmistusta
Euroseteleitä valmistetaan eri puolilla euroaluetta EKP:n valvonnassa. Jokaisessa setelissä on EKP:n pääjohtajan allekirjoitus. Euro yhdistää eurooppalaisia hyvin konkreettisella tavalla. Se helpottaa tuntuvasti esimerkiksi kaupankäyntiä, työskentelyä ja matkustamista euroalueella.
Tiedot on päivitetty elokuussa 2021 strategian uudelleenarvioinnin (2020–2021) jälkeen ja tammikuussa 2023 Kroatian liityttyä euroalueeseen.